Ero sivun ”Haimasyöpä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
5kk 90% kuolleisuus on päätön väite heti artikkelin alussa ilman lähdettä, ja pelkästään englanninkielinen wikipedia antaa tähän nähden täysin ristiriitaisia tietoja |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
== Hoito == |
== Hoito == |
||
Haimasyövän ensisijainen hoitomuoto on yleensä leikkaus. Jos koko syöpäkudosta ei voida poistaa, leikkauksella on mahdollista lievittää taudin oireita. |
Haimasyövän ensisijainen hoitomuoto on yleensä leikkaus. Jos koko syöpäkudosta ei voida poistaa, leikkauksella on mahdollista lievittää taudin oireita. |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01070&p_haku=haimasy%F6p%E4 Haimasyöpä - terveyskirjasto]. |
|||
== Tunnettuja potilaita == |
== Tunnettuja potilaita == |
||
Versio 30. toukokuuta 2011 kello 15.41
| Haimasyöpä | |
|---|---|
 |
|
| 5-vuotisennuste | 2,5 % |
| Ensioireet | laihtuminen, vatsakipu, ihon keltaisuus, suolen toiminnan muuttuminen |
| Tärkein hoitomuoto | leikkaus, sädehoito |
| Uusia tapauksia Suomessa vuosittain | 700 |
| Alkuvaiheen tutkimuksia | ultraäänitutkimus |
Haimasyöpä on haimasta lähtevä syöpä. Siihen sairastuu Suomessa joka vuosi noin 700 ihmistä. Yhdeksän kymmenestä haimasyöpään sairastuneesta kuolee viiden kuukauden kuluessa diagnoosin saamisestalähde?. Viiden vuoden kuluttua diagnoosin saamisesta enää 2,5 % potilaista on elossa. Haimasyöpään sairastumisen riski kasvaa iän myötä ja sen esiintymishuippu on noin 70 vuoden iässä. Jos syöpä alkaa haiman endokriinisestä osasta, sitä kutsutaan saarekesolusyöväksi. Sen oireet ovat erilaiset kuin muiden haimasyöpien. Saarekesolusyöpiä todetaan Suomessa noin 6–20 vuodessa.
Australiassa haimasyöpään sairastuu eläessään yksi nainen 195:stä ja yksi mies 36:sta.[1]
Riskitekijät
Tupakointi aiheuttaa arviolta 30 % kaikista todettavista haimasyöpätapauksista.[2] Myös muita riskitekijöitä tunnetaan. 10 prosentilla haimasyöpäpotilaista sairautta on esiintynyt suvussa aiemmin.[3] Alkoholi altistaa haimasyövälle välillisesti: sen runsas käyttö kasvattaa kroonisen haimatulehduksen riskiä, ja tämä taas on yksi haimasyöpäriskiä kasvattavista tekijöistä.[4]
Nuuska on useissa tutkimuksissa yhdistetty haimasyöpään. Sen käyttäjillä on yli kaksinkertaisesti suurempi sairastumisriski kuin henkilöillä, jotka eivät käytä nuuskaa.[5]
Haimasyöpää voi ehkäistä oikeanlaisella ruokavaliolla. Sen ei tulisi sisältää liiallisesti lihaa eikä rasvaa. Jotkin tutkimukset ovat havainneet yhteyden liikalihavuuden ja liikunnallisten harrasteiden puutteen sekä haimasyövän välillä.
Haimasyövän riski kasvaa lisäksi iän myötä. Suurin osa sairastuneista sijoittuu ikähaarukkaan 60–80. Nuoremmillakin sairautta voi esiintyä satunnaisesti, varsinkin jos sitä on esiintynyt aiemmin suvussa. Vuosina 1990–1994 yksikään alle 25-vuotias henkilö ei sairastunut Suomessa haimasyöpään.[6]
Haimasyöpä on yleisempää miehillä, mutta naispuolisten potilaiden määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Sairauden esiintyvyys on muita suurempi afroamerikkalaisilla ja diabeetikoilla.
Oireet
Haimasyöpä on usein alkuvaiheessaan oireeton. Myöhemmin voi esiintyä mm. kipua vatsassa ja selässä, laihtumista sekä ihon kellastumista. Joskus esiintyy myös ripulia ja oksentelua.
Tavallisimmat etäpesäkkeiden kohteet haiman adenokarsinoomassa ovat maksa, vatsakalvo ja keuhkot.[7]
Tutkimukset
Potilaille, joiden epäillään sairastavan haimasyöpää, tehdään yleensä ensimmäiseksi ultraäänitutkimus. Mahdollisia tutkimustapoja on kuitenkin useita.
Hoito
Haimasyövän ensisijainen hoitomuoto on yleensä leikkaus. Jos koko syöpäkudosta ei voida poistaa, leikkauksella on mahdollista lievittää taudin oireita.
Aiheesta muualla
Tunnettuja potilaita
Tunnettuja haimasyövästä toipuneita henkilöitä ovat mm:
- Steve Jobs (s. 1955)
Tunnettuja haimasyöpään kuolleita henkilöitä ovat mm:
Lähteet
- ↑ Prevalence and Incidence of Pancreatic cancer
- ↑ http://www.who.int/tobacco/research/cancer/en/
- ↑ http://www.mskcc.org/mskcc/html/1038.cfm
- ↑ http://www.cancerhelp.org.uk/help/default.asp?page=3102
- ↑ http://www.cancer.fi/?x27306=1713235
- ↑ http://www.gastrolab.net/d1cpacf.htm
- ↑ Pancreatic Cancer Frequently Asked Questions