Abdallah ibn al-Zubayr

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Farsissa lyöty hopeadirhami, jossa on Abdallah ibn al-Zubayrin kuva vuodelta 690/691.

Abdallah ibn al-Zubayr (arab. عبد الله ابن الزبير)‎ (2. toukokuuta 624–692 jaa.) oli islamilaisen 800-luvun perimätiedon mukaan umaijadien kanssa kilpailevan kalifaatin johtaja Mekassa vuosina 683–692.[1] Al-Zubayria koskevat tiedot ovat pääosin peräisin al-Tabarin historiateoksesta 900-luvulta. Al-Tabari käytti lähteinään muutamaa aiempaa 800-luvun historiikkia, suullista perimätietoa, runositaatteja sekä saarnatekstejä.[2]

Myös länsimaiset historiateokset käyttävät tietolähteenään al-Zubayrista al-Tabarin historiateosta.[3][4] Historiallis-kriittiset tutkijat ovat kyseenalaistaneet varhaisten muslimilähteiden luotettavuuden ja nojautuvat niiden asemesta pääasiassa arkeologisiin lähteisiin. Niitä ovat al-Zubayrin nimeä kantavat kolikot.[5] Kolikot vahvistavat, että al-Zubayr oli historiallinen henkilö, joka hallitsi Persian Farsissa, mutta muuta hänestä ei varmuudella tiedetä. Volker Popp tarkastelee hänen vaiheitaan islamilaisessa historiankirjoituksessa allegorisena kertomuksena, joka ilmensi Jumalan pelastussuunnitelmaa.[5] Islamilainen historiankirjoitus piti umaijadikalifeja rappeutuneina hallitsijoina, jotka neljän oikeaan johdetun kalifin jälkeen olivat ottaneet vallan ja luopuneet islamista.[6] Heidän vastavoimakseen olisi luotu al-Zubayr. [5]

Sukutausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perimätiedossa al-Zubayrin kerrotaan olleen ensimmäinen hidzran jälkeen muslimipakolaisille syntynyt lapsi Medinassa. Eräiden tietojen mukaan hän syntyi 2.toukokuuta 624.[3] Popp näkee tässä enemmänkin symbolisen ulottuvuuden kuin historiallisen faktan.[1] Hän olisi ikänsä puolesta silloin ollut Muhammedin seuralainen, jolla oli suoraa muistitietoa profeetasta.[7] Aivan kuten Abu Bakr oli ensimmäinen muslimi Muhammedin perheen ulkopuolelta,[8] Al-Zubayr oli ensimmäinen syntynyt lapsi. Islamilaisessa historiankirjoituksessa arvoa on henkilön sukulaisuussuhteella Muhammediin ja islamiin kääntymisen varhaisella ajankohdalla.

Perimätiedossa al-Zubayr kuului samaan Quraiš -heimoon kuin Muhammed. Al-Zubayrin isä Zubayr kuului Asad -klaaniin, ja isän täti oli Muhammedin puoliso. Al-Zubayrin isänpuoleinen äiti oli Muhammedin isän kaksoissisar, joten al-Zubayrin isä oli Muhammedin serkku. Al-Zubayr oli näin ollen Muhammedin lasten pikkuserkku. Al-Zubayrin äiti oli Abu Bakrin eli ensimmäisen kalifin ja Muhammedin serkun tytär. Äiti oli siten Muhammedin lempivaimon Aišan sisar. Al-Zubayr kytkeytyi siten perimätiedossa tiivisti Muhammediin ja hänen hašim -klaaniinsa.[1][7]

Islamilaisessa perimätiedossa al-Zubayr esiintyy kalifi Abd al-Malikin vastavoimana. Sukutaustan ja islamiin kääntymisen ajankohdan suhteen al-Zubayrilla oli etuasema. Al-Malik tuli umaijadiklaanista ja oli siten sukulaisena kauempana Muhammedista. Al-Zubayrin isä myös kääntyi aikaisemmin islamiin eli silloin, kun al-Malikin esi-isät vielä olivat profeetan vihollisia.[9] Ibn Ishaqin elämäkerran mukaan Muhammed jopa teloitti omin käsin kalifi al-Malikin isoisän.[10]

Al-Zubayrin vastakalifaatti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farsin maakunta Iranissa

Islamilainen perimätieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisen perimätiedon mukaan Muawija hallitsi 661–680.[11][12] Sen jälkeen valta siirtyi hänen pojalleen Jazid I:lle (680–682), jota seurasi tämän poika Muawija II (683–684). Sen jälkeen vallan sai tämän serkku Marwan ibn al-Hakam (684–685). Tabarin mukaan hallitsijaksi nousi sen jälkeen Marwanin poika Abd al-Malik, mikä tapahtui vuonna 65 (685 jaa.) [13]

Islamilaisen perimätiedon mukaan al-Zubayrin kalifaatti sai alkunsa protestiliikkeenä Muawijan pojan Jazid I:n (680–682) valtaan nousulle.[14] Haerin mukaan Muawija oli luvannut kalifikunnan palautuvan takaisin Hasanille, mutta hän asettikin seuraajakseen "kelvottoman poikansa" Yazidin.[15] Jaakko Hämeen-Anttila käyttää ilmaisua "järjesti poikansa Yazidin omaksi seuraajakseen". Sekä sunnalainen että shiialainen perimätieto näki umaijadit epäislamilaisina hallitsijoina, jotka Yazidin vallanperimyksen myötä muuttivat myös kalifaatin perinnölliseksi.[16]

Tabarin mukaan al-Zubayr julistautui "uskovien komentajaksi" vuonna 63 (683 jaa.)[1] Hän jatkoi vastarintaa Mekassa kuolemaansa asti vuonna 73 (692 jaa.), jolloin al-Malikin kuvermööri Al-Hajjaj ibn Yusuf valtasi kaupungin ja kukisti kapinan. Tabari kertoo, että taistelu Mekan laaksossa kesti kuusi kuukautta ja 17 yötä tai kahdeksan kuukautta ja 17 yötä. Ibn Yusuf käytti heittokoneita, joilla kaupunkia pommitettiin niin, että "taivas jyrisi ja salamoi". Taistelun yksityiskohdista ei kerrota enempää, mutta Tabari selostaa tarkasti taistelun kuluessa käytyjä keskusteluja.[17]

Abd al-Malik rakennutti Jerusalemiin Kalliomoskeijan vuonna 691. Selityksen mukaan al-Malik rakennutti temppelin Jerusalemiin eikä Mekkaan, koska pyhiinvaellus Mekkaan oli Zubayria vastaa käydyn sisällissodan takia estynyt. [18]

Arkeologiset todisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukko 1: Hallituskausien vertailu: islamilaisen perimätieto vs. arkeologinen aineisto (kolikot)[19]
Hallitsija Perimätieto Arkeologia
Muawija I 661–680 661–678
Jazid I 680–682
Muawija II 683–684
Marwan ibn al-Hakam 684–685
Abd al-Malik 685–705 680–705
"vastakalifi" al-Zubayr 683–692 673–680

Arkeologiset kolikkolöydöt ovat antaneet perimätiedosta poikkeavan kuvan tapahtumista ja vallanperimyksistä. Niiden nojalla Muawija hallitsi Damaskoksessa ainoastaan vuoteen 58 (678 jaa.), sillä tämän jälkeen hänen nimeään ei esiinny arkeologisissa lähteissä.[19] Abd al-Malik nousi valtaan jo vuonna 60 (680 jaa.), mistä löytyy todiste Darabissa lyödystä kolikosta, jossa hänen nimensä ohella oli teksti "uskovien komentaja". Arkeologisten tietojen nojalla hän hallitsi vuodet 60–81, mikä vastaa vuosia 680–705 jaa.[19]

Al-Zubayrin nimi esiintyy keskipersialaisella kirjoituksella farsilaisissa kolikoissa vuosina 53–60 (673–680 jaa.) "uskovaisten komentajana" eli hallitsijana. [19][20] Al-Zubayr painatti kolikoita vuoteen 69 asti (680–689 jaa.), mutta nyt enää kuvernöörinä, ei hallitsijana. Al-Zubayr esiintyi siten Farsissa hallitsijan tunnuksilla 673–680 ja sen jälkeen ilman sitä vuodet 681–689. [19]

Arkeologisia todisteita ei ole löytynyt sen nimisistä hallitsijoista kuin Jazid I, Muawija II tai Marwan". [19]

Numismaatikko Volker Popp katsoo, että arkeologinen aineisto on luotettavampaa kuin al-Tabarin selostus, joka on myöhäinen ja perustuu suullisiin lähteisiin. Popp toteaa, että Tabari siirtää al-Zubayrin vastakalifaatin alkamisen kymmenellä vuodella eteenpäin, vuodesta 53 vuoteen 63. Hän uskoo, että kyseessä on kirjallinen sommitelma, missä al-Zubayrin oikeauskoinen vastakalifaatti haluttiin sijoittaa symmetrisesti vuoteen 53, koska se oli tarkalleen puolivälissä Muhammedin hidzran ja 126 vuotta myöhemmin alkaneen abbasidien vallankumouksen välissä.

Kolikkotietojen perusteella Muawijan valta olisi päättynyt 678, sitä olisi seurannut al-Zubayrin osittain rinnakkainen kalifikausi Farsissa vuosina 673–680, minkä jälkeen kalifaatti olisi siirtynyt al-Malikille vuonna 680 samalla kun al-Zubayr olisi pysynyt Farsin kuvernöörin vuoteen 689. Tapahtumien venyttäminen vaati tällöin uusien hallitsijoiden keksimistä (Jazid I, Muawija II ja Marwan I). Muawijan poikien "kelvottomuus" rinnastuu samalla tarinaan Vanhan Testamentin kuninkaan Daavidin kelvottomasta esikoispojasta Absalomista. [5]

Popp pitää väitettä al-Zubayrin hallitusvallasta Mekassa epäuskottavana. Kaikki häntä koskevat kolikkotiedot ovat Farsista. Kolikkotekstit on tehty keskipersialaisella kirjaimistolla ja rahoissa on kuva zarathustraisesta tulitemppelistä. Hänen nimensä voidaan tulkita tarkoittavan farsilaista kotipaikkaa: "Abdallah Zubirilainen". [5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jansen. H.: Mohammed. Eine Biographie. Verlag C.H. Beck, 2008. ISBN 978-3-406-56858-9.
  • Popp, Volker: Biblische Strukturen in der islamischen Geschichtsdarstellung. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig (toim.). Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte ., s. 35–92. Schiler, 2008.
  • Robinson, Chase F.: Abd al-Malik. Oneworld Publications, 2005. ISBN 978-1-85168-361-1.

Islamilaiset lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haeri, Fadhlalla: Islam. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0671-3.
  • Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta (suom, Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
  • al-Tabari: The History of al-Tabari. Volume XX. The Collapse of Sufyanid Authority and the Coming of the Marwanids. State University of New York Press, 1989. ISBN o-887o6-857-X. Teoksen verkkoversio.
  • Al-Tabari: The History of al-Tabari. Volume XXI. The Victory of the Marwanids. Translated and annotated by Michael Fishbein. State University of New York Press, 1990. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Popp, 2008, s. 64–70
  2. al-Tabari, 1990
  3. a b Gibb, H.A.R.: ʿAbd Allāh b. al-Zubayr Encyclopaedia of Islam, Second Edition. Brill. Viitattu 20.12.2020.
  4. Robinson, 2005
  5. a b c d e Popp, 2008, 64–70
  6. Haeri, 1995, s. 100–102
  7. a b Robinson, 2005, s. 14
  8. Ibn Hisham, 1999, s. 78
  9. Robinson, 2005, s. 17
  10. Jansen, 2008, s. 290
  11. Robinson, 2005, s. 16
  12. Haeri, 1995, s. 100
  13. Al-Tabari, 1989, s. 160
  14. Robinson, 2005, s. 35
  15. Haeri, 1995, s. 101
  16. Hämeen-Anttila, 2004, s. 28–29
  17. Al-Tabari, 1990, s. 224–225 ja ss.
  18. Robinson, 2005, s. 6
  19. a b c d e f Popp, 2008, s. 67–68
  20. Hijri-Gregorian Converter IslamiCity. Viitattu 21.12.2020.