Tenshin shōden Katori shintō-ryū

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tenshin shōden Katori shintō-ryū
Tunnetaan myös nimillä Katori shintō-ryū
lyhenne: TSKSR
Perustettu n. 1400
Alkuperämaa  Japani
Perustaja(t) Iizasa Chōisai Ienao
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta
Katori shintō-ryū:n kotidōjō Japanissa

Tenshin shōden Katori shintō-ryū (jap. 天真正伝香取神道流) on Japanin vanhimpia perinteisiä taistelutaitojen koulukuntia, jonka perustaminen voidaan kirjallisten lähteiden perusteella ajoittaa 1400-luvulle. Se on yksi arvostetuimmista yhä harjoiteltavista vanhoista ryū-ha-perinteistä, ja se onkin määritelty yhdeksi Japanin kulttuuriaarteista. Koulukunta on erikoistunut miekan käyttöön, mutta muita harjoiteltavia taitoja ovat myös sauvan, naginatan, lyhyen miekan ja keihään taidot sekä lähitaistelu ja shuriken.[1]

Tenshin shōden Katori shintō-ryūn perusti samurai Iizasa Chōisai Ienao (jap. 飯篠長威斉家直,1387 - 1488)[1](s. 22). Hän palveli Chiban sukua ja myös Ashikaga-shōgunin vasallina 1400-luvulla, otti osaa lukuisiin taisteluihin ja tunnettiin pätevänä miekan ja keihään käyttäjänä. Hän eli 102-vuotiaaksi, mikä on levottomalla aikakaudella eläneeltä ja sodissa palvelleelta samurailta poikkeuksellista. Taistelemaan kyllästyneenä hän erosi suvustaan siirtyen Katorin šintopyhäkköön harjoittamaan askeesia. Pyhäkössä Chōisai väitetysti koki Futsunushi-no-kamin, šintojumalan ilmestymisen. 1000 päivän ajan Chōisai puhdistautui harjoittaen taistelutaitoja ja puhdistautumisriittejä jumalia palvellen, ja perusti näin Tenshin shōden Katori shintō-ryūn.

Katori Shintō-ryū sisältää lukuisia asetaitoja. Pääpaino on kuitenkin miekkailutaidossa, ja muita taitoja harjoitellaan pääasiassa miekkailijan harjoittamiseksi niitä vastaan. Kuten useimmissa muissakin perinteisissä kouluissa, opetus tapahtuu pääasiassa muotojen kautta.

Seuraavat asetaidot sisältyvät koulukunnan opetukseen:

Tachijutsu (japanilaisen miekan käyttö)

  • Iaijutsu (jap. 居合術, (myös battōjutsu, jap. 抜刀術), miekan nopean huotrasta vetämisen taito ja leikkaaminen - sekä puoli-istuvasta että seisovasta asennosta tehtävät muodot)[2](s. 29)
    • Omote no iai (6 muotoa)
    • Tachiai battōjutsu (5 muotoa)
    • Gokui no iai (5 muotoa[3](s. 61), Amdurin mukaan 6[2](s. 29))
  • Kenjutsu (jap. 剣術, Kenjutsu, miekkatekniikat)[2](s. 29)[3](s. 61)
    • Omote no tachi (4 muotoa)
    • Gogyō no tachi (5 muotoa)
    • Gokui shichijō no tachi (3 muotoa)
  • Ryōtōjutsu (jap. 両刀術, Ryōtōjutsu, tekniikat pitkän ja lyhyen miekan samanaikaiseen käyttöön)[2](s. 29)[3](s. 61)
    • Ryōtō (4 muotoa)
  • Kodachi (jap. 小太刀術, Kodachi, lyhyen miekan tekniikat)[2](s. 29)
    • Gokui no kodachi (3 muotoa)

Bōjutsu (jap. 棒術, Bōjutsu, pitkän sauvan käyttötekniikat)[2](s. 29)[3](s. 61)

  • Omote no bō (6 muotoa)
  • Gogyō no bō (6 muotoa)

Naginatajutsu (jap. 長刀術, Naginatajutsu, peitsenkäyttötekniikat)[2](s. 29)[3](s. 61)

  • Omote no naginata (4 muotoa)
  • Gokui shichijo no naginata (3 muotoa)

Sōjutsu (jap. 槍術, Sōjutsu, keihäänkäyttötekniikat)[2](s. 29)[3](s. 61)

  • Omote no yari (6 muotoa)
  • Hiden no yari (2 muotoa)

Jūjutsu (jap. 柔術, Jūjutsu (myös Yawara-ge), lähitaistelutekniikat)[2](s. 29)

  • Gokui no jūjutsu (yhteensä 36 muotoa):
    • Idori no bu (13 muotoa)[3](s. 61)
    • Tachiai no bu (17 muotoa)[3](s. 61)
    • Tachiai kiai-nage no bu (6 muotoa)[3](s. 61)

Shurikenjutsu (jap. 手裏剣術, Shurikenjutsu, heittopiikin käyttötekniikat)[3](s. 230-231)

  • Omote no shuriken (7 muotoa)[2](s. 29)
  • Gogyō no shuriken (8 muotoa)[2](s. 29)
  • Gokui no shuriken (9 muotoa)[2](s. 29)

Kunkin aseen Gogyō- ja Gokui-sarjat opetetaan vain taidoissa pitkälle edistyneille harjoittajille vuosien tiiviin ja hellittämättömän harjoittelun jälkeen.

Strategiset tekniikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asetekniikkojen lisäksi Katori Shintō-ryū sisältää esoteerisia opetuksia kuten maagisia taitoja, jotka tunnetaan yhteisesti tonkōjutsu nimellä. Näitä ovat kuji ja jūji loitsut, yhdeksän tähden astrologia ja geomantia (hōijutsu). Lisäksi koulu käsittelee linnoittamista (chikujōjutsu), merkkitulien käyttöä (noroshi) ja taistelukentän strategiaa (gunbaihō).[4](s. 191) Nämä ovat kaikki tarkoitettu vain pitkälle ehtineille koulun jäsenille. Koulukunta sisältä myös jonkin verran ninjutsua pienenä osana koulun opetuksia edistyneimmille harjoittelijoille. Katori shintō-ryū käyttää ninjutsusta termiä shinobi ja pääpaino on ninjoja vastaan puolustautuminen (shinobi-yaburi).[4](s. 179–188)

Katori Shintō-ryū on saanut vaikutteita buddhalaisista Shingon Mikkyō uskomuksista[4](s. 219–221) kuten Marishiten jumalattaren kultista.[5](s. 274–292)

Tenshin shōden Katori shintō-ryūn harjoittelu Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Turku Aikikai yhdistyksen jäsenet harjoittelevat Tenshin shōden Katori shintō-ryūta Tetsutaka Sugawaran alaisuudessa. Opettajana toimi ryhmän perustaja Petteri Silenius vuodesta 1992 vuoteen 2008 saakka. Hänellä on Sugawaran linjassa kyōshi menkyo -opetuslupa. Vuodesta 2008 opettaminen siirtyi Erkki Mäkimattilalle. Sugawaran linjan harjoittelijoita on myös Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Raaseporissa ja Tampereella.[6]

Jyväskylässä harjoitellaan tyylin pääopettajan Risuke Ōtaken päälinjaa. Ōtake-sensei on myöntänyt Kai Koskiselle opetusluvan eli shidosha-arvon marraskuussa 2008, ja menkyo-arvon marraskuussa 2012 Japanissa.[7] Harjoittelu on pienimuotoista ja uusia harjoittelijoita otetaan rajoitetusti. Sugawaran linja ottaa uusia harjoittelijoita vain suosituksesta[6].

Kirjallisuuslähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Risuke Ōtake: The Deity and the Sword - Katori Shinto-ryu Vol. 1. Japan Publications Trading Co., 1977. ISBN 0-87040-378-8 (englanniksi/japaniksi)
  • Risuke Ōtake: The Deity and the Sword - Katori Shinto-ryu Vol. 2. Japan Publications Trading Co., 1977. ISBN 0-87040-405-9 (englanniksi/japaniksi)
  • Risuke Ōtake: The Deity and the Sword - Katori Shinto-ryu Vol. 3. Japan Publications Trading Co., 1977. ISBN 0-87040-406-7 (englanniksi/japaniksi)
  • Risuke Ōtake: Katori shintō-ryū Warrior Tradition. Koryu Books, Berkeley Heights; New Jersey, 2007. ISBN 1-890536-20-2 (englanniksi)
  • Risuke Ōtake: Strategy and the Art of Peace: Tenshinshō-den Katori Shintō-ryū (English Edition). Nippon Budokan Foundation, 2016. ISBN 9784583109848 kirja National Diet Library tietokannassa. (englanniksi)
  • Donn F. Draeger: Classical bujutsu, The Martial arts and ways of Japan, vol. 1. Weatherhill, 1973. ISBN 0-8348-0233-3 (englanniksi)
  • Donn F. Draeger: Classical Budo, The Martial arts and ways of Japan, vol. 2. Weatherhill, 1973. ISBN 978-0-8348-0234-6 (englanniksi)
  • Timo Reenpää (päätoimittaja): Bu Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9 (nid.)
  • Paul Budden: Looking at a far mountain - a study of kendo kata. Tuttle publishing, 2000. ISBN 0-8048-3245-5 (englanniksi) (nid.)
  • Oscar Ratti / Adele Westbrook: Secrets of the Samurai, A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0 (englanniksi) (nid.)
  1. a b Ellis Amdur: ”Tenshin Shoden Katori Shinto-ryu”, Old School, Essays on Japanese Martial Traditions, s. 21-45. USA: Edgework, 2002. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l Ellis Amdur: ”Tenshinshō-den Katori Shintō-ryū, Tenshinshō-den Katori Shintō-ryū Redux”, Old School, Essays on Japanese Martial Traditions Expanded Edition, s. 21-49, 235-267. USA: Freelance Academy Press, 2013. ISBN 978-1-937439-13-2 (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j Risuke Ōtake: Katori Shintō-ryū Warrior Tradition. Koryu Books, Berkely Heights; New Jersey, 2007. ISBN 1-890536-20-2
  4. a b c Risuke Ōtake: Strategy and the Art of Peace: Tenshinshō-den Katori Shintō-ryū (English Edition). Nippon Budokan Foundation, 2016. ISBN 9784583109848 (englanniksi)
  5. Hall, David Avalon: Marishiten: Buddhism and the Warrior Goddess. (Ph.D. dissertation, University of California, Berkeley) Ann Arbor, Michigan: University Microfilms International, 1990. (englanniksi)
  6. a b Turku Aikikai: Tenshin Shoden Katori Shinto Ryu turkuaikikai.fi. Arkistoitu 28.10.2019. Viitattu 28.10.2019.
  7. Koskinen, Kai: Aikiken aikiken.fi. Viitattu 02.12.2008.