Achernar
| Achernar | |
|---|---|
 |
|
| Nimen alkuperä | arabia |
| Bayerin designaatio | α Eridani, α Eri |
| Flamsteedin designaatio | ? |
| HR-designaatio | HR 472 |
| HD-designaatio | HD 10144 |
| Muut designaatiot |
HIP 7588 CP(D)-57 334 SAO 232481 FK5 54 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus | +0,45 (9.) mv |
| Absoluuttinen kirkkaus | −2,77 Mv |
| Valovoima |
1 0701 2 900–5 4002 aurinkoa |
| Spektriluokka | B3 Vpe |
| Väri-indeksi | −0,16 |
| Lämpötila | 14 500–19 300 K |
| Massa | 6–8 M☉ |
| Säde | 7,7–12 R☉ |
| Muuttujatyyppi | – |
| Pyörimisnopeus | 225-300 km/s |
| Elinkelpoinen vyöhyke | 54-73 AU |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Eridanus |
| Rektaskensio (J2000) | 1 h 37 m 42,8 s |
| Deklinaatio (J2000) | −57° 14' 12,3" |
| Etäisyys | 144 |
| Parallaksi | 22,68 ± 0,57 mas |
| Säteisnopeus | −19 km/s |
| Ominaisliike | 0,097 mas/v |
|
Näkyy leveysasteiden 33° N
ja 90° S välillä. |
|
Achernar [akernar], α Eridani, on Eridanuksen tähdistön kirkkain tähti ja koko tähtitaivaan yhdeksänneksi kirkkain tähti. Se sijaitsee aivan pitkän tähdistönsä eteläosassa vain 33 asteen päässä eteläisestä taivaannavasta eikä siten näy esimerkiksi Euroopassa. Tähti on saanut nimensä arabiankielisestä sanasta آخر النهر (āxir an-nahr), joka tarkoittaa ’joen loppupäätä’. Ennen 1500-luvun löytöretkiä etelään Eridanuksen katsottiin päättyvän θ Eridaniin, jota tuolloin kutsuttiin Achernariksi. Kun α Eridani lopulta löydettiin, sai se nimen itselleen ja theeta-tähdestä tuli Acamar.
Achernar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Achernar on 144 valovuoden päässä Aurinkokunnasta sijaitseva sinertävänvalkoinen pääsarjan tähti, joskin sitä aiemmin pidettiin jättiläistähtenä. Se on suhteellisen nuori, korkeintaan muutamien satojen miljoonien vuosien ikäinen. Huolimatta varsin suuresta massastaan se ei ole ehtinyt käyttää vetyvarastojaan loppuun; se saattaa myös olla juuri tarpeeksi pieni poistuakseen pääsarjasta Sirius B:n kaltaiseksi massiiviseksi valkoiseksi kääpiöksi.
Achernar pyörii erittäin nopeasti akselinsa ympäri – vain muutamissa tunneissa, minkä seurauksena siitä irtaantuu massaa tuhansia kertoja Aurinkoa nopeammin. Tähden päiväntasaajan tasolle on syntynyt laajeneva kaasukiekko. Dramaattisin vaikutus 225–300 kilometriä sekunnissa tapahtuvalla pyörimisliikkeellä (päiväntasaajan kohdalta pinnalla mitattuna) on kuitenkin tähden muotoon: Achernarin läpimitta päiväntasaajalla on ainakin 1,51–1,61-kertainen napojen halkaisijaan nähden ja vieläkin enemmän, mikäli tähti ei näyttäydy suoraan sivulta Maasta katsottuna. Achernar on litistynein tunnettu suuri taivaankappale. Nykyiset tähtien rakennemallit eivät kykene selittämään näin suurta litistymistä, joten siihen liittyy todennäköisesti muita erillisiä ilmiöitä, kuten pohjois–eteläsuuntaisia virtauksia ja epätasaisuutta pyörimisnopeudessa tähden eri kerroksissa.
Johtuen Achernarin lähettämästä voimakkaasta ultraviolettisäteilystä tähden ympärillä oleva niin sanottu elinkelpoinen vyöhyke on 54 ja 73 AU:n etäisyydellä eli kauempana kuin Pluto sijaitsee Auringosta. Sillä etäisyydellä mahdollisen planeetan kiertoaika olisi 160–260 vuotta, ja nykymenetelmillä maankaltaisen planeetan havaitseminen sieltä olisi lähes mahdotonta.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tähdet |
Achernar, β Eri, θ1 Eri, γ Eri, δ Eri, υ4 Eri, φ Eri, χ Eri, τ4 Eri, ε Eri, υ2 Eri, 53 Eri, η Eri, ν Eri, 43 Eri, μ Eri, ο1 Eri, τ3 Eri, ι Eri, HD 24160, τ6 Eri, κ Eri, λ Eri, 82 Eri, τ5 Eri, HD 24071, 54 Eri, θ2 Eri, ω Eri, π Eri, 40 Eri A, 32 Eri A, τ1 Eri, υ1 Eri, HD 22663, HD 23319, τ9 Eri, τ8 Eri, HD 24072, HD 16754, 17 Eri, τ2 Eri, 64 Eri, 32 Eri B, ζ Eri, ψ Eri, 15 Eri, 39 Eri, 45 Eri, 60 Eri, HD 10939, HD 24626, 68 Eri, 66 Eri, ξ Eri, 47 Eri, 51 Eri, 20 Eri, 24 Eri, τ7 Eri, ρ3 Eri, 35 Eri, ρ2 Eri, 63 Eri, 4 Eri, 37 Eri, 30 Eri, 58 Eri, 62 Eri, HD 10647, 22 Eri, 5 Eri, 25 Eri, 46 Eri, R Eri, ρ1 Eri, HD 10360, HD 10361, 59 Eri, 56 Eri, 6 Eri, HD 27563, 21 Eri, 55 Eri A, 7 Eri, 14 Eri, 55 Eri B, 40 Eri B, Gl 86, HD 28185, EF Eri |
|---|---|
| Eksoplaneetat |