David Nalbandian

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
David Nalbandian
David Nalbandian at the 2010 US Open 01.jpg
Maa Argentiinan lippu Argentiina
Asuinpaikka Córdoba, Argentiina
Syntymäaika 1. tammikuuta 1982 (ikä 32)
Pituus 180 cm
Paino 79 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena 2000–2013
Kaksinpeli
Paras sijoitus 3. (20.3.2006)
Turnausvoittoja 11
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet välierät (2006)
Ranskan avoimet välierät (2004, 2006)
Wimbledon loppuottelu (2002)
Yhdysvaltain avoimet välierät (2003)

David Pablo Nalbandian (s. 1. tammikuuta 1982 Córdoba, Argentiina) on argentiinalainen tennispelaaja. Hän nousi 20. maaliskuuta 2006 maailmanlistalla kolmanneksi. Nalbandian on oikeakätinen, 180-senttinen ja 79-kiloinen pelaaja. Hän ansaitsi tennisurallaan yli 11 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria pelaamissaan peleissä. Nalbandian voitti urallaan 11 ATP-tason turnausta.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nalbandian aloitti tennisuransa 5-vuotiaana ja voitti vuonna 1998 junioreiden Yhdysvaltain avoimet. Junioriuran jälkeen Nalbandian on selvinnyt Wimbledonissa finaaliin vuonna 2002, jolloin hän hävisi Lleyton Hewittille erin 1–6, 3–6, 2–6, ja muissa Grand Slam -turnauksissa välieriin. Hänen tiellään on monessa turnauksessa ollut maailmanlistan ykköspelaaja, Sveitsin Roger Federer, kuten Ranskan avoimessa tennisturnauksessa ja Rooman tennisturnauksessa.

Nalbandian voitti urallaan yksitoista ATP-turnausta. Ensimmäiset voittonsa hän hankki Estorilissa ja Baselissa vuonna 2002, mutta kolmas voitto tuli vasta vuonna 2005 Münchenissä. Saman vuonna hän voitti Shanghain Masters Cupin, jossa hän kukisti Roger Federerin erin 6–7, 6–7, 6–2, 6–1, 7–6. Seuraavan vuoden 2006 Masters Cupissa hän selvisi välieriin, mutta hävisi Yhdysvaltain James Blakelle erin 4–6, 1–6. Toukokuussa 2006 hän voitti massakentällä pelattavan Estorilin ATP-turnauksen lyöden loppuottelussa Nikolai Davydenkon 6–3, 6–4.

Seuraava turnausvoitto tuli vasta lokakuussa 2007, jolloin hän voitti Madrid Masters -turnauksen kovalla sisäkentällä ensin puolivälierässä maailman kakkospelaajan Rafael Nadalin, sitten välierässä maailman kolmosen Novak Đokovićin ja loppuottelussa miesten tenniksen ylivoimaisen ykköspelaajan Roger Federerin 1–6, 6–3, 6–3. Näin hänestä tuli kolmas pelaaja, joka on voittanut maailmanlistan kärkikolmikon samassa turnauksessa. Vain kaksi viikkoa myöhemmin Nalbandian voitti Pariisin Masters-turnauksen, jossa löi kolmannella kierroksella jälleen Roger Federerin ja aiheutti finaalissa Rafael Nadalille ensimmäisen tappion tenniskentällä Pariisissa kukistamalla hänet 6–4, 6–0.

Helmikuussa 2008 Nalbandian voitti Buenos Airesin ATP-turnauksen loppuottelussa maanmiehensä José Acasuson erin 3–6, 7–6(5), 6–4. Uransa yhdeksännen turnausvoiton hän hankki lokakuussa 2008 Tukholmassa voittaen loppuottelussa Robin Söderlingin erin 6–2, 5–7, 6–3.

Sydneyn ATP-turnauksen loppuottelussa tammikuussa 2009 Nalbandian voitti Jarkko Niemisen lukemin 6–3, 6–7(9), 6–2. Elokuussa 2010 hän voitti Washingtonin turnauksen.

Nalbandian ilmoitti uransa lopettamisesta lokakuussa 2013.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nalbandian syntyi Córdoban kaupungissa, mikä on Argentiinan toiseksi suurin kaupunki. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat kalastus ja jalkapallo. Maaliskuusta 2009 lähtien hänen valmentajanaan toimi entinen ATP-ammattilainen Luis Lobo.

Turnausvoitot (11)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitot turnausluokittain
Grand Slam (0)
Tennis Masters Cup (1)
ATP Masters Series (2)
ATP International Series (0)
ATP-kiertue (8)
Voitot kenttätyypeittäin
Kova (5)
Massa (4)
Ruoho (0)
Matto (2)

Kaksinpelit (11)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

s = sisäkenttä

# Pvm Turnaus Kenttä Loppuotteluvastustaja Tulos
1. 8. huhtikuuta 2002 Estoril, Portugali Massa Suomen lippu Jarkko Nieminen 6–4, 7–6(5)
2. 21. lokakuuta 2002 Basel, Sveitsi Matto (s) Kiinan lippu Fernando González 6–4, 6–3, 6–2
3. 1. toukokuuta 2005 München, Saksa Massa Romanian lippu Andrei Pavel 6–4, 6–1
4. 20. marraskuuta 2005 Tennis Masters Cup, Shanghai, Kiina Matto (s) Sveitsin lippu Roger Federer 6–7(4), 6–7(11), 6–2, 6–1, 7–6(3)
5. 7. toukokuuta 2006 Estoril, Portugali Massa Venäjän lippu Nikolai Davydenko 6–3, 6–4
6. 21. lokakuuta 2007 Madrid, Espanja Kova (s) Sveitsin lippu Roger Federer 1–6, 6–3, 6–3
7. 4. marraskuuta 2007 Pariisi, Ranska Kova (s) Espanjan lippu Rafael Nadal 6–4, 6–0
8. 24. helmikuuta 2008 Buenos Aires, Argentiina Massa Argentiinan lippu José Acasuso 3–6, 7–6(5), 6–4
9. 4. lokakuuta 2008 Tukholma, Ruotsi Kova (s) Ruotsin lippu Robin Söderling 6–2, 5–7, 6–3
10. 17. tammikuuta 2009 Sydney, Australia Kova Suomen lippu Jarkko Nieminen 6–3, 6–7(9), 6–2
11. 1. elokuuta 2010 Washington, Yhdysvallat Kova Kyproksen lippu Marcos Baghdatis 6–2, 7–6(4)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nalbandianin tennisura paketissa Yle Urheilu. Viitattu 1.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta David Nalbandian.