ZSU-23-4
| ZSU-23-4 Šilka | |
|---|---|
 Kuvan ZSU-23-4 it-psv on museoituna Ukrainan Kiovassa. |
|
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa |
 Neuvostoliitto |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | |
| – putki edessä | - |
| – pelkkä runko | 6,54 m |
| Leveys | 2,95 m |
| Korkeus | 2,25 m |
| Taistelupaino | 19 000 kg |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 44 km/h |
| – maastossa | - |
| Toimintasäde | 260 km |
| Pääase | 4x AZP 23 mm ilmatorjuntakanuuna |
| Muu aseistus | - |
| Panssarointi | 10-15 mm |
| Moottori | 6-sylinterinen dieselmoottori |
| – hevosvoimat | 280 hv |
| – kilowattia | 210 kW |
| Miehistö | 4 |
ZSU-23-4 Šilka (ven. Ши́лка) on Neuvostoliitossa valmistettu ilmatorjuntapanssarivaunu. Nimilyhenne ZSU tarkoittaa: zenitnaja samohodnaja ustanovka (ven. зенитная самоходная установка). It-panssarivaunu on neliputkinen, ja se kehiteltiin 1960-luvulla edeltäjänsä, ZSU-57-2:n korvaajaksi. Kehitystyön aikana sen kilpailija oli ZSU-37-2 Jenisei. Kehitystyön aloitus tapahtui 1957, sekä esittely vuonna 1962.[1] Aseena uutta tulokasta pidettiin Jeniseita tehokkaampana sekä ohjustorjuntaa edukkaampana armeijan maajoukkojen it-suojana, ja se osoitti käyttöarvonsa: niin amerikkalaisia vastaan Vietnamin sodassa kuin egyptiläisten käyttämänä jom kippur -sodassa Israelia vastaan vuonna 1973 matalatorjunnassa, jolloin ilmatorjuntaohjuksin pakotettiin viholliskoneet matalahyökkäyksiin.[2]
Jokasään toimintaan varustettu ja ydinaseiden saastelaskeumalta suojattu ZSU-23-4 kykeni ampumaan suurella tulinopeudella tehokasta sulkutulta, ja siinä oli tutkaohjattu tulenjohtojärjestelmä.[3] Panssariaselajin it-aseessa oli omat puutteensakin: se oli heikosti suojattu ja tiellä hidas, joihinkin toisiin vastaaviin vaunuihin verraten.[4] Pohjasta panssaroidut rynnäkkökoneet saattoivat kestää 23 mm AZP -ilmatorjuntakanuunan osumia. Eräs yksi tällainen kone on A-10 Thunderbolt II. Nykypäivänä vaunua käytetään myös tarkka-ampujien torjunnassa, sillä pyörivä torni ja sen suuri korotuskulma mahdollistaa putkien suuntaamisen myös korkealle yläviistoon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Trewhitt, Philip: Panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot. Karisto Oy, Hämeenlinna, 2009, suom. Petri Kortesuo. ISBN 978-951-23-5145-9.
- Lappi, Ahti: Ilmatorjunta kylmässä sodassa. Ilmatorjuntasäätiö/Gummerus, 2003. ISBN 951-95594-4-2.
