Antti Jula

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antti Jula
Henkilötiedot
Kansallisuus Suomi
Ammatti erikoislääkäri, tutkimusprofessori
Tieteilijä
Palkinnot Duodecimin tunnustuspalkinto (2016),[1] Highly Cited Researcher (Clarivate Analytics, 2018)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (LkT, 1992)
Instituutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Antti Jula on suomalainen sisätautiopin erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori.[2][3] Hän on kansainvälisesti viitatuimpia suomalaisia tutkijoita.

Jula valmistui Turun yliopistosta lääkäriksi (LL), ja pätevöityi edelleen lääketieteen tohtoriksi (LkT). Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (1992) käsitteli kohonneen verenpaineen lääkkeetöntä hoitoa. Työ oli otsikoitu Nonpharmacological treatment of hypertension : a controlled randomized study with special emphasis on sodium restriction.[4] Jula on saanut myös sisätautiopin erikoislääkärin ja dosentin pätevyyden.[2][3]

Professori Jula on tuonut esille elintapojen merkitystä kohonneen verenpaineen hoidossa. Suomalaisessa ruokavaliossa syödään keskimäärin ravitsemussuosituksiin nähden kaksinkertainen määrä suolaa. Ruokasuolan ainesosana on natriumia, joka nostaa verenpainetta. Tämä vaikuttaa osaltaan sydän- ja verisuonitauteja lisäävästi. Lisäksi runsas suolan käyttö altistaa kalsiumin poistumista virtsan kautta, jolloin alttius osteoporoosiin kasvaa. Jula pitää mineraalisuolan käyttöä ruokasuolaa parempana vaihtoehtona. Mineraalisuolassa puolet natriumkloridista on korvattu muilla suolayhdisteillä, jolloin haitallisen natriumin saanti vähenee.[3] Usein suomalaiset saavat valtaosan suolastaan muualta kuin kotiruuasta; noin 80 prosenttia suomalaisten suolasta tulee piilosuolasta. Merkittävimpiä suolan lähteitä ovat leivät ja leivontatuotteet, lihajalosteet, juustot, einekset, valmiskastikkeet sekä ruokaloiden ja ravintoloiden ruoka.[5][6] Noin neljännes suomalaisten saamasta suolasta tulee pelkästään leivästä ja leipomoteollisuuden tuotteista. Leivänpäällisistä kertyy keskimäärin 15 prosenttia ja pääruuista 40 prosenttia päivittäin saadusta suolasta.[7]

Suolan päivittäisannosta voisi Julan mukaan pudottaa hyvin kolmeen tai 1,5 grammaan päivässä.[5][6] Hänen mukaansa kulttuureissa, jossa ihmiset saavat alle gramman suolaa päivässä, ei esiinny edes vanhuksilla kohonnutta verenpainetta. Nopea suolan vähentäminen voi väliaikaisesti korottaa veren rasvapitoisuutta, mutta pitoisuus palautuu normaaliksi tyypillisesti kuukaudessa. Lasten opettaminen vähäsuolaiseen ruokavalioon edistää kansanterveyttä merkittävästi ja voisi lisätä elinajanodotetta usealla vuodella. Julan mukaan suomalaisten elinikä nousisi jopa 7–8 vuotta, jos ihmisten verenpaineen kohoaminen pystyttäisiin ehkäisemään jo varhaisessa vaiheessa elämää. Runsassuolainen ruoka nostaa aivoinfarktien riskiä ja vesisuonia rappeuttamalla pahentaa verenkierron häi­riöistä johtuvaa dementiaa. Koska suola myös turvottaa, voi suolan vähentäminen pudottaa painoa jopa pari kiloa.[5] Matalasuolaiseen tai miltei suolattomaan ruokavalioon totuttelu voi kestää parikin kuukautta. Suolan korvaajaksi makua antamaan sopivat Julan mukaan esimerkiksi sitruuna, yrtit ja muut mausteet.[5][7] Kasvisten osuutta lisäämällä voi myös pienentää suolansaantia.

Professori Jula on kirjallisesti tuottelias tutkija ja hän on ohjannut useita väitöskirjatöitä.[1] Loppuvuoteen 2018 mennessä hän oli laatinut yhdessä tutkijatovereittensa kanssa yli 350 tieteellistä julkaisua (PubMed-tietokannan mukaan).[8] Artikkeleista useat oli hyväksytty tiedemaailman huippujulkaisuihin (kuten Nature, Nature Genetics, The Lancet, Plos One).[8][9] Vuonna 2018 Jula nousi arvostetulle maailman viitatuimpien tutkijoiden 2018 Highly Cited Researchers -listalle tieteenrajat ylittävän tutkimuksen aihepiiristä. Maailmanlaajuisesti tällä alansa viitatuimpien (siteeratuin 1 %) listalla on kaikki aihealueet mukaanluettuna runsas 4 000 tutkijaa 21 tieteenalalta ja noin 2 000 tieteenrajat ylittävää tutkijaa. Tutkijoista noin 40 työskentelee Suomessa tai on ulkomailla tutkimustyötään tekeviä suomalaisia.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Duodecim-seuran tunnustuspalkinto Antti Julalle 1.11.2016. Turun Sanomat, ts.fi. Viitattu 6.12.2018.
  2. a b Antti Jula mehilainen.fi. Viitattu 6.12.2018.
  3. a b c Lea Froloff: Suolalaatuja vertailemassa 15.10.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 6.12.2018.
  4. Antti Jula: Nonpharmacological treatment of hypertension : a controlled randomized study with special emphasis on sodium restriction (Academic Dissertation; ISBN ISBN 951-669-337-7 (nidottu); julkaistu sarjassa Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, ML, ISSN 0355-483X; 112. Publications of the Social Insurance Institution, Finland, ML, 112) 1992. Kansanterveyslaitos, teostiedot via finna.fi. Viitattu 6.12.2018. (englanniksi)
  5. a b c d Juha Matias Lehtonen: Suuri osa suomalaisista syö aivan liian suolaista ruokaa – Suolan vähentäminen laskee verenpainetta nopeasti ja voi myös pudottaa painoa 3.8.2017. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 7.12.2018.
  6. a b Miia Roivainen: Suola on koukuttava perusmaku – leipä on salakavala piilosuolan lähde 28.10.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.12.2018.
  7. a b Suurin osa syö suolaa moninkertaisesti 24.3.2011. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.12.2018.
  8. a b Antti Julan julkaisut yhdysvaltalaisessa PubMed-tietokannassa National Institutes of Health, nih.gov. Viitattu 6.12.2018.
  9. Antti Julan julkaisut Google Scholar -hakupalvelussa Google Scholar, scholar.google.com. Viitattu 6.12.2018.
  10. Highly Cited Researchers 2018 (Viitatuimmat tieteilijät 2018. Kotiorganisaatioltaan ensisijaisesti Suomessa toimivat tieteilijät saa esille valitsemalla "Primary Region" lajittelun, ja siirtymällä maanimen "Finland" kohdalle. Tämän lisäksi joitain runsaasti viitattuja suomalaisia tutkijoita toimii myös ulkomaisista yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 6.12.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]