Wimbledonin tennisturnaus 2011

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wimbledon 2011
Päivämäärä:   20. kesäkuuta3. heinäkuuta
Vuosikerta:   125.
Mestarit
Miesten kaksinpeli
Serbian lippu Novak Đoković
Naisten kaksinpeli
Tšekin lippu Petra Kvitová
Miesten nelinpeli
Yhdysvaltain lippu Bob Bryan / Yhdysvaltain lippu Mike Bryan
Naisten nelinpeli
Tšekin lippu Květa Peschke / Slovenian lippu Katarina Srebotnik
Sekanelinpeli
Itävallan lippu Jürgen Melzer / Tšekin lippu Iveta Benešová

Vuoden 2011 Wimbledonin tennisturnaus pelattiin 20. kesäkuuta3. heinäkuuta 2011 Wimbledonissa, Lontoossa. Se oli kaikkiaan 125. Wimbledonin tennisturnaus ja vuoden kolmas Grand Slam -turnaus. Naisten mestaruuden voitti Petra Kvitová, joka saavutti ensimmäisen Grand Slam -voittonsa[1]. Miesten turnauksen voitti ensimmäistä kertaa urallaan Novak Đoković, joka voitti loppuottelussa Rafael Nadalin.[2]

Kaksinpelien puolustavat mestarit olivat miehissä Espanjan Rafael Nadal ja naisissa Yhdysvaltain Serena Williams. Nelinpelien puolustavat mestarit olivat miehissä Itävallan Jürgen Melzer ja Saksan Philipp Petzschner sekä naisissa Yhdysvaltain Vania King ja Kazakstanin Jaroslava Švedova. Sekanelinpelin puolustava mestaripari oli Intian Leander Paes ja Zimbabwen Cara Black.

Turnaukseen otettiin käyttöön kaksi uutta kenttää, kolmoskenttä sekä neloskenttä.[3] Turnauksen 125-vuotisjuhlan kunniaksi teksti "125 Years" näkyy useassa eri paikassa.[4]

Poisjäännit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi kertaa Yhdysvaltain avoimet voittanut Kim Clijsters joutui jäämään pois turnauksesta jalkavamman vuoksi. Hän olisi ollut muuten turnauksessa toiseksi sijoitettu.[5] Alisa Kleibanova jätti turnauksen väliin sairauden vuoksi.[6]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kierroksen ottelupareja arvottaessa John Isner ja Nicolas Mahut arvottiin viime vuoden tapaan toisiaan vastaan. Viime vuonna he pelasivat kaikkien aikojen pisimmän tennisottelun, jonka Isner voitti.[7] Myös tällä kertaa Isner oli vahvempi, kun häi vei voiton suoraan kolmessa erässä.[8] Miesten puolella kolmannen kierroksen suurimmasta yllätyksestä vastasi maailmanlistan sijalla 158 oleva Australian 18-vuotias Bernard Tomic, joka voitti suoraan kolmessa erässä Ruotsin viidenneksi sijoitetun Robin Söderlingin. Turnauksen jälkeen julkaistavalla maailmanlistalla Tomic nousee Australian ykköspelaajaksi Lleyton Hewittin ohi.[9] Roger Federer hävisi edellisen vuoden tapaan puolivälieräottelunsa, tällä kertaa Jo-Wilfried Tsongalle, joka voitti viisieräisen ottelun.[10] Novak Đoković selviytyi ensimmäisen kerran urallaan Wimbledonin loppuotteluun, ja varmisti näin nousunsa maailmanlistan ykköseksi.[11]

Venus ja Serena Williams tekivät loukkaantumisten jälkeen paluun kilpakentille juuri ennen Wimbledonia. Viime vuoden mestari Serena oli lähes vuoden mittaisella kilpailutauolla.[12] Ranskan avoimet voittanut kolmanneksi sijoitettu Li Na hävisi toisella kierroksella Sabine Lisickille.[13] Turnauksessa toiseksi sijoitettu Vera Zvonarjova putosi jatkosta kolmannella kierroksella hävittyään 32:nneksi sijoitetulle Tsvetana Pironkovalle.[14] Neljännellä kierroksella jatkosta putosivat molemmat Williamsit. Venus hävisi Pironkovalle ja Serena Marion Bartolille.[15] Ykköseksi sijoitettu Caroline Wozniacki hävisi neljännellä kierroksella Dominika Cibulkoválle.[16]

Sijoitetut pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten kaksinpeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espanjan lippu Rafael Nadal (loppuottelu, hävisi Novak Đokovićille)
  2. Serbian lippu Novak Đoković (mestari)
  3. Sveitsin lippu Roger Federer (puolivälierät, hävisi Jo-Wilfried Tsongalle)
  4. Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Andy Murray (välierät, hävisi Rafael Nadalille)
  5. Ruotsin lippu Robin Söderling (3. kierros, hävisi Bernard Tomicille)
  6. Tšekin lippu Tomáš Berdych (4. kierros, hävisi Mardy Fishille)
  7. Espanjan lippu David Ferrer (4. kierros, hävisi Jo-Wilfried Tsongalle)
  8. Yhdysvaltain lippu Andy Roddick (3. kierros, hävisi Feliciano Lópezille)
  9. Ranskan lippu Gaël Monfils (3. kierros, hävisi Łukasz Kubotille)
  10. Yhdysvaltain lippu Mardy Fish (puolivälierät, hävisi Rafael Nadalille)
  11. Itävallan lippu Jürgen Melzer (4. kierros, hävisi Xavier Malisselle)
  12. Ranskan lippu Jo-Wilfried Tsonga (välierät, hävisi Novak Đokovićille)
  13. Serbian lippu Viktor Troicki (2. kierros, hävisi Yen-hsun Lulle)
  14. Sveitsin lippu Stanislas Wawrinka (2. kierros, hävisi Simone Bolellille)
  15. Ranskan lippu Gilles Simon (3. kierros, hävisi Juan Martín del Potrolle)
  16. Espanjan lippu Nicolás Almagro (3. kierros, hävisi Mihail Južnyille)
  17. Ranskan lippu Richard Gasquet (4. kierros, hävisi Andy Murraylle)
  18. Venäjän lippu Mihail Južnyi (4. kierros, hävisi Roger Federerille)
  19. Ranskan lippu Michaël Llodra (4. kierros, hävisi Novak Đokovićille)
  20. Saksan lippu Florian Mayer (2. kierros, hävisi Xavier Malisselle)
  21. Espanjan lippu Fernando Verdasco (2. kierros, hävisi Robin Haaselle)
  22. Ukrainan lippu Aleksandr Dolgopolov (1. kierros, hävisi Fernando Gonzálezille)
  23. Serbian lippu Janko Tipsarević (1. kierros, hävisi Ivo Karlovićille)
  24. Argentiinan lippu Juan Martín del Potro (4. kierros, hävisi Rafael Nadalille)
  25. Argentiinan lippu Juan Ignacio Chela (2. kierros, hävisi Alex Bogomolov Jr.:lle)
  26. Espanjan lippu Guillermo García-López (2. kierros, hävisi Karol Beckille)
  27. Kroatian lippu Marin Čilić (1. kierros, hävisi Ivan Ljubičićille)
  28. Argentiinan lippu David Nalbandian (3. kierros, hävisi Roger Federerille)
  29. Venäjän lippu Nikolai Davydenko (1. kierros, hävisi Bernard Tomicille)
  30. Brasilian lippu Thomaz Bellucci (1. kierros, hävisi Rainer Schüttlerille)
  31. Kanadan lippu Milos Raonic (2. kierros, hävisi Gilles Müllerille)
  32. Kyproksen lippu Marcos Baghdatis (3. kierros, hävisi Novak Đokovićille)

Naisten kaksinpeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tanskan lippu Caroline Wozniacki (4. kierros, hävisi Dominika Cibulkoválle)
  2. Venäjän lippu Vera Zvonarjova (3. kierros, hävisi Tsvetana Pironkovalle)
  3. Kiinan lippu Li Na (2. kierros, hävisi Sabine Lisickille)
  4. Valko-Venäjän lippu Viktoryja Azarenka (välierät, hävisi Petra Kvitoválle)
  5. Venäjän lippu Marija Šarapova (loppuottelu, hävisi Petra Kvitoválle)
  6. Italian lippu Francesca Schiavone (3. kierros, hävisi Tamira Paszekille)
  7. Yhdysvaltain lippu Serena Williams (4. kierros, hävisi Marion Bartolille)
  8. Tšekin lippu Petra Kvitová (mestari)
  9. Ranskan lippu Marion Bartoli (puolivälierät, hävisi Sabine Lisickille)
  10. Australian lippu Samantha Stosur (1. kierros, hävisi Melinda Czinkille)
  11. Saksan lippu Andrea Petkovic (3. kierros, hävisi Ksenija Pervakille)
  12. Venäjän lippu Svetlana Kuznetsova (3. kierros, hävisi Yanina Wickmayerille)
  13. Puolan lippu Agnieszka Radwańska (2. kierros, hävisi Petra Cetkovskálle)
  14. Venäjän lippu Anastasija Pavljutšenkova (2. kierros, hävisi Nadja Petrovalle)
  15. Serbian lippu Jelena Janković (1. kierros, hävisi María José Martínez Sánchezille)
  16. Saksan lippu Julia Görges (3. kierros, hävisi Dominika Cibulkoválle)
  17. Viron lippu Kaia Kanepi (1. kierros, hävisi Sara Erranille)
  18. Serbian lippu Ana Ivanović (3. kierros, hävisi Petra Cetkovskálle)
  19. Belgian lippu Yanina Wickmayer (4. kierros, hävisi Petra Kvitoválle)
  20. Kiinan lippu Peng Shuai (4. kierros, hävisi Marija Šarapovalle)
  21. Italian lippu Flavia Pennetta (3. kierros, hävisi Marion Bartolille)
  22. Israelin lippu Shahar Pe'er (1. kierros, hävisi Ksenija Pervakille)
  23. Yhdysvaltain lippu Venus Williams (4. kierros, hävisi Tsvetana Pironkovalle)
  24. Slovakian lippu Dominika Cibulková (puolivälierät, hävisi Marija Šarapovalle)
  25. Slovakian lippu Daniela Hantuchová (3. kierros, hävisi Viktoryja Azarenkalle)
  26. Venäjän lippu Marija Kirilenko (3. kierros, hävisi Serena Williamsille)
  27. Australian lippu Jarmila Gajdošová (3. kierros, hävisi Caroline Wozniackille)
  28. Venäjän lippu Jekaterina Makarova (1. kierros, hävisi Christina McHalelle)
  29. Italian lippu Roberta Vinci (3. kierros, hävisi Petra Kvitoválle)
  30. Yhdysvaltain lippu Bethanie Mattek-Sands (1. kierros, hävisi Misaki Doille)
  31. Tšekin lippu Lucie Šafářová (2. kierros, hävisi Klára Zakopaloválle)
  32. Bulgarian lippu Tsvetana Pironkova (puolivälierät, hävisi Petra Kvitoválle)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Petra Kvitova valloitti Wimbledonin YLE Urheilu. Viitattu 2.7.2011.
  2. Novak Djokovic Wimbledonin valtias YLE Urheilu. Viitattu 3.7.2011.
  3. A new Show Court at Wimbledon wimbledon.com. Viitattu 26.6.2011. (englanniksi)
  4. 125th Championships Celebrations wimbledon.com. Viitattu 26.6.2011. (englanniksi)
  5. Kim Clijsters jää pois Wimbledonista YLE Urheilu. Viitattu 16.6.2011.
  6. Kleybanova withdraws from Wimbledon sports.ru. Viitattu 16.6.2011. (englanniksi)
  7. Uskomaton arpa - tenniksen "ME-ottelu" uusitaan YLE Urheilu. Viitattu 26.6.2011.
  8. Kaikkien aikojen tennisottelun kakkososa jäi torsoksi MTV3. Viitattu 26.6.2011.
  9. Australian teinitähti teki jättiyllätyksen YLE Urheilu. Viitattu 26.6.2011.
  10. Wimbledonissa jättiyllätys - Federer jälleen ulos YLE Urheilu. Viitattu 29.6.2011.
  11. Djokovic finaaliin ja maailmanlistan kärkeen YLE Urheilu. Viitattu 2.7.2011.
  12. Williamsien paluu sähköistää Wimbledonia YLE Urheilu. Viitattu 26.6.2011.
  13. Ranskan avointen mestari ulos Wimbledonista YLE Urheilu. Viitattu 26.6.2011.
  14. Kakkossijoitettu katsomoon Wimbledonissa YLE Urheilu. Viitattu 26.6.2011.
  15. Williamsien unelmat murskaksi YLE Urheilu. Viitattu 28.6.2011.
  16. Naisten tennisykkösen urakka päättyi YLE Urheilu. Viitattu 28.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wimbledonin tennisturnaus 2011.
Wimbledonin tennisturnaukset
19681969197019711972197319741975197619771978
19791980198119821983198419851986198719881989
19901991199219931994199519961997199819992000
20012002200320042005200620072008200920102011
20122013