ZSU-57-2
| ZSU-57-2 (Objekt 500) | ||
Museoitu ZSU-57-2 |
||
|
|
||
| Aseen tyyppi | Ilmatorjuntapanssarivaunu | |
| Alkuperämaa | ||
| Palvelushistoria | ||
|---|---|---|
| Valmistushistoria | ||
| Tekniset tiedot | ||
| Paino | 28,1 tonnia | |
| Miehistö | 6 (johtaja, ampuja, ajaja, asettaja ja 2x lataaja) | |
|
|
||
| Panssarointi | 8−13 mm tornissa, 20−200 mm rungossa | |
| Pääaseistus | 2 × 57 mm it-tykkiä | |
| Moottori | Diesel/V (V-54), 540 hv/382 kW | |
| Huippunopeus | 50 km/h | |
ZSU-57-2 on neuvostoliittolainen ilmatorjuntapanssarivaunu, joka oli tuotannossa Neuvostoliitossa vuosina 1957−1960.
ZSU-57-2 on rakennettu modifioidun T-54-panssarivaunun rungolle, jossa on yksi telapyöräpari vähemmän. ZSU-57-2:n kaksi 57 mm:n ilmajäähdytteistä rekyylitykkiä on sijoitettu päältä avoimeen laatikkomaiseen hitsattuun torniin. Tykkien korotuskulmat ovat -5°−+85° korkeussuuntausnopeuden ollessa 20°/s. Torni kääntyy 360° kymmenessä sekunnissa. Aseiden tulinopeus oli 210−240 laukausta/min riippuen ammuslajista, koko ammustäytön ollessa 300 laukausta. Suurin tehokas ampumaetäisyys vaakasuunnassa oli n. 4 km (maks. 12 km) ja pystysuunnassa vastaavasti n. 4,5 km (maks. 8,8 km). Sirpaloituvan valojuova-ammuksen ja sirpalekranaatin itsetuholaite toimi 12−16 sekunnin aikaviiveellä. Ammusvalikoimaan kuului myös panssaria läpäiseviä kranaatteja
ZSU-57-2:t Suomessa [muokkaa]
Suomeen ilmatorjuntapanssarivaunu ZSU-57-2:t (ItPsv 57-2) saapuivat vuosina 1960−1961, kaikkiaan niitä tuli 12 kpl. Koulutus alkoi ensivaiheessa Tampereen Ilmatorjuntapatteristossa Kangasalan Vatialassa. Vuonna 1966 vaunut siirrettiin Parolannummelle, Panssarivaunupataljoonan Panssari-ilmatorjuntapatteriin, jossa käyttökoulutus annettiin aina 2 000-vuosikymmenen alkuvuosiin asti. Varaosiksi ja modifiointikokeiluja varten hankittiin vuosina 1992−1993 Unkarista lisää muutama ZSU-57-2M-vaunu.
Sivulta puuttuu