Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset
Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset ovat Ylitornion Aavasaksanvaaralle eri aikoina rakennettuja matkailua palvelevia rakennuksia. Aavasaksan kruununpuisto on perustettu vuonna 1877 – maailmanlaajuisesti ensimmäiset luonnonsuojelualueet perustettiin 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]
Aavasaksa matkailukohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aavasaksanvaaralla on tarjolla kaksi matkailijoita kiehtovaa kokemusta: se on Suomessa eteläisin kohta, jossa voi nähdä keskiyön auringon ja sieltä avautuu vaikuttava näköala Tornionjokilaaksoon ja ympäristön vaaroille. Aavasaksalla on vieraillut turisteja jo 1600-luvulta lähtien. Se on ollut myös tiedemiesten suosiossa: ranskalaisen tähtitieteilijä Pierre Louis Moreau de Maupertuisin johtama Ranskan Tiedeakatemian retkikunta teki vuosina 1736–1737 Aavasaksalla tähtitieteellisiä mittauksia.[2] Maupertuis'n retkikunnan julkaisemien teosten innoittamana italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi kävi vuonna 1799 Nordkappiin ulottuneella matkallaan myös nykyisellä Ruotsin Ylitorniolla ja kiipesi Aavasaksalle.[3]
Vanhat matkailurakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhin Aavasaksan matkailurakennuksista on vuonna 1882 valmistunut matkailumaja, jota kutsutaan keisarinmajaksi. Maja on rakennettu suunniteltua, mutta toteutumattomaksi jäänyttä Aleksanteri III:n vierailua varten. Arkkitehti Hugo E. Saurénin suunnittelema maja on pyöröhirttä ja siinä on nähtävissä useita tyylilajeja, muun muassa kansallisromanttisia vaikutteita. Räystäät ovat leveät ja koristelaudoituksia on runsaasti. Maja on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa vuonna 1980 ja suojeltu kokonaan. Kulku sisälle on avokuistilta, majassa on tupa, keittiö ja kamari.[4]
Keisarinmajan lähellä on jugend-tyylinen kioskirakennus, joka on siirretty Aavasaksalle vuonna 1959 palvelemaan matkailijoiden tarpeita. Kioski on alun perin vuodelta 1912 ja sen rakennutti Tornioon apteekkari Hans Borg. Tornion kaupunki hankki kioskin vuonna 1936 ja lahjoitti sen Aavasaksalle sijoitettavaksi vuonna 1959. Kioski on kunnostettu 1980-luvun alussa.[1][4]
Kolmas vanha matkailurakennus on vuonna 1927 valmistunut tanssilava, jota kutsutaan nykyään paviljongiksi. Sen suunnittelijana pidetään arkkitehti Waldemar Wileniusta.[4]
Vaaran korkeimmalla kohdalla on näkötorni, jonka rakennutti Tornionlaakson matkailuyhdistys. Tornin seinät ovat punatiiltä. Aavasaksan näkötorni valmistui vuonna 1969[1] (tai 1970[4]) ja se on katettu vuonna 2004 lasikatolla.[1] Yhdistys lahjoitti tornin sittemmin Ylitornion kunnalle.[5]
Muut rakennukset ja muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaran huipulla on myös ulkoilmanäyttämö, joka on muuta rakennuskantaa nuorempi.[1]
Aavasaksalla on yksi Struven ketjun mittauspisteistä, piste on jäänyt näkötornin lattian alle. Maailmanperintöluetteloon kuuluvan Struven ketjun muistokyltti on näköalatornin seinässä. Vaaran huipulla on myös Maupertuis’n retkikunnan muistokivi kyltteineen ja Ensio Seppäsen suunnittelema kirjailija Annikki Kariniemen patsas.[1]
Aavasaksalle johtaa yhdystie 9322. Vaaran laki on kallioinen, mutta siellä kasvaa myös puustoa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Piippola, Irene & Takalo, Tapani: Lapinkävijät-projekti: Maupertuis'n astemittaus Tornionjokilaaksossa 1736–1737 (Internet Archivessa, tallennettu 10.2.2003) Lapin maakuntakirjasto, Pellon kunnankirjasto, Tornion kaupunginkirjasto, Lapin maakuntamuseo, Kultamuseo, Tornion maakuntamuseo, Lapin yliopisto ja Arktinen keskus. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Piippola, Irene & Takalo, Tapani: Lapinkävijät-projekti: Acerbib matka Lapissa (Internet Archivessa, tallennettu 3.2.2003) Lapin maakuntakirjasto, Pellon kunnankirjasto, Tornion kaupunginkirjasto, Lapin maakuntamuseo, Kultamuseo, Tornion maakuntamuseo, Lapin yliopisto ja Arktinen keskus. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ a b c d Aavasaksan matkailumaja (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.1.2015. Museovirasto. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Keisarinmaja Aavasaksan Lappi. Viitattu 23.9.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset Wikimedia Commonsissa
