Ero sivun ”Judo Suomessa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 39: | Rivi 39: | ||
* [http://www.pzjudo.pl/index.php?m=5&lg=en Polish Judo Association] {{pl}} {{en}} |
* [http://www.pzjudo.pl/index.php?m=5&lg=en Polish Judo Association] {{pl}} {{en}} |
||
* [http://www.judo-snijders.nl/ Judoschool Jan Snijders, judo techniques] {{nl}} {{en}} |
* [http://www.judo-snijders.nl/ Judoschool Jan Snijders, judo techniques] {{nl}} {{en}} |
||
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ensimmaisina_judon_loysivat_suomessakin_poliisit_101456.html#media=101451 Ylen Elävä arkisto: Ensimmäisinä judon löysivät Suomessakin poliisit] |
|||
[[Luokka:Budolajit Suomessa]] |
[[Luokka:Budolajit Suomessa]] |
Versio 16. tammikuuta 2014 kello 14.16
Judo (jap. 柔道, Jūdō) on itämainen taistelulaji, joka on lähtöisin Japanista. Judo tarkoittaa suomennettuna joustavaa tietä. Judon kehitti Jigoro Kano. Aluksi judoa pidettiin yhtenä jujutsun koulukuntana. Kesäkuussa vuonna 1882 Kano perusti Tokioon Kōdōkanin, oman koulun, jossa hän alkoi opettaa uutta kehittämäänsä kamppailulajia, judoa. Hän lisäsi jujutsun tekniikoihin omia sovelluksiaan ja korosti henkisen kehittymisen tärkeyttä.
Suomessa lajin esitteli ensimmäisen kerran vuoden 1890 lokakuussa Jigoro Kano hänen Euroopan matkallaan. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa 1954, kun Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami alkoi opettaa judoa Helsingissä. Suomen Judoliitto ry:n perusti Torsten Muren vuonna 1958. Ensimmäisiä judoseuroja Suomessa olivat Turun Judoseura, Helsingin Judoseura sekä Helsingin Tarmon judojaosto Chikara ja Meido-Kan. Nykyisin judoa harrastetaan joka puolella Suomea yli sadassa seurassa.
Judo harjoittelu alkaa, historiaa – 1950-luku
Helsingissä Helsingin Poliisi-Voimailijat Ry:n painonnostosalilla vuonna 1954 Väinö Haukka (judo 2.dan) kummeksui oudosti pukeutuneen miehen tekemiä kummallisen näköisiä harjoitteita. Kyseessä oli kauppakorkean opiskelija Peter Fison (5.kyu) yksin tekemistä judo harjoitteista.[1] Koska salillakävjiät kiinnostuivat Fisonin touhuista, ryhtyi hän "opettajaksi" ja piti alkuvuodesta 1957 ensimmäiset judoharjoitukset Suomessa poliisien salilla. Innostus säilyi koko Fisonin ohjastaman kevään vaikka harjoittelijoita oli alle kymmenen, taidot eivät juuri kehittyneet ja harjoitteluasuna pidetystä "pikkutakkista" saattoi heitettäessä hiha jäädä heittäjän käteen. Syksyllä 1954 saatiin Fisonin pioneerityölle pätevä jatkaja kun Japaniin lähetystösihteeriksi tuli Shigemi Tagami judo 4.dan. Tagami vakuutti tuolloiset harjoittelijat judo-taidoistaan, sillä vaikka hän oli noin 160 senttimetriä pitkä, yksikään judo-oppilaista ei kyennyt heittämään häntä. Hallitsemiensa judo-tekniikoiden vuoksi Tagamia suorastaan palvottiin. Tagami vastasi käytännössä Suomen judo-opetuksesta koko sen neljän vuoden ajan, jonka hän vietti Suomessa.
Judo vakiinnuttaa itsensä kamppailulajina – 1960-luku
Väinö Haukka sai keväällä 1960 poliisilaitokselta stipendin judo-opiskeluun ulkomailla. Keväällä Haukka lähtikin Alankomaihin, Amsderdamiin Gé Koningin judo-kouluun.[2] Vuonna 1961 Ichiro Aben ohjaamalla judo-leirillä Tanskassa Suomesta oli mukana kolme 1.dan eli (shodan) kokelasta, Väinö Haukka, Max Jensen (judo 2.dan) ja Jussi Ikonen (judo 5.dan). Ainoastaan Haukka läpäisi tasokokeen, koska osasi parhaiten judon Nage No Katan jota oli harjoitellut muilta Suomalaisilta "salaa" Gé Koningin johdolla. Tagami ei ollut katsonut suomalaisten tason edistyneen tarpeeksi judokatojen opiskeluun, joten Nage No Kataa ei ollut Suomessa vielä harjoiteltu. Jensen ja Ikonen suorittivat shodanin myöhemmin (Jensen syksyllä 1961 Pariisissa[3] ja Ikonen huhtikuussa 1962 Alankomaissa[4]) euroopan leireillä.
Suomen judoliitto
Suomen judoliitto ry on perustettu vuonna 1958 rekisteröity yhdistys. Suomen judoliitossa oli 2005-2006 noin 13000 aktiivia jäsentä kaikkiaan 123. judoseurassa. Suomen judoliitto ry on myös rekisteröityjen liikuntayhdistysten: Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aka SLU :n jäsen sekä Suomen Olympiakomitean ja Nuori Suomi ry jäsen. Suomen judoliitto on Euroopan judoliiton ja kansainvälisen judoliiton jäsen.
Lähteet
- Marwood Des: Judon taito. Karisto, Hämeenlinna, 1995. ISBN 951-23-3275-2.
- Donn F. Draeger: Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill, 1974. ISBN 0-8348-0351-8 (nid.).
- Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9 (nid.).
- Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai, A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0 (sid.).
- Max Jensen: Judo. Tammi, 1972, 8. uudistettu painos 1993. ISBN 951-31-0267-X.
- Laaksonen Tero: Kampailijoita Dojolta Tatamilta. Tero Laaksonen, 1992. ISBN 952-90-3777-5.
Viitteet
Kirjallisuutta
- Kyllönen, Ari: Judon historia. Kuopio, 2003. ISBN 951-842-264-8.
- Kyllönen, Ari: Suomalaisen judon historiaa: Wolfgang Dhuy. Kuopion kaupunki, 2005. ISBN 951-842-309-1.
- Kyllönen, Ari: Judon heittotekniikat: Harai-goshi. Kuopio, 2010. ISBN 978-951-842-342-6.
Aiheesta muualla
- Suomen Judoliitto
- International Judo Federation (englanniksi)
- European Judo Union (englanniksi)
- Kodokan Judo Institute (englanniksi)
- Polish Judo Association (puolaksi) (englanniksi)
- Judoschool Jan Snijders, judo techniques (hollanniksi) (englanniksi)
- Ylen Elävä arkisto: Ensimmäisinä judon löysivät Suomessakin poliisit
|
|