Abraham Argillander

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Abraham Argillander (28. syyskuuta 1722 Kuopio27. toukokuuta 1800 Mäntyharju) oli suomalainen kamarikirjuri ja lantasalpietaria tuottavien salpietarikeittämöiden tirehtööriselvennä.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abraham Argillanderin vanhemmat olivat Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander (k. Kuopiossa 83-vuotiaana 14. syyskuuta 1756) ja Margareta Eliana (k. Kuopiossa 29. toukokuuta 1763).[1] Abraham opiskeli Lappeenrannan triviaalikoulussa ja Porvoon lukiossa. 1740 hän meni opiskelemaan Turun Akatemiaan ja 1748 Uppsalan yliopistoon, jossa hän väitteli 16. joulukuuta 1749 typen ominaisuuksista ja alkuperästä.

Vuonna 1750 Argillander sai nimityksen Tukholman tykistökonttorin ylimääräiseksi kamarikirjuriksi. 1758 hänet nimitettiin Uudenmaan ja Hämeen läänin salpietarikeittämöiden tirehtööriksi, missä virassa hän toimi aina vuoteen 1795 saakka, jolloin erosi.

Argillander kirjoitti ja julkaisi lukuisia artikkeleita ja kirjoja kuuromykkien opetuksen kehittämisestä, ja hän oli alan pioneeri Pohjoismaissa. Anders Sparrman julkaisi vuonna 1786 Argillanderin hänelle lähettämän tiedonannon kuhankeittäjän lisääntymiskäyttäytymisestä.

Argillander oli kahdesti naimisissa, ensin Iisalmen kirkkoherran tyttären Maria Helsingiuksen kanssa, toisen kerran Vehkalahden kappalaisen tyttären Margareta Maria Petrejuksen kanssa (vihitty Vehkalahdella 2. maaliskuuta 1770). Avioliitoista syntyi ainakin kaksi lasta, tyttäret Elisabeth ja Abrahammia Emerentia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. ISBN 978-952-5710-04-5