Aldebaran

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alpha Tauri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aldebaran
Bayerin designaatio α Tauri, Alfa Tauri
Flamsteedin designaatio 87 Tauri
HD-designaatio HD 29139
Muut designaatiot Parilicium, Cor Tauri, Paliliya, Gl 171.1A/B, GJ 9159 A/B, HR 1457, BD +16°629 A/B, GCTP 1014.00, LTT 11462, SAO 94027, FK5 168, GC 5605, ADS 3321 A/B, CCDM 04359+1631, Wo 9159 A/B, HIP 21421
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus +0,85 / +13,50 mv
Absoluuttinen kirkkaus −0,63 / 11,98 Mv
Valovoima 150 / 0,00014 LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka K5III / M2V
Väri-indeksi B-V 1,54 / ? U-B 1,90 / ?
Lämpötila 4100 / 3050 K K K
Massa 2,5 / 0,15 MO (aurinkoa) M
Säde 25 / 0,04 RO (aurinkoa) R
Pyörimisnopeus km/s, pyörähdysaika
Metallipitoisuus 70 % Auringon
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Härkä Taurus
Rektaskensio (J2000) 04h 35m 55,2s
Deklinaatio (J2000) +16° 30′ 33″
Etäisyys 65,1 valovuotta (parsekia)
Parallaksi 50,09 ± 0,95 mas
Säteisnopeus +53,8 km/s
Ominaisliike RA: 62,78 mas/v
dekl.: −189,36 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 74° S välillä.
Aldebaranin sijainti Härän tähdistössä

Aldebaran (α Tauri, α Tau) on Härän tähdistön kirkkain tähti. Yötaivaan tähdistä se on 14. kirkkain. Aldebaranin nimi on peräisin arabiankielisestä nimityksestä Al Dabaran ’seuraaja’, joka viittaa sen sijaintiin Plejadien avoimen tähtijoukon jäljessä.[1] Aldebaran ei ole näennäisesti tähden ympärille levinneen, meitä lähinnä sijaitsevan Hyadien tähtijoukon jäsen, vaikka niin helposti erehtyisikin kuvittelemaan. Itse asiassa Aldebaran sijaitsee Maan ja Hyadien välissä.[2]

Aldebaranin koko suhteessa Auringon kokoon

Spektriluokaltaan Aldebaran kuuluu luokkaan K5, joka näkyy meille tähden oranssina värinä.[3] Lähempi tarkastelu osoittaa, että se on jo alkanut laajeta, koska sen ytimen vetyvarat on jo käytetty loppuun ja ydinfuusiossa on siirrytty polttamaan heliumia. Sillä on myös pienempi seuralaistähti, himmeä M2-spektriluokan kääpiötähti, joka kiertää päätähteään monen sadan astronomisen yksikön etäisyydellä. Aldebaran on laajentunut noin 5,3 × 107 kilometrin kokoiseksi eli 38 kertaa omaa Aurinkoamme suuremmaksi. Hipparcos-satelliitti on mitannut sen etäisyydeksi 65,1 valovuotta, jolloin sen absoluuttisen kirkkauden on oltava 150 kertaa Auringon vastaavaa kirkkautta suurempi. Tähden kirkkaus myös muuttuu hiukan: noin 0,2 magnitudin verran.

Aldebaranin toinen seuralainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aldebaran A:n seuralainen
Löytäminen
Löytäjä(t) Hatzes et al.
Löytöpäivä 1997
Havaintomenetelmä(t) Doppler-spektroskopia
Kiertoradan ominaisuudet
Eksentrisyys 0.182±0.065
Kiertoaika 653,8±10.1 vrk
Fyysiset ominaisuudet
Massa ~11 MJ

Vuonna 1997 havaittiin Aldebaranin mahdollinen toinen seuralainen, jonka massaksi määritettiin 11 kertaa Jupiterin massa ja kiertoetäisyydeksi tähden ympäri noin 1,35 AU.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aldebaran is the Bull's fiery eye earthsky.org.
  2. Ian Ridpath: The Monthly Sky Guide, s. 55. Cambridge University Press. ISBN 978-1-139-43719-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.4.2023). (englanniksi)
  3. Philip C. Keenan ja Raymond C. McNeil: The Perkins Catalog of Revised MK Types for the Cooler Stars. The Astrophysical Journal Supplement Series, 1989, 71. vsk, s. 245. doi:10.1086/191373. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]