Adowa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adowa
Adwa
Kaupunkikuvaa.
Kaupunkikuvaa.

Adowa

Koordinaatit: 14°10′N, 38°54′E

Valtio Etiopia Etiopia
Korkeus 1 907 m
Väkiluku (2007) 40 500
Aikavyöhyke UTC+3

















Adowa tai Adwa on kaupunki Etiopian Tigray osavaltiossa. Se tunnetaan esimerkiksi vuonna 1896 käydystä Adowan taisteluta, jossa etiopialaiset ottivat voiton italialaisista ja säästivät maan itsenäisyyden. Adowan asukasluku oli vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan 40 500.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäröivää maisemaa.

Adowa sijaitsee Etiopian Tigray osavaltiossa.[1] Historiallisesti Adowaa pidettiin itäisen Tigrayn huomattavimpana kaupunkina.[2] Matkaa Adowasta Etiopian pääkaupunki Addis Abebaan on 1 006 kilometriä. Sen korkeus merenpinnasta on 1 907 metriä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adowan taistelu etiopialaisessa teoksessa.

Elokuussa 1520 Adowan seudulla liikkuneen portugalilaisen retkikunnan mukana ollut Francisco Álvares kuvaili seudulla olleen "Pyhän Mikaelin" taloja. 1760-luvulla Adowassa vaikutti dejazmach Mikael Sehul, jota kuvailtiin tuon ajan Etiopian yhdeksi voimakkaimmista hahmoista. Hänen alaisuudessaan sanottiin olleen tuhansia sotilaita. Mikael rakennutti kaupunkiin oman palatsinsa ja hänen poikansa Welde Gebriel rakennutti Gebrielin kirkon. Kaupungin vanhin kirkko oli Mikaelin edeltäjän Anda Haymanotin rakennuttama Maryamin (Marian) kirkko. Mikaelin alaisuudessa työskenteli kaupungin tullista vastaavana kreikkalainen mies nimeltä Janni. Jannin lisäksi kaupungissa oli muutamia muita kreikkalaisia, armenialaisia ja kopteja. Vuonna 1769 paikalle brittiläisen retkikunnan mukana saapunut James Bruce tapasi Jannin ja kuvaili Adowan käsittävän noin 300 taloa ja 2 000 asukasta. Tuolloin kaupungin sanotaan olleen tunnettu puuvillatekstiileistä. Kaupungin läpi kulki myös kauppatavaraa Punaisenmeren rannikolta kohti sisämaata. Kauppatavaraan lukeutuivat esimerkiksi lyijy, kupari, lehtikulta, kulta ja persialaiset matot. Vastaavasti vientituotteita kohti rannikkoa olivat esimerkiksi kulta, norsunluu ja orjat. Vuonna 1879 italialainen Giacomo Naretti kuitenkin kuvaili lavantaudin hävittäneen kaupungin, jossa tuolloin oli hänen arvionsa mukaan vain noin 200 asukasta. Kaupungin perinteinen taloudellinen merkitys kauppareiteillä väheni edelleen 1900-luvulla.[3]

Ensimmäisen Italian–Etiopian sodanaikana 1. maaliskuuta 1896 lähellä Adowaa käytiin sodan ratkaisutaistelu. Oreste Baratierin johtamat italialaiset kärsivät merkittävän tappion Menelik II:n etiopialaisille ja Italian oli solmittava rauha Etiopian kanssa lokakuussa samana vuonna. Adowan taistelusta tuli afrikkalaisen itsenäisyyden ja eurooppalaisen imperialismin vastustuksen symboli.[4] Vuonna 1905 paikalla vieraillut saksalainen Felix Rosenin johtama tutkimusretkikunta kuvaili Adowaa Etiopian kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi.[3]

Toisen Italian–Etiopian sodan syttyessä vuonna 1935 ensimmäiset ulkomaalaisten toimittajien maasta tekemistä uutisista käsittelivät sodanjulistuksen lisäksi Italian ilmavoimien pommituksia Adowassa. Adowa vallattiin 6. lokakuuta 1935 sen puolustusta johtaneen ras Seyoum Mengeshan vetäydyttyä ilmapommitusten uhkaamana. Myöhemmin kaupunki oli italialaisten huollon tukikohta näiden edetessä syvemmälle Etiopiaan. Italialaiset rakennuttivat myös muistomerkin aikaisemmassa Adowan taistelussa kaatuneille italialaisille. Italian valta Etiopiassa päättyi toisen maailmansodan aikana vuonna 1941. Voittoa italialaisista seurasi TIgrayssa vielä niin sanottu woyane-kapina, jonka aikana etiopialaisten joukkojen oli joksikin aikaa vetäydyttävä Adowaan muualta Tigraysta.[3]

1970-luvulla Derg-sotilashallinnon noustessa valtaan Etiopiassa Adowa oli paitsi paikallisen koulutuksen keskus, mutta siitä tulki myös hallinnon vastustajien tärkeä tukialue.[3] Koulutetut adowalaiset olivat tunnettuja tigraylaisen nationalismin kannattajia. Monet Tigrayn kansan vapautusarmeijan merkkihenkilöt, kuten myöhempi pääministeri Meles Zenawi, olivat syntyneet Adowassa tai sen lähettyvillä.[2] Derg vastasi niin sanotun punaisen terrorin kautta, mikä sai monet pakenemaan maaseudulle. Tigrayn kansan vapautusarmeija valtasi kaupungin joksikin aikaa vuonna 1988. Derg valtasi sen takaisin vastahyökkäyksessä kesällä 1988, mutta evakuoi kaupungin helmikuussa 1989.[3]

Tigrayn kriisi puhjettua 2020-luvun alussa kaupunkia miehittivät eritrealaiset joukot. Heidän uutisoitiin kuitenkin vetäytyneen kesällä 2021.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivä aloittelevia torikauppiaita.

Adowan asukasluku oli Etiopian vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan 40 500.[1] Vuonna 2001 asukasluku oli noin 30 100, vuonna 1994 24 500 ja vuonna 1984 13 800. Asukkaat ovat pääasiassa tigrejä ja kristittyjä. Kaupungissa on myös muslimivähemmistö.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Population and Housing Census 2007 – Tigray Statistical (pdf) (s. 10, arkistoitu linkki) Central Statistics Agency. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
  2. a b David H. Shinn ja Thomas P. Ofcansky: Historical dictionary of Ethiopia, s. 24. Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-7457-2. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Bernhard Lindahl: Adi - Aero (pdf) (s. 42-68) Local History of Ethiopia. The Nordic Africa Institute. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
  4. Richard Overy: History of war in a hundred battles, s. 120-123. Oxford University Press, 2014. ISBN 978-0-19-939071-7. (englanniksi)
  5. Tigray rebels vow to drive out ‘enemies’ after retaking Mekelle Al Jazeera. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]