Marion Bartoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marion Bartoli
Bartoli 2009 US Open 01.jpg
Maa Ranskan lippu Ranska
Asuinpaikka Geneve, Sveitsi
Pituus 170 cm
Paino 63 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaiseksi 2000
Kaksinpeli
Paras sijoitus 7. (30.1.2012)
Turnausvoittoja 7
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet puolivälierät (2009)
Ranskan avoimet välierät (2011)
Wimbledon loppuottelu (2007)
Yhdysvaltain avoimet puolivälierät (2012)

Marion Bartoli (s. 2. lokakuuta 1984 Le Puy-en-Velay, Auvergne, Ranska) on ranskalainen ammattilaistennispelaaja. Hän on voittanut urallaan seitsemän WTA-tason kaksinpeliturnausta, mutta hänen paras saavutuksensa on nousu vuoden 2007 Wimbledonin finaaliin. Uransa toistaiseksi korkeimman listasijoituksen, seitsemännen sijan, hän saavutti 30. tammikuuta 2012.

Sisällysluettelo

Tennisura [muokkaa]

Tammikuussa 2006 Bartoli voitti ensimmäisen senioriturnauksensa, ASB Classicin Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa, kaatamalla loppuottelussa Vera Zvonarjovan 6–2, 6–2. Lokakuussa hän hoiti toisen turnausvoiton tililleen Japanin avoimissa voittamalla Aiko Nakamuran 2–6, 6–2, 6–2. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun WTA-turnauksen loppuottelussa pelasi kaksi sekä kämmeneltä että rystyltä kahden käden otteella pelaavaa pelaajaa. Voitto nosti Bartolin ensimmäistä kertaa kahdenkymmenen parhaan joukkoon rankingissa. Kauden viimeisessä turnauksessa Bell Challengessa Québecissä Bartoli nollasi finaalissa Olga Putškovan 6–0, 6–0 ja nosti sijoituksensa seitsemänneksitoista.

2007 [muokkaa]

Vaisuhkon kauden alun jälkeen Bartoli alkoi löytää kuntoaan massakenttäkaudella, vaikkei massa ole ollut hänen suosikkialustansa. Hän nousi ECM Prague Openin loppuotteluun toukokuussa, mutta hävisi Akiko Morigamille. Lonkkavamma oli vaivannut häntä jo Prahan turnauksen viimeisillä kierroksilla ja se pakotti hänet jättämään Rooman turnauksen väliin. Tämän jälkeen hän kuitenkin nousi ensimmäistä kertaa Grand Slam -turnauksen neljännelle kierrokselle Roland Garrosissa.

Wimbledonissa Bartoli murtautui parrasvaloihin nousemalla loppuotteluun, jossa hävisi epävarman esityksen jälkeen kolminkertaiselle mestarille Venus Williamsille 4–6, 1–6. Hänen isänsä ja valmentajansa puhkesi kyyneliin Bartolin kiittäessä häntä lopun lyhyessä haastattelussa. Bartolin huomattavin voitto turnauksen alkukierroksilla tuli neljännellä kierroksella, jolla hän kukisti kolmanneksi sijoitetun Jelena Jankovićin hävittyään ensimmäisen erän. Hän toisti tempun Michaëlla Krajicekia vastaan puolivälierissä, voittaen 3–6, 6–3, 6–2. Välierissä Bartoli hävisi ensimmäisen erän ykkössijoitettua Justine Heniniä vastaan 1–6, mutta voitti kaksi seuraavaa 7–5, 6–1 ja otti uransa suurimman voiton[1].

US Openissa Bartoli pudotti kolmannella kierroksella Lucie Šafářován, mutta taipui seuraavassa ottelussa Serena Williamsille 3–6, 4–6. Kauden päättäneeseen WTA:n mestaruusturnaukseen hän pääsi mukaan kesken kaiken Serena Williamsin loukkaantumisen myötä. Hän hävisi Justine Heninille suoraan 0–6, 0–6, mutta voitti Jelena Jankovićin, joka joutui luovuttamaan ottelun tilanteessa 6–1, 1–0. Vuoden päätteeksi Bartoli oli maailmanlistalla sijalla kymmenen.

2008 [muokkaa]

Vuonna 2008 Bartoli selviytyi WTA-turnauksen loppuotteluun vain kerran: heinäkuussa hän hävisi Stanfordissa Aleksandra Wozniakille eräluvuin 5–7, 3–6. Grand Slam -turnauksissa hän selviytyi parhaimmillaan neljännelle kierrokselle Yhdysvaltain avoimissa. Kauden päättyessä hän oli pudonnut maailmanlistalla takaisin sijalle 17.

2009 [muokkaa]

Tammikuussa 2009 Bartoli hävisi Brisbanen turnauksen loppuottelussa Viktoryja Azarenkalle eräluvuin 3–6, 1–6. Aiempina vuosinaan Australian avoimessa turnauksessa Bartoli oli parhaimmillaan selviytynyt toiselle kierrokselle vuosina 2004–2007. Vuoden 2009 turnauksessa hän voitti kolmella ensimmäisellä kierroksella heikommin sijoitetut vastustajansa sekä neljännellä kierroksella ykköseksi sijoitetun Jelena Jankovićin eräluvuin 6–1, 6–4. Puolivälierissä hän hävisi Vera Zvonarjovalle lukemin 3–6, 0–6. Maaliskuussa hän voitti Monterreyn turnauksen loppuottelussa Li Nan lukemin 6–4, 6–3. Elokuussa hän saavutti uransa viidennen WTA-turnausvoiton kukistamalla Stanfordin turnauksen loppuottelussa Venus Williamsin luvuin 6–2, 5–7, 6–4.

Pelitapa [muokkaa]

Marion Bartoli tunnetaan epätavallisesta ja intensiivisestä pelityylistään. Hän käyttää molempia käsiä sekä kämmeneltä että rystyltä. Hän pelaa aggressiivisesti ja lyö kovaa. Kahden käden tyylin hänelle opetti hänen isänsä, joka oli innostunut nähtyään Monica Selesin pelaavan[2]. Bartoli viihtyy takarajan tuntumassa, jopa hieman sen sisäpuolella, ja lyö palloa jo aikaisin sen nousuvaiheessa, avaten kenttää molemmille puolille suuntautuvilla jyrkillä sivalluksilla. Hänen pelityyliään onkin verrattu juuri Selesiin. Bartolin syöttö on lisäksi omintakeinen siinä, että hän käyttää rannettaan saadakseen syöttöön nopeutta.

Grand Slam -loppuottelut [muokkaa]

Hävityt [muokkaa]

Vuosi Turnaus Vastustaja Tulos
2007 Wimbledon Flag of the United States.svg Venus Williams 4-6, 1-6

WTA-turnausvoitot (10) [muokkaa]

Ohje
Grand Slamit
WTA-mestaruusturnaukset
Tier I
Tier II
Tier III
Tier IV & V

Kaksinpelit (7) [muokkaa]

Nro Pvm Turnaus Kenttä Vastustaja Tulos'
1. 7. tammikuuta 2006 ASB Classic, Auckland, Uusi-Seelanti Kova Flag of Russia.svg Vera Zvonarjova 6–2, 6–2
2. 8. lokakuuta 2006 Japan Open Tennis Championships, Tokio Kova Flag of Japan.svg Aiko Nakamura 2–6, 6–2, 6–2
3. 5. marraskuuta 2006 Bell Challenge, Quebec City, Kanada Kova Flag of Russia.svg Olga Poutchkova 6–0, 6–0
4. 8. maaliskuuta 2009 Meksikon lippu Monterrey, Meksiko Kova Kiinan lippu Li Na 6–4, 6–3
5. 2. elokuuta 2009 Yhdysvaltain lippu Stanford, Yhdysvallat Kova Yhdysvaltain lippu Venus Williams 6–2, 5–7, 6–4
6. 18. kesäkuuta 2011 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Eastbourne, Englanti Ruoho Tšekin lippu Petra Kvitová 6–1, 4–6, 7–5
7. 16. lokakuuta 2011 Japanin lippu Osaka, Japani Kova Australian lippu Samantha Stosur 6–3, 6–1

Kaksinpeliloppuottelut [muokkaa]

Nelinpelit (3) [muokkaa]

Nro. Pvm Turnaus Kenttä Pari Vastustajat Tulos
1. 11. huhtikuuta 2004 Casablanca, Marokko Massa Emilie Loit, Ranska Flag of Belgium.svg Els Callens / Flag of Slovenia.svg Katarina Srebotnik 6–4, 6–2
2. 6. helmikuuta 2005 Pattaya Women's Open, Thaimaa Kova Anna-Lena Grönefeld, Saksa Flag of Poland.svg Marta Domachowska / Flag of Croatia.svg Silvija Talaja 6–3, 6–2
3. 14. toukokuuta 2006 ECM Prague Open, Tšekki Massa Shahar Pe'er, Israel Flag of the United States.svg Ashley Harkleroad / Flag of the United States.svg Bethanie Mattek 6–4, 6–4

Nelinpeliloppuottelut [muokkaa]

Kaksinpelimenestys kausittain [muokkaa]

Turnaus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Uran V-H
Grand Slamit
Australian avoimet - - 1k 1k 2k 2k 2k 2k 1k 4–7
Ranskan avoimet - 1k 1k 2k 1k 1k 2k 4k 1k 5–8
Wimbledon - - - 1k 3k 2k 2k F 3k 12–6
Yhdysvaltain avoimet - - 3k 1k 2k 3k 3k 4k 4k 13–7
Grand Slamien voitot/häviöt 0–0 0–1 2–3 1–4 4–4 4–4 5–4 13–4 5–4 34–28
Kauden päätösturnaukset
WTA:n mestaruusturnaus - - - - - - - AL 1–1
I-tason WTA-turnaukset
Tokio - - - - - - 2k 1k 1–2
Indian Wells - - - 2k 1k 2k 3k 4k 7–5
Miami - - - puoliväl. - 2k 3k 3k 9–4
Charleston - - - 1k - - 3k 2k 3–3
Berliini - - - kars1 kars2 - - - 1–2
Rooma - - - - kars2 - - - 0–0
San Diego1 - - - 3k 3k 1k 1k - 4–4
Montreal/Toronto - - - 2k - 2k 3k puoliväl. 6–4
Moskova - - - - - - - 2k 1–1
Zürich - - - - - - 1k puoliväl.
Uran tilastot
Pelatut turnaukset 0 2 6 26 27 25 31 31 16 164
Loppuottelut 0 0 0 0 0 0 4 2 0 6
Voitetut turnaukset 0 0 0 0 0 0 3 0 0 3
Vuoden lopun sijoitus 1120 345 106 57 41 40 17 10

1 San Diegon turnaus saavutti I-tason statuksen vasta 2004. Dohan turnaus korvaa San Diegon ja Zürichin turnaukset 2008.

Viitteet [muokkaa]

  1. Bartoli stuns Henin to reach final
  2. Jari ja Heikki Hedmanin selostus MTV3-kanavalla 7.7.2007

Aiheesta muualla [muokkaa]