Aleppon linnoitus
| Aleppon linnoitus | |
|---|---|
 Aleppon linnoitus vuonna 2010. |
|
| Sijainti |
Aleppo Syyria |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | linnoitus |
| Valmistumisvuosi | 1200-luku (nykyisellään) |
 |
|
Aleppon linnoitus on linnoitus kukkulalla Syyrian Aleppon kaupungissa. Nykyinen linnoitus on peräisin pääasiassa aijubidien kaudelta 1200-luvulta, mutta linnoituskukkulalla on ollut puolustusvarustuksia jo aikaisempina kausina.
Linnoitus on osa Aleppon vanhankaupungin Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta. Se kärsi huomattavia tuhoja Syyrian sisällissodassa.
Kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleppon linnoitus sijaitsee Syyrian Aleppon kaupungissa sen vanhankaupungin alueella.[1] Linnoitus on rakennettu kukkulalle, jota ympäröi tasanko. Linnoituskukkulan korkeus merenpinnasta on 437 metriä ja ympäröivästä tasangosta se nousee noin 40 metriä. Toisin kuin monet Pohjois-Syyrian kukkulat, Aleppon linnoituksen kukkula on pääosin luonnollinen pinnanmuodostelma, eikä Tell eli rauniokumpu, jollaisia on syntynyt ihmisasutuksen takia. Kukkulaa on kuitenkin louhittu sen linnoituksia rakennettaessa.[2]
Linnoitus itsessään on käytännössä muurien ja vartiotornien ympäröimä pyöreähkö alue. Linnoitusalueella sijaitsevat esimerkiksi Hadadin temppeli, Aleppon linnoituksen suurmoskeija, sekä Abrahamin moskeija. Sisäänkäynti linnoitukselle kulkee suuren katetun portin kautta.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Muinainen Aleppo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleppon linnoituksen kukkula lienee ollut suojapaikka lähistön asukkaille hyökkäyksien aikana jo pitkään. Sillä on ollut myös uskonnollista merkitystä. Arkeologisissa kaivauksissa 1990-luvulla löydettiin suuri temppeli, jota on käytetty ilmeisesti jo varhaiselta pronssikaudelta 2500-vuotta eaa. rautakaudelle saakka. Aleppon kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1700–1600-luvulla eaa. Myöhemmin Eblasta löydettyjen piirtokirjoitusten perusteella linnoituskukkula oli tärkeä myrskynjumala Hadadin kulttipaikka. Alepposta tuli Yamhadin kuningaskunnan pääkaupunki ja se säilytti temppelinsä kautta uskonnollisen merkityksensä heettiläisten kaudella. Akhaimenidien Persiassa sen merkitys oli kuitenkin vähentynyt ja Alepposta tuli pienehkö kylä. Hellenistisellä ja roomalaisella kaudella linnoituskukkulan temppeli liitettiin todennäköisesti Hadadin esimerkin mukaisesti Zeukseen ja Jupiteriin.[2]
Bysantin valtakunnan kaudelta arkeologisia merkkejä puolustusvarustusten rakennuttamisesta kukkulalla ei ole. Linnoituksen alla on kuitenkin maanalaisia tiloja, joilla saattaa olla bysanttilainen alkuperä. Siihen myös viitattiin turvapaikkana kaupungin asukkaille esimerkiksi sasanidien piirittäessä kaupunkia. Arabit valtasivat Aleppon ilmeisesti ilman vastarintaa vuonna 637-638 ilmeisesti ilman suurempaa vastarintaa. Linnoituksen muurit olivat myöhempien lähteiden mukaan hyvin huonossa kunnossa, eivätkä ne olisi kestäneet piiritystä. Aleppo oli kärsinyt maanjäristyksestä ennen arabien saapumista.[2]
Islamilainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleppon myöhemmisä muslimihallitsijoista esimerkiksi Saif al-Dawla ja Nur al-Din toteuttivat joitakin rakennushankkeita linnoituksella. Paljon suurempiin rakennustöihin ryhtyivät kuitenkin aijubidit, joiden jäljiltä on suurin osa nykyistä linnoitusta. Samasta syystä huomattava osa vanhemmista puolustusvarustuksista on kadonnut. Rakennushankkeita toteutti Salah al-Dinin eli länsimaalaisittain Saladinin poika al-Zahir Ghazi, joka hallitsi vuosina 1186–1216. Uudelleen rakennetusta linnoituksesta tuli monien muiden Syyrian sisämaan linnoitusten prototyyppi. Se kärsi huomattavia vaurioita mongolien hyökätessä Syyriaan vuosina 1260–1261. Kaupunki kärsi tuhoja Timur Lenkin hyökkäyksessä vuonna 1400. Aluetta hallinneet mamelukit toteuttivat korjauksia kaupungissa ja linnoituksella, mutta linnoitus oli akanut menettää merkitystään kaupnugin puolustuksen kannalta. Kun mamelukit ajautuivat sotaan Osmanien kanssa, sulttaani Qansuh al-Ghauri toi linnoitukselle suuren määrän omaisuutta, jotta se ei jäisi hänen kilpailijoidensa käsiin Egyptissä sotaretken aikana. Mamelukit kärsivät tappion Mardž Dabiqin taistelussa vuonna 1516 ja osmanihallitsija Selim I sai -al-Gaurin aarteen käsiinsä hänen saapuessaan Aleppoon ilman vastarintaa hieman voittonsa jälkeen.[2]
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleppon muinaisesta kaupungista ja sen osana myös linnoituksesta tuli Unescon maailmanperintöluettelon kohde vuonna 1986[1] ja paikka oli suosittu matkailukohde.[3] Aleppon vanhakaupunki kärsi mittavia tuhoja Syyrian sisällissodan Aleppon taistelun aikana.[4] Linnoitus oli Bašar al-Assadin joukkojen tukikohta, jota kapinalliset yrittivät pitkään valloittaa.[2] Linnoitukselta toimivat esimerkiksi hallinnon tarkka-ampujat. Vuonna 2015 osa linnoituksen muuria romahti räjähdyksessä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ancient City of Aleppo World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Ross Burns: Aleppo : a history, s. 5, 7-8, 11-12, 26, 40, 66-69, 74, 145, 150-155, 180, 191, 198-199, 290. Routledge, 2017. ISBN 978-1-315-54407-6. (englanniksi)
- ↑ a b Lizzie Porter: Photos reveal 'great damage' to mighty Aleppo Citadel The Telegraph. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Syria civil war: Bomb damages Aleppo's ancient citadel BBC News. BBC. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)