Ero sivun ”Barnum’s American Museum” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viilasin vähän.
Lisää viilausta, kh ja kuva lisää.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Työstetään}}{{Korjattava|Tarvitsee pikkusen parannusta}}
{{Korjattava|Tarvitsee pikkusen parannusta}}
[[Tiedosto:Barnum's_American_Museum-photo_1858.jpg|oikea|pienoiskuva|300x300px|Barnumin American Museum vuonna 1858.]]
[[Tiedosto:Barnum's_American_Museum-photo_1858.jpg|oikea|pienoiskuva|Barnumin American Museum vuonna 1858.]]
[[Tiedosto:Barnum's_after_the_1868_fire.jpg|pienoiskuva|Barnumin American Museum massiivisen palon jälkeen vuonna 1868.]]
[[Tiedosto:Barnum's_after_the_1868_fire.jpg|upright|pienoiskuva|Barnumin American Museum massiivisen palon jälkeen vuonna 1868.]]


Barnumin American Museum sijaitsi [[Broadway (katu)|Broadwayn]] kulmassa, [[Ann Street]]illä [[New York City|New York Cityssä]], [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 1841–1865. Museon omisti kuuluisa showmies [[P. T. Barnum]] joka osti sen osti John Scudderilta vuonna 1841.<ref name="American.Social.History">{{Verkkoviite | Osoite = https://lostmuseum.cuny.edu/archive/barnums-american-museum | Nimeke = Barnum's American Museum | Julkaisu = American Social History Productions, Inc | Viitattu = 27.05.2018}}</ref> Museo tarjosi "outoja" nähtävyyksiä. Museo tuhoutui [[tulipalo]]ssa vuonna 1865.
'''Barnumin American Museum''' sijaitsi [[Broadway (katu)|Broadwayn]] ja Ann Streetin kulmassa [[New York City|New York Cityssä]], [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 1841–1865. Museon omisti kuuluisa showmies [[P. T. Barnum]] joka osti sen osti John Scudderilta vuonna 1841.<ref name="American.Social.History">{{Verkkoviite | Osoite = https://lostmuseum.cuny.edu/archive/barnums-american-museum | Nimeke = Barnum's American Museum | Julkaisu = American Social History Productions, Inc | Viitattu = 27.05.2018}}</ref> Museo tarjosi erikoisia nähtävyyksiä sen ajan ihmisille. Museo tuhoutui [[tulipalo]]ssa vuonna 1865.


== Historia ==
== Historia ==
Vuonna 1841 Barnum osti Scudder's American Museumin vastapäätä  St. Paulia, Broadwayn kulmasta Ann Streetiltä. Museo avattiin 1. tammikuuta 1842.<ref name="fuf">{{Verkkoviite|osoite=https://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9901EFD6113DF932A15752C0A9679C8B63|nimeke=The View From/Bridgeport; Museum Invites Visitors to Step Right Up|tekijä=Darice Bailer|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2001-01-21|viitattu=2008-04-03}}</ref> Sen nähtävyyksinä oli [[museo]], luentosali, vahakabinetti, [[teatteri]] ja paikan vetonaulana toimi niin sanottu [[Kummajainen|kummajaisnäytös]]. Kummajaisnäytökseen kuului Feejeen Merenneito (muumioitunut apinan kalan pyrstöllä), kääpiöitä, [[Chang ja Eng Bunker|Chang ja Eng]] Siamilaiset kaksoset, pieni [[eläintarha]] eksoottisista eläimistä, joka sisälsi muun muassa [[maitovalas|maitovalaita]], [[jättikasvu|jättiläisiä]], amerikan [[intiaanit|intiaaneja]], jotka lauloivat ja esittivät perinteisiä lauluja sekä tansseja, Grizzly Adamsin koulutetut karhut ja esityksissä vaihtuvia [[taikuri|taikureita]], [[Vatsastapuhuminen|vatsastapuhujia]] ja [[blackface|blackfacin]]{{Lähde}}
Vuonna 1841 Barnum osti Scudder's American Museumin vastapäätä  St. Paulia, Broadwayn kulmasta Ann Streetiltä. Museo avattiin 1. tammikuuta 1842.<ref name="fuf">{{Verkkoviite | Osoite = https://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9901EFD6113DF932A15752C0A9679C8B63 | Nimeke = The View From/Bridgeport; Museum Invites Visitors to Step Right Up | Tekijä = Darice Bailer | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 21.1.2001 | Viitattu = 3.4.2008}}</ref> Siihen kuului [[museo]], luentosali, [[vahakabinetti]], [[teatteri]] ja paikan vetonaulana toimi [[Kummajainen|kummajaisnäytös]]. Kummajaisnäytöksessä oli muun muassa Feejeen Merenneito (muumioitunut apina johon oli liitetty kalan pyrstö), [[Chang ja Eng Bunker|Chang ja Eng]], jotka olivat siamilaisia kaksosia, sekä myös ajan hengen mukaan [[kääpiö]]itä ja [[jättikasvu|jättiläisiä]], amerikan [[intiaanit|intiaaneja]], jotka lauloivat ja esittivät perinteisiä lauluja sekä tansseja. [[John "Grizzly" Adamsin]] koulutettuja karhuja sekä esityksissä vaihtuvia [[taikuri|taikureita]], [[Vatsastapuhuminen|vatsastapuhujia]] ja [[blackface]] esiintyjiä.{{Lähde}} Siihen kuului myös pieni [[eläintarha]] jossa oli eksoottisia eläimiä sekä myös [[maitovalas|maitovalaita]].
[[Tiedosto:Feejee Mermaid 1.jpg|upright|pienoiskuva|vasen|Feejeen Merenneito.]]
Museo oli auki viisitoista tuntia päivässä ja siellä saattoi käydä 15&nbsp;000 kävijää päivässä.<ref name="armc">{{Verkkoviite | Osoite = https://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9A0CE3DA1439F932A35754C0A9669C8B63 | Nimeke = A Museum to Visit from an Armchair | Tekijä = Kelley, Tina | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 1.7.2000 | Viitattu = 3.4.2008}}</ref> Sillä oli vuosien 1841–1865 välillä 38 miljoonaa asiakasta jotka maksoivat 25 senttiä museoon pääsystä. Yhdysvaltojen väestö oli vuonna 1860 alle 32 miljoonaa.


Marraskuussa 1864 Yhdysvaltojen Etelävaltioiden [[Konfederaation armeija|Konfederaation]] Manhattanin armeija yritti polttaa museon mutta ei onnistunut siinä. Se kuitenkin paloi 13. heinäkuuta 1865 maan tasalle, tulipalossa joka oli yksi suurimmista joka New Yorkissa oli siihen asti nähty.<ref name="disfire">{{Verkkoviite | Osoite = http://query.nytimes.com/mem/archive-free/pdf?_r=1&res=9906E3DA123EEE34BC4C52DFB166838E679FDE&oref=slogin | Nimeke = Disastrous Fire | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 14.7.1865 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 3.4.2008}}</ref> Osa eläimistä pääsi pakenemaan ulos palavasta rakennuksesta, mutta osa niistä joutui poliisien ampumiksi. Eläimiä jäi loukkuun häkkeihin palavassa rakennuksessa, jolloin niitä paloi kuoliaaksi liekeissä. Myös kaksi maitovalasta kuoli, kun niiden altaat alkoivat ''"kiehumaan"'' palon kuumuudessa. Myös useita palomiehiä kuoli palossa sekä karanneet eläimet aiheuttivat sekasortoa. Johnny Denham nimisen palomiehen väitetään joutuneen tappamaan karanneen tiikerin kirveellään kun se yritti hyökkätä hänen kimppuunsa tämän mennessä palavaan rakennukseen, josta pelasti 180-kiloisen naisen kantamalla hänet olkpäällään ulos. Barnum avasi uuden museon, mutta myös se paloi tulipalossa vuonna 1868.<ref name="citsub">{{Verkkoviite | Osoite = https://query.nytimes.com/gst/abstract.html?res=950DE3DF123FE533A25755C2A9669D94649FD7CF | Nimeke = CIty and Suburban News | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 26.10.1885 | Viitattu = 3.4.2008}}</ref> Tämän jälkeen Barum alkoi poliitikoksi ja perusti sirkuksen.<ref name="reinv">{{Verkkoviite | Osoite = https://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9E03E3D7173FF932A15755C0A9649C8B63&sec=&spon=&pagewanted=print | Nimeke = Will Wonders Never Cease?| Tekijä = Michael Frank | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 21.6.2002 | Viitattu = 3.4.2008}}</ref> Barnumin American Museum oli yksi suosituimmista nähtävyyksistä aikoinaan.<ref name="lov">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080329014917/http://www.loc.gov/exhibits/treasures/tri154.html | Nimeke = The Barnum's American Museum Illustrated | Julkaisu = Barnum's American Museum Illustrated Magazine | Viitattu = 3.4.2008}} '''Web archive 2008'''</ref>
Museo oli auki viisitoista tuntia päivässä ja siellä kävi peräti 15&nbsp;000 kävijää päivässä.<ref name="armc">{{Verkkoviite|osoite=https://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9A0CE3DA1439F932A35754C0A9669C8B63|nimeke=A Museum to Visit from an Armchair|tekijä=Tina Kelley|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2000-07-01|viitattu=2008-04-03}}</ref> Sillä oli vuosien 1841–1865 välillä 38 miljoonaa asiakasta jotka maksoivat 25 senttiä museoon pääsystä. Yhdysvaltojen väestö oli vuonna 1860 alle 32 miljoonaa.


Barnumin Museon tilalle Ann Streetille rakennettiin [[The New York Herald|New York Herald]] sanomalehden uusi rakennus pian palon jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.org/stream/sunshineshadowin00smit/sunshineshadowin00smit#page/n537/mode/1up | Nimeke = Sunshine and shadow in New York. By Matthew Hale Smith. (Burleigh.) | Viitattu = 5.2.2017}}</ref>
Marraskuussa 1864 Etelävaltioiden [[Konfederaation armeija]] yritti polttaa museon mutta ei onnistunut siinä. Se kuitenkin paloi 13. heinäkuuta 1865 maan tasalle, tulipalossa joka oli yksi suurimmista jota New Yorkissa oli siihen asti nähty.<ref name="disfire">{{Verkkoviite|osoite=http://query.nytimes.com/mem/archive-free/pdf?_r=1&res=9906E3DA123EEE34BC4C52DFB166838E679FDE&oref=slogin|nimeke=Disastrous Fire|julkaisu=The New York Times|ajankohta=1865-07-14|tiedostomuoto=pdf|viitattu=2008-04-03}}</ref> Osa eläimistä pääsi pakenemaan ulos palavasta rakennuksesta, mutta osa joutui poliisien ampumiksi. Monia eläimiä jäi loukkuun palavaan rakennukseen, jolloin niitä paloi kuoliaaksi liekeissä. Myös kaksi maitovalasta kuoli, kun altaat alkoivat ''kiehumaan'' palon kuumuudessa. Myös useita palomiehiä kuoli palossa sekä karanneet eläimetkin aiheuttivat sekasortoa. Johnny Denham nimisen palomiehen väitetään joutuneen tappamaan karanneen tiikerin kirveellään kun se yritti hyökkätä hänen kimppuunsa kun tämä meni palavaan rakennukseen josta pelasti 180-kiloisen naisen kantamalla hänet olkpäällään ulos. Barnum avasi uuden museon, mutta myös se paloi tulipalossa vuonna 1868.<ref name="citsub">{{Verkkoviite|osoite=https://query.nytimes.com/gst/abstract.html?res=950DE3DF123FE533A25755C2A9669D94649FD7CF|nimeke=CIty and Suburban News|julkaisu=The New York Times|ajankohta=1885-10-26|viitattu=2008-04-03}}</ref> Tämän jälkeen Barum alkoi politikoksi ja perusti sirkuksen.<ref name="reinv">{{Verkkoviite|osoite=https://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9E03E3D7173FF932A15755C0A9649C8B63&sec=&spon=&pagewanted=print|nimeke=Will Wonders Never Cease?|tekijä=Michael Frank|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2002-06-21|viitattu=2008-04-03}}</ref> Barnum's American Museum oli yksi suosituimmista nähtävyyksistä aikoinaan.<ref name="lov">{{Verkkoviite|osoite=https://www.loc.gov/exhibits/treasures/tri154.html|nimeke=The Barnum's American Museum Illustrated|julkaisu=Barnum's American Museum Illustrated Magazine|arkisto=https://web.archive.org/web/20080329014917/http://www.loc.gov/exhibits/treasures/tri154.html|arkistoitu=29 March 2008 <!--DASHBot-->|viitattu=2008-04-03}}</ref>

Barnumin Museon tilalle Ann Streetille rakennettiin [[The New York Herald|New York Herald]] sanomalehden uusi rakennus pian palon jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://archive.org/stream/sunshineshadowin00smit/sunshineshadowin00smit#page/n537/mode/1up|nimeke=Sunshine and shadow in New York. By Matthew Hale Smith. (Burleigh.) ..|viitattu=2017-02-05}}</ref>


Heinäkuussa 2000 virtuaalinen versio museosta avattiin Internettiin, ja sitä tukee [[National Endowment for the Humanities]].
Heinäkuussa 2000 virtuaalinen versio museosta avattiin Internettiin, ja sitä tukee [[National Endowment for the Humanities]].
Rivi 18: Rivi 18:
== Nähtävyyksiä ==
== Nähtävyyksiä ==
[[Tiedosto:Lecture_Room_(theatre)_of_Barnum's_American_Museum,_New_York_City_-_jpg_version.jpg|vasen|pienoiskuva|300x300px|''luentosali''  käytössä Barnumin American Museumissa vuonna 1853.]]
[[Tiedosto:Lecture_Room_(theatre)_of_Barnum's_American_Museum,_New_York_City_-_jpg_version.jpg|vasen|pienoiskuva|300x300px|''luentosali''  käytössä Barnumin American Museumissa vuonna 1853.]]
Museon oli toiminnassa 25-vuoden ajan.<ref name="todhist">{{Verkkoviite|osoite=https://pqasb.pqarchiver.com/latimes/access/475892382.html?dids=475892382:475892382&FMT=ABS&FMTS=ABS:AI&date=Jul+13%2C+1958&author=BRAINERD+DYER&pub=Los+Angeles+Times&desc=TODAY+IN+HISTORY&pqatl=google|nimeke=Today in History|tekijä=Brainerd Dyer|julkaisu=The Los Angeles Times|ajankohta=1958-07-13|viitattu=2008-04-03}}</ref> Museossa oli monia nähtävyyksiä joista se sai mainetta. Yksi oli Kenraali Tom Thumb joka oli 25-tuumaa (63,5 senttiä) pitkä [[kääpiö]], joka lopulta oli niin kuuluisa, että Englannin kuningatar [[Viktoria (Iso-Britannia)|Victoria]] halusi nähdä hänen esityksensä kahdesti ja [[Abraham Lincoln]] henkilökohtaisesti onnitteli Thumbia hänen häissään. Thumb ei ollut ainoa erikoinen ihminen siellä. Siellä oli myös Fidžin Merenneito ja [[Josephine Clofullia|Josephine Boisdechene]], jolla oli pitkä parta. Hänen partansa oli kasvanut jo 2 senttiä pituutta, kun hän oli vasta vain kahdeksan vuotta vanha. Kummajaisnäyttelyssä oli myös [[Zip the Pinhead|William Henry Johnson]], jolla oli erikoisesti muotoutunut pää. Hän oli yksi Barnumilla pisimpään esiintyneistä kummajaisista. Kummajaisnäyttelyssä olleet [[Chang ja Eng Bunker|Chang ja Eng]], [[Siamilaiset kaksoset]], olivat kuulemma erittäin riitaisia keskenään.
Museon oli toiminnassa 25-vuoden ajan. Museossa oli nähtävyyksiä sekä kummajaisia joista se oli kuuluisa. Eräs heistä oli [[Kenraali Tom Thumb]] joka oli 25 tuumaa (63,5 senttiä) pitkä [[kääpiö]], joka oli niin kuuluisa, että Englannin kuningatar [[Viktoria (Iso-Britannia)|Victoria]] halusi nähdä hänen esityksensä kahdesti ja [[Abraham Lincoln]] henkilökohtaisesti onnitteli Thumbia hänen häissään. Thumb ei ollut ainoa erikoinen ihminen siellä. Siellä oli myös Fidžin Merenneito ja [[Josephine Clofullia|Josephine Boisdechene]], jolla oli pitkä parta. Hänen partansa oli kasvanut jo 2 senttiä pituutta, kun hän oli vasta kahdeksan vuotta vanha. Kummajaisnäyttelyssä oli myös [[Zip the Pinhead|William Henry Johnson]], jolla oli erikoisen muotoinen pää. Hän oli yksi Barnumilla pisimpään esiintyneistä kummajaisista. Kummajaisnäyttelyssä olleet [[Chang ja Eng Bunker|Chang ja Eng]], [[siamilaiset kaksoset]], olivat kuulemma erittäin riitaisia keskenään.


Museossa oli myös teatteri, nimeltään "Luentosali"<ref>''Gleason's Pictorial Drawing-Room Companion,'', (New York), 1853-01-22, s. 73.</ref>
Museossa oli myös teatteri, nimeltään "Luentosali"<ref>''Gleason's Pictorial Drawing-Room Companion,'', (New York), 1853-01-22, s. 73.</ref>


Jossain vaiheessa, Barnum huomannut, että ihmiset viipyivät liian pitkään hänen näyttelyissä ja hän joutui aina huomauttamaan sanomalla ''This Way to the Egrees''. (suom. Tätä-tietä pois) "Egress" oli toinen sana sanalle "Exit" [[Englannin kieli|englannin kielessä]], ihmiset aina tottelivat Barnumia. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = O'Neill, Laurie | Otsikko = Almanac Is Itself a Rare Occurrence | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 27.12.1981}}</ref>
Jossain vaiheessa, Barnum huomannut, että ihmiset viipyivät liian pitkään hänen näyttelyissä ja hän huomautti heitä sanomalla ''This Way to the Egrees''. (suom. Tätä-tietä pois) "Egress" oli toinen sana sanalle "Exit" [[Englannin kieli|englannin kielessä]], ihmiset aina tottelivat Barnumia. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = O'Neill, Laurie | Otsikko = Almanac Is Itself a Rare Occurrence | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 27.12.1981}}</ref>


Viisi-kerroksinen rakennus oli toiminut myös kouluna.{{Lähde}} Lisäksi museossa oli erinlaisia nähtävyyksiä muun muassa taxidermy näyttelyitä, jossa oli historiallisia maalauksia. Shakespearen näytelmiä, jotka esitettiin yleensä "Luentosalissa". 
Viisi-kerroksinen rakennus oli toiminut myös kouluna.{{Lähde}} Lisäksi museossa oli erinlaisia näyttelyitä joissa oli muun muassa [[eläinten täyttäminen|täytettyjä eläimiä]], [[historiamaalaus|historiallisia maalauksia]]. Shakespearen näytelmiä, jotka esitettiin yleensä "Luentosalissa". 


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 35: Rivi 35:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [https://lostmuseum.cuny.edu/ The Lost Museum] – Online-version of the museum, published in year 2000. {{en}}
* [https://barnum-museum.org/ Barnum Museumin Kotisivu] - Kotisivu Barnum Museum Verkkosivu {{en}}
* [https://www.smithsonianmag.com/smart-news/pt-barnums-bizarre-museum-burned-ground-1865-180955955/ Smart news: 150 Years Ago, a Fire in P.T. Barnum’s Museum Boiled Two Whales Alive] {{en}}
* [https://www.biography.com/news/pt-barnum-sideshow-freaks-american-museum Biography: P.T. Barnum's Unusual Museum Attractions] {{en}}
* [http://gothamist.com/2013/06/26/vintage_oddities_the_outlandish_att.php Gothamist: Vintage Oddities: The Outlandish Attractions Of Barnum's American Museum] {{en}}
* [http://www.messynessychic.com/2017/01/12/the-lost-american-museum-that-had-it-all/ The Lost American Museum that Had It All] {{en}}
* [https://owlcation.com/humanities/History-of-Phineas-Barnums-American-Museum-in-New-York Owlcation: History of Phineas Barnum's American Museum in New York] {{en}}
* [http://daytoninmanhattan.blogspot.fi/2012/04/lost-barnum-american-museum-broadway.html Daytonian in Manhattan: The Lost Barnum American Museum -- Broadway and Ann Street] {{en}}


* [https://lostmuseum.cuny.edu/ The Lost Museum] – Online-version of the museum, puböished in year 2000. (englanniksi)
* [http://www.barnum-museum.org/manmythlegend.htm Barnum Museumin Kotisivu] - Kotisivu Barnum Museum Verkkosivu (englanniksi)
[[Luokka:New Yorkin entiset rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:New Yorkin entiset rakennukset ja rakennelmat]]

Versio 28. toukokuuta 2018 kello 00.36

Barnumin American Museum vuonna 1858.
Barnumin American Museum massiivisen palon jälkeen vuonna 1868.

Barnumin American Museum sijaitsi Broadwayn ja Ann Streetin kulmassa New York Cityssä, Yhdysvalloissa vuosina 1841–1865. Museon omisti kuuluisa showmies P. T. Barnum joka osti sen osti John Scudderilta vuonna 1841.[1] Museo tarjosi erikoisia nähtävyyksiä sen ajan ihmisille. Museo tuhoutui tulipalossa vuonna 1865.

Historia

Vuonna 1841 Barnum osti Scudder's American Museumin vastapäätä  St. Paulia, Broadwayn kulmasta Ann Streetiltä. Museo avattiin 1. tammikuuta 1842.[2] Siihen kuului museo, luentosali, vahakabinetti, teatteri ja paikan vetonaulana toimi kummajaisnäytös. Kummajaisnäytöksessä oli muun muassa Feejeen Merenneito (muumioitunut apina johon oli liitetty kalan pyrstö), Chang ja Eng, jotka olivat siamilaisia kaksosia, sekä myös ajan hengen mukaan kääpiöitä ja jättiläisiä, amerikan intiaaneja, jotka lauloivat ja esittivät perinteisiä lauluja sekä tansseja. John "Grizzly" Adamsin koulutettuja karhuja sekä esityksissä vaihtuvia taikureita, vatsastapuhujia ja blackface esiintyjiä.lähde? Siihen kuului myös pieni eläintarha jossa oli eksoottisia eläimiä sekä myös maitovalaita.

Feejeen Merenneito.

Museo oli auki viisitoista tuntia päivässä ja siellä saattoi käydä 15 000 kävijää päivässä.[3] Sillä oli vuosien 1841–1865 välillä 38 miljoonaa asiakasta jotka maksoivat 25 senttiä museoon pääsystä. Yhdysvaltojen väestö oli vuonna 1860 alle 32 miljoonaa.

Marraskuussa 1864 Yhdysvaltojen Etelävaltioiden Konfederaation Manhattanin armeija yritti polttaa museon mutta ei onnistunut siinä. Se kuitenkin paloi 13. heinäkuuta 1865 maan tasalle, tulipalossa joka oli yksi suurimmista joka New Yorkissa oli siihen asti nähty.[4] Osa eläimistä pääsi pakenemaan ulos palavasta rakennuksesta, mutta osa niistä joutui poliisien ampumiksi. Eläimiä jäi loukkuun häkkeihin palavassa rakennuksessa, jolloin niitä paloi kuoliaaksi liekeissä. Myös kaksi maitovalasta kuoli, kun niiden altaat alkoivat "kiehumaan" palon kuumuudessa. Myös useita palomiehiä kuoli palossa sekä karanneet eläimet aiheuttivat sekasortoa. Johnny Denham nimisen palomiehen väitetään joutuneen tappamaan karanneen tiikerin kirveellään kun se yritti hyökkätä hänen kimppuunsa tämän mennessä palavaan rakennukseen, josta pelasti 180-kiloisen naisen kantamalla hänet olkpäällään ulos. Barnum avasi uuden museon, mutta myös se paloi tulipalossa vuonna 1868.[5] Tämän jälkeen Barum alkoi poliitikoksi ja perusti sirkuksen.[6] Barnumin American Museum oli yksi suosituimmista nähtävyyksistä aikoinaan.[7]

Barnumin Museon tilalle Ann Streetille rakennettiin New York Herald sanomalehden uusi rakennus pian palon jälkeen.[8]

Heinäkuussa 2000 virtuaalinen versio museosta avattiin Internettiin, ja sitä tukee National Endowment for the Humanities.

Nähtävyyksiä

luentosali  käytössä Barnumin American Museumissa vuonna 1853.

Museon oli toiminnassa 25-vuoden ajan. Museossa oli nähtävyyksiä sekä kummajaisia joista se oli kuuluisa. Eräs heistä oli Kenraali Tom Thumb joka oli 25 tuumaa (63,5 senttiä) pitkä kääpiö, joka oli niin kuuluisa, että Englannin kuningatar Victoria halusi nähdä hänen esityksensä kahdesti ja Abraham Lincoln henkilökohtaisesti onnitteli Thumbia hänen häissään. Thumb ei ollut ainoa erikoinen ihminen siellä. Siellä oli myös Fidžin Merenneito ja Josephine Boisdechene, jolla oli pitkä parta. Hänen partansa oli kasvanut jo 2 senttiä pituutta, kun hän oli vasta kahdeksan vuotta vanha. Kummajaisnäyttelyssä oli myös William Henry Johnson, jolla oli erikoisen muotoinen pää. Hän oli yksi Barnumilla pisimpään esiintyneistä kummajaisista. Kummajaisnäyttelyssä olleet Chang ja Eng, siamilaiset kaksoset, olivat kuulemma erittäin riitaisia keskenään.

Museossa oli myös teatteri, nimeltään "Luentosali"[9]

Jossain vaiheessa, Barnum huomannut, että ihmiset viipyivät liian pitkään hänen näyttelyissä ja hän huomautti heitä sanomalla This Way to the Egrees. (suom. Tätä-tietä pois) "Egress" oli toinen sana sanalle "Exit" englannin kielessä, ihmiset aina tottelivat Barnumia. [10]

Viisi-kerroksinen rakennus oli toiminut myös kouluna.lähde? Lisäksi museossa oli erinlaisia näyttelyitä joissa oli muun muassa täytettyjä eläimiä, historiallisia maalauksia. Shakespearen näytelmiä, jotka esitettiin yleensä "Luentosalissa". 

Katso myös

Viitteet

  1. Barnum's American Museum American Social History Productions, Inc. Viitattu 27.05.2018.
  2. Darice Bailer: The View From/Bridgeport; Museum Invites Visitors to Step Right Up The New York Times. 21.1.2001. Viitattu 3.4.2008.
  3. Kelley, Tina: A Museum to Visit from an Armchair The New York Times. 1.7.2000. Viitattu 3.4.2008.
  4. Disastrous Fire (pdf) The New York Times. 14.7.1865. Viitattu 3.4.2008.
  5. CIty and Suburban News The New York Times. 26.10.1885. Viitattu 3.4.2008.
  6. Michael Frank: Will Wonders Never Cease? The New York Times. 21.6.2002. Viitattu 3.4.2008.
  7. The Barnum's American Museum Illustrated Barnum's American Museum Illustrated Magazine. Viitattu 3.4.2008. Web archive 2008
  8. Sunshine and shadow in New York. By Matthew Hale Smith. (Burleigh.) archive.org. Viitattu 5.2.2017.
  9. Gleason's Pictorial Drawing-Room Companion,, (New York), 1853-01-22, s. 73.
  10. O'Neill, Laurie: Almanac Is Itself a Rare Occurrence. The New York Times, 27.12.1981.

Aiheesta muualla