Acehin sulttaanikunta
| Acehin sulttaanikunta |
|||
|---|---|---|---|
1496–1903 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | sulttaanikunta | ||
| Pääkaupunki | Banda Aceh | ||
| Uskonnot | islam | ||
| Kieli | atšeh | ||
Samudera Pasai (1267–1521)
Ternaten sulttaanikunta (1257–1914)
Gowan sulttaanikunta (1300–1946)
Malakan sulttaanikunta (1400–1511)
Sulun sulttaanikunta (1405–1915)
Cirebonin sulttaanikunta (1445–1677)
Demakin sulttaanikunta (1475–1548)
Acehin sulttaanikunta (1496–1903)
Pagaruyungin kuningaskunta (1500–1825)
Bantenin sulttaanikunta (1526–1813)
Banjarin sulttaanikunta (1526-1860)
Mataramin sulttaanikunta (n. 1586–1755)
Surakartan sulttaanikunta (1745–1946)
Yogyakartan sulttaanikunta (1755[–1945])
Siakin sulttaanikunta (1725–1946)
Delin sulttaanikunta (1814–1946)
Riau-Linggan sulttaanikunta (1824–1911)
Alankomaiden Itä-Intia (1800–1949)
Lanfangin tasavalta (1777–1885)
Indonesian vallankumous (1945–1950)
Syyskuun 30. päivän liike (1965)
Acehin sulttaanikunta oli Sumatran saarella sijainnut kuningaskunta 1500-1800 -luvuilla. Se sijaitsi keskeisellä paikalla Lähi-idän ja Kiinan välisellä kauppareitillä, minkä ansiosta Aceh nousi kukoistavaksi kauppatukikohdaksi. Acehin hallitsema alue oli laajimmillaan 1600-luvulla, jolloin sen vaikutusvallan alla oli myös osia Malakan niemimaasta. Aceh joutui 1500-luvulta lähtien kilpailemaan eurooppalaisia siirtomaavaltoja vastaan alueen kauppavallasta. Nykyisen Indonesian alueen merkittävimmäksi vallaksi nousi 1800-luvulla Hollannin Itä-Intia. Hollantilaiset kukistivat sulttaanikunnan Acehin sodassa, mutta hollantilaiset eivät koskaan saaneet alistettua acehlaisia täysin siirtomaahallintonsa alle.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulttaanikunnan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aceh oli yksi varhaisimpia paikkoja Kaakkois-Aasiassa, johon islam levisi noin vuoden 700 tienoilla.[1] Islam levisi alueelle intialaisten, persialaisten ja arabialaisten kauppiaiden mukana, ja heille Aceh tarjosi levähdyspaikan matkalla Kiinaan. Legendan mukaan acehilaiset kääntyivät islaminuskoon vuonna 1111. Varmuudella tiedetään, että muslimisulttaanit hallitsivat aluetta hindukuninkaiden sijaan vuonna 1205.[2][3] Venetsialainen tutkimusmatkailija Marco Polo vieraili Sumatralla vuonna 1292 ja hän mainitsi alueella olleen tuolloin kahdeksan eri valtakuntaa.[4][5]
Valta-asemat Sumatralla alkoivat muuttua 1500-luvulla. Acehin ensimmäisenä sulttaanina toiminut Ali Mughayat Syah pyrki laajentamaan valtakuntaansa. Aceh valloitti Sumatran pohjoisosissa sijainneet Delin ja Pasain sulttaanikunnat 1520-luvulla.[6][7]
1500-luvulla myös portugalilaiset saapuivat Kaakkois-Aasiaan maustekaupan perässä. Portugalin imperiumi laajeni Kaakkois-Aasiaan, kun portugalilaiset valtasivat Malakansalmen vastarannalla sijainneen Malakan sulttaanikunnan vuonna 1511.[8][9] Malakan kukistumisen jälkeen Aceh piti itseään Mekan eteisenä, josta islamia levitettiin muualle Kaakkois-Aasiaan.[1][8]
Acehlaiset eivät hyväksyneet portugalilaisten kasvanutta valtaa Malakansalmella ja Acehin sulttaani yritti saada liittolaisia Osmanien valtakunnasta ja hän toivoi saavansa sen sulttaani Suleiman Suurelta sotilaallista apua portugalilaisten kukistamiseksi. Nykyisen Turkin alueella sijainneesta Osmanivaltakunnasta ei kuitenkaan tullut sotilaallista apua siinä määrin mitä Acehin sulttaani oli toivonut. Hyökkäykset portugalilaisten hallitsemaa Malakkaa kohtaan vuosina 1566-1568 olivat tuloksettomia, eikä Aceh kyennyt horjuttamaan eurooppalaisten kasvavaa valtaa alueella.[4]
Acehin laajeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1600-luvun alussa Acehin sulttaanit kontrolloivat koko Sumatran pohjoisinta osaa. Acehin kuuluisin sulttaani on vuosina 1607-1636 hallinnut Iskandar Muda. Hänen valtakautensa on tunnettu siitä, että Aceh teki useita säälimättömiä sotaretkiä Sumatran eteläisempiin osiin ja Malakan niemimaalle.[4][5] Sotaretkillä vahvistettiin Acehin asemaa Malaijien saariston vauraimpana ja voimakkaimpana valtiona. Acehin alaisuuteen joutuivat 1610-luvulla Malakan niemimaalla sijainneet Kedah, Perak ja Pahang. Acehlaiset tekivät ryöstöretkiä myös Johoren sulttaanikuntaan niemimaan eteläkärkeen kahdesti 1610-luvulla.[4][10]
Iskandar Mudan johtaman Acehin valta-asema perustui maan vaurauteen. Aceh vei maasta runsaasti pippuria, mausteneilikkaa ja muskottipähkinää, sillä se oli keskeisellä paikalla Kiinan ja Euroopan välisellä kauppareitillä. Merkittäviä olivat Acehin hyvät suhteet Osmanivaltakuntaan, jolloin Acehin ei tarvinnut käyttää Afrikan ympäri kulkevaa merireittiä, jota portugalilaiset kontrolloivat. 1600-luvulla Aceh kasvoi yhdeksi saariston suurimmista kaupungeista.[4]
Iskandar Mudan johtamanakaan Aceh ei onnistunut valloittamaan Malakkaa portugalilaisilta, mutta hänen hallintokaudellaan Aceh onnistui pitämään alueella valtaansa kasvattaneet hollantilaiset pois Acehista. Iskandar Mudan jälkeen sulttaaniksi nousi Iskandar Thani, joka hallitsi maata vuosina 1636-1641.[4] Tämä liittoutui hollantilaisten kanssa ja auttoi heitä ajamaan portugalilaiset pois Malakasta. Pian sen jälkeen Aceh joutui luovuttamaan hollantilaisille kauppaoikeuksia.[5]
Sulttaanikunnan kukistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Acehissa saatiin pian havaita, että Hollannin Itä-Intian kauppakomppania nousi alueen taloudelliseksi ja sotilaalliseksi mahdiksi.[4] Hollantilaiset yrittivät nujertaa myös Acehin hallintansa alle. Hollantilaiset saartoivat Acehia 1650-luvulla ja maiden välille nousi 1660-luvulla täysimittainen sota.[4] Hollantilaiset eivät koskaan kuitenkaan kyenneet alistamaan Acehia siirtomaahallintonsa alaisuuteen.[5]
Hollantilaiset tunnustivat Acehin itsehallinnon vuonna 1824, kun Hollanti ja Britannia jakoivat Kaakkois-Aasian omiin etupiireihinsä.[11] Hollantilaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet acehilaisten käymää kauppaa ja uhmakasta asennetta siirtomaahallintoa vastaan. Hollantilaiset katsoivat että Aceh saattaisi joutua jonkun muun siirtomaavallan alaisuuteen, joten Aceh oli liitettävä Hollannin Itä-Intiaan. Acehin sulttaani oli vedonnut Italiaan ja Yhdysvaltoihin ja tarjonnut laivastotukikohtia ja kaupallisia etuja vastineeksi suojelusta.[12]
Vuonna hollantilaisten ja Acehin välillä 1873 alkoi Acehin sota.[12][13] Hollantilaiset onnistuivat seuraavana vuonna valtaamaan Acehin ja lakkauttamaan sulttaanikunnan. Acehilaisten vastarinta jatkui kuitenkin kyläpäällikköjen johdolla ja sota muuttui sissisodaksi. Sota sitoi suuren osan Hollannin Itä-Intian armeijasta ja siirtomaahallinto joutui kalliin sodan vuoksi lähes vararikkoon. Hollantilaiset saivat vastarinnan nujerrettua vasta vuonna 1913. Aceh ei kuitenkaan koskaan sulautunut täysin Hollannin Itä-Intiaan.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikkilä-Horn, Marja-Leena & Miettinen, Jukka O.: Kaakkois-Aasia. Historia ja kulttuurit. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X.
- Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
- Ricklefs, M. C.: History of Modern Indonesia Since c. 1300, second edition. London: MacMillan, 1994. ISBN 0-333-57689-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Banda Aceh, the Mecca’s Veranda indonesiatravelguides.com. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Kaakkois-Aasia. Historia ja kulttuurit, s. 146
- ↑ Nanggroe Aceh Darussalam indonesia.travel. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia, s. 124-127
- ↑ a b c d Kaakkois-Aasia. Historia ja kulttuurit, s. 147
- ↑ History of Modern Indonesia Since c. 1300, s.13
- ↑ History of the Sultanate of Samudera Pasai 14.6.2014. historyofindonesia.tk. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 3.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia, s. 96-99
- ↑ Kaakkois-Aasia. Historia ja kulttuurit, s. 147-149
- ↑ 1500 to 1670: Great Kings and Trade Empires gimonca.com. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
- ↑ 1800 to 1830: Chaos and Resistance gimonca.com. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia, s. 159-160
- ↑ 1830 to 1910: Imperialism and Modernisation gimonca.com. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)