Aldebaran

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aldebaran
Bayerin designaatio α Tauri, Alfa Tauri
Flamsteedin designaatio 87 Tauri
HD-designaatio HD 29139
Muut designaatiot Parilicium, Cor Tauri, Paliliya, Gl 171.1A/B, GJ 9159 A/B, HR 1457, BD +16°629 A/B, GCTP 1014.00, LTT 11462, SAO 94027, FK5 168, GC 5605, ADS 3321 A/B, CCDM 04359+1631, Wo 9159 A/B, HIP 21421
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus +0,85 / +13,50 mv
Absoluuttinen kirkkaus −0,63 / 11,98 Mv
Valovoima 150 / 0,00014 LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka K5III / M2V
Väri-indeksi B-V 1,54 / ? U-B 1,90 / ?
Lämpötila 4100 / 3050 K K K
Massa 2,5 / 0,15 MO (aurinkoa) M
Säde 25 / 0,04 RO (aurinkoa) R
Muuttujatyyppi luultavasti/?
Pyörimisnopeus km/s, pyörähdysaika
Metallipitoisuus 70% Auringon
Ikä v.
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Härkä Taurus
Rektaskensio (J2000) 04h 35m 55.2s
Deklinaatio (J2000) +16° 30' 33"
Etäisyys valovuotta ( parsekia)
Parallaksi 50,09 ± 0,95 mas mas
Säteisnopeus +53,8 km/s km/s
Ominaisliike RA: 62,78 mas/v
dekl.: −189,36 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 74° S välillä.

Aldebaran (α Tauri, α Tau) on Härän tähdistön kirkkain tähti ja yötaivaan 14. kirkkain. Sen nimi on peräisin arabiankielisestä sanasta Al Dabaran, "seuraaja", joka viittaa sijaintiin avoimen tähtijoukon Plejadien jäljessä. Aldebaran itsessään ei ole näennäisesti tähden ympärille levinneen, meitä lähinnä sijaitsevan Hyadien tähtijoukon jäsen – vaikka niin helposti erehtyisikin kuvittelemaan. Itse asiassa Aldebaran sijaitsee Maan ja Hyadien välissä.

Aldebaranin koko suhteessa Auringon kokoon

Spektriluokaltaan Aldebaran kuuluu luokkaan K5, joka näkyy meille tähden oranssina värinä. Lähempi tarkastelu osoittaa, että se on jo alkanut laajeta, koska sen ytimen vetyvarat on jo käytetty loppuun ja ydinfuusiossa on siirrytty polttamaan heliumia. Sillä on myös pienempi seuralaistähti, himmeä M2-spektriluokan kääpiötähti, joka kiertää päätähteään monen sadan astronomisen yksikön etäisyydellä. Aldebaran on laajentunut noin 5,3 × 107 kilometrin kokoiseksi eli 38 kertaa omaa Aurinkoamme suuremmaksi. Hipparcos-satelliitti on mitannut sen etäisyydeksi 65,1 valovuotta, jolloin sen absoluuttisen kirkkauden on oltava 150 kertaa Auringon vastaavaa kirkkautta suurempi. Tähden kirkkaus myös muuttuu hiukan: noin 0,2 magnitudin verran.

Aldebaranin toinen seuralainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aldebaran A:n seuralainen
Löytäminen
Löytäjä(t) Hatzes et al.
Löytöpäivä 1997
Havaintomenetelmä(t) Doppler-spektroskopia
Kiertoradan ominaisuudet
Eksentrisyys 0.182±0.065
Kiertoaika 653,8±10.1 vrk
Fyysiset ominaisuudet
Massa ~11 MJ

Vuonna 1997 havaittiin Aldebaranin mahdollinen toinen seuralainen, jonka massaksi määritettiin 11 kertaa Jupiterin massa ja kiertoetäisyydeksi tähden ympäri noin 1,35 AU.