Andien diplomaattinen kriisi 2008

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kriisin osapuolet (Ecuador, Kolumbia ja Venezuela)

Andien diplomaattisella kriisillä viitataan Kolumbian, Ecuadorin ja Venezuelan välirikkoon vuonna 2008. Kriisi ei johtanut sotaan ja se saatiin lopulta ratkaistua diplomatian keinoin.

Kriisi alkoi, kun Kolumbian ilmavoimat hyökkäsi FARCin leiriä vastaan Ecuadorin puolella tappaen FARCin päällystöön kuuluneen Raúl Reyesin. Kolumbian silloinen presidentti Álvaro Uribe ilmoitti Kolumbian asevoimien operaatiosta Ecuadorille jälkikäteen pahoitellen tapausta. Ecuadorin presidentti Rafael Correa tuomitsi rajaloukkauksen ja kutsui iskua kylmäveriseksi (FARC-sissejä vastaan hyökättiin heidän nukkuessaan). Ecuador kutsui diplomaattinsa pois Kolumbiasta vaatien Kolumbialta anteeksipyyntöä. Venezuelan entinen presidentti Hugo Chávez kutsui iskua pelkurimaiseksi, kehui Reyesia ”hyväksi vallankumoukselliseksi” ja sanoi Venezuelan olevan valmis puolustamaan Ecuadoria. Chávez vertasi Kolumbian toimia Israelin toimiin Lähi-idässä ja varoitti Kolumbiaa olemaan hyökkäämästä Venezuelaan. Venezuela sulki Kolumbian suurlähetystön, kutsui suurlähettiläänsä kotiin Kolumbiasta ja lähetti joukkoja Kolumbian rajalle. Myös Nicaragua ilmoitti välirikosta Kolumbian kanssa.

Useat Latinalaisen Amerikan maat (esimerkiksi Brasilia ja Meksiko) tuomitsivat Kolumbian iskun. Fidel Castro tuomitsi iskun ja sanoi sen olleen "hirveä rikos". Kritiikkiä Kolumbian iskua kohtaan herätti myös se, että FARCin kanssa oltiin neuvottelemassa panttivankien vapauttamisesta, jossa Reyes oli keskeisessä roolissa. Uribe ilmoitti, että Kolumbialla on oikeus puolustaa itseään Ecuadorissa oleskelevien FARC-sissien aggressioilta ja syytti Correan vastaanottaneen rahaa äärivasemmistolaiselta sissiliikkeeltä. Correa kiisti syytteet ja totesi, että viidakkoalueita on ”työlästä valvoa”. Yhdysvallat tuki Kolumbiaa kriisissä ja varoitti Venezuelaa "provokatiivisista liikkeistä.[1][2][3][4][5] Kriisi saatiin lopulta selvitettyä diplomatian keinoin Santo Domingossa järjestetyssä huippukokouksessa, jossa muun muassa Dominikaanisen tasavallan entinen presidentti Leonel Fernández ja Amerikan valtioiden järjestö toimivat välittäjinä. Nicaragua ilmoitti korjaavansa välinsä Kolumbian kanssa. Uribe pyysi elokuussa 2009 anteeksi Ecuadorin puolelle tehtyä iskua. Correa hyväksyi Uriben anteeksipyynnön ja maat alkoivat lämmitellä suhteitaan. Kolumbian ja Venezuelan välit lämpenivät hitaammin. Uribe syytti Venezuelaa FARC-sissien tukemisesta. Kolumbian ja Venezuelan välit pysyivät kireinä entisen puolustusministerin Juan Manuel Santosin valintaan asti. Kolumbian ja Ecuadorin välit palasivat normaalille tasolle marraskuussa 2010.[6][7][8][9][10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Top Farc leader killed by troops BBC News. 1.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  2. La muerte de 'Raúl Reyes' desencadena una crisis diplomática entre Colombia, Venezuela y Ecuador El País Internacional. 2.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  3. Venezuelan tankit matkalla Kolumbian rajalle mtv.fi. 5.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  4. Venezuela siirsi joukkojaan Kolumbian rajalle Turun Sanomat. 5.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  5. Ecuador lobbies for support in Andean crisis abc.net. 5.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  6. Colombia y Ecuador zanjaron crisis diplomática con apretón de manos en Grupo de Río El Tiempo. 6.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  7. Alseema, Adriaan: Nicaragua re-establishes diplomatic ties with Colombia Colombia Reports. 13.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  8. Uribe y Chávez protagonizan duro altercado en la Cumbre de Río Semana. 22.2.2010. Viitattu 29.9.2016.
  9. Cronología de la crisis entre Colombia y Ecuador Dinero. 28.11.2010. Viitattu 29.9.2016.
  10. Sovinto Kolumbian, Ecuadorin ja Venezuelan kriisissä iltasanomat.fi. 7.3.2008. Viitattu 29.9.2016.
  11. Colombia and Venezuela restore diplomatic relations BBC News. 11.8.2010. Viitattu 29.9.2016.