Achernar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Achernar
Nimen alkuperä arabia
Bayerin designaatio α Eridani, α Eri
Flamsteedin designaatio ?
HR-designaatio HR 472
HD-designaatio HD 10144
Muut designaatiot HIP 7588
CP(D)-57 334
SAO 232481
FK5 54
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus +0,45 (9.) mv
Absoluuttinen kirkkaus −2,77 Mv
Valovoima 1 0701
2 900–5 4002 aurinkoa
Spektriluokka B3 Vpe
Väri-indeksi −0,16
Lämpötila 14 500–19 300 K
Massa 6–8 M
Säde 7,7–12 R
Muuttujatyyppi
Pyörimisnopeus 225-300 km/s
Elinkelpoinen vyöhyke 54-73 AU
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Eridanus
Rektaskensio (J2000) 1 h 37 m 42,8 s
Deklinaatio (J2000) −57° 14' 12,3"
Etäisyys 144
Parallaksi 22,68 ± 0,57 mas
Säteisnopeus −19 km/s
Ominaisliike 0,097 mas/v
Näkyy leveysasteiden 33° N
ja 90° S välillä.

Achernar [akernar], α Eridani, on Eridanuksen tähdistön kirkkain tähti ja koko tähtitaivaan yhdeksänneksi kirkkain tähti. Se sijaitsee aivan pitkän tähdistönsä eteläosassa vain 33 asteen päässä eteläisestä taivaannavasta eikä siten näy esimerkiksi Euroopassa. Tähti on saanut nimensä arabiankielisestä sanasta آخر النهر (āxir an-nahr), joka tarkoittaa ’joen loppupäätä’. Ennen 1500-luvun löytöretkiä etelään Eridanuksen katsottiin päättyvän θ Eridaniin, jota tuolloin kutsuttiin Achernariksi. Kun α Eridani lopulta löydettiin, sai se nimen itselleen ja theeta-tähdestä tuli Acamar.

Achernar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Achernarin litistyminen ja sen päiväntasaajan tasolla oleva kaasukiekko.

Achernar on 144 valovuoden päässä Aurinkokunnasta sijaitseva sinertävänvalkoinen pääsarjan tähti, joskin sitä aiemmin pidettiin jättiläistähtenä. Se on suhteellisen nuori, iältään korkeintaan muutamien satoja miljoonia vuosia. Huolimatta varsin suuresta massastaan se ei ole ehtinyt käyttää vetyvarastojaan loppuun; se saattaa myös olla juuri tarpeeksi pieni poistuakseen pääsarjasta Sirius B:n kaltaiseksi massiiviseksi valkoiseksi kääpiöksi.

Achernar pyörii erittäin nopeasti akselinsa ympäri – vain muutamissa tunneissa, minkä seurauksena siitä irtaantuu massaa tuhansia kertoja Aurinkoa nopeammin. Tähden päiväntasaajan tasolle on syntynyt laajeneva kaasukiekko. Dramaattisin vaikutus 225–300 kilometriä sekunnissa tapahtuvalla pyörimisliikkeellä (päiväntasaajan kohdalta pinnalla mitattuna) on kuitenkin tähden muotoon: Achernarin läpimitta päiväntasaajalla on ainakin 1,51–1,61-kertainen napojen halkaisijaan nähden, ja vieläkin enemmän, mikäli tähti ei näyttäydy suoraan sivulta Maasta katsottuna. Achernar on litistynein tunnettu suuri taivaankappale. Nykyiset tähtien rakennemallit eivät kykene selittämään näin suurta litistymistä, joten siihen liittyy todennäköisesti muita erillisiä ilmiöitä, kuten pohjois–eteläsuuntaisia virtauksia ja epätasaisuutta pyörimisnopeudessa tähden eri kerroksissa.

Johtuen Achernarin lähettämästä voimakkaasta ultraviolettisäteilystä tähden ympärillä oleva niin sanottu ekokehä (vyöhyke, jossa maankaltainen elämä olisi mahdollista) on 54 ja 73 AU:n etäisyydellä eli kauempana kuin Pluto sijaitsee Auringosta. Sillä etäisyydellä mahdollisen planeetan kiertoaika olisi 160–260 vuotta, ja nykymenetelmillä maankaltaisen planeetan havaitseminen sieltä olisi lähes mahdotonta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]