Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto 29

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Vanhan taideteoksen oikeudet

Mitenkäs nämä tekijänoikeudet nyt oikein menivätkään vanhojen teosten kohdalla? Haluaisin käyttää tätä kuvaa artikkelissa Hirmuvaltias. Se on peräisin vuonna 1923 julkaistusta uusintapainoksesta. Internet Archiven mukaan kuvan ”Possible copyright status” on ”NOT_IN_COPYRIGHT”, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Taiteilijasta ei ole tietoa. Milloin on yleensä ollut tapana olettaa tuntemattomien teosten tekijänoikeuksien umpeutuneen? Oletammeko, että taiteilija oli nuorimmillaan noin 20 kuvan julkaisuhetkellä, ja että hän todennäköisesti eli korkeintaan 100 vuotta? Silloin teoksen tekijänoikeudet umpeutuisivat 2073. Tosiasiassa kuvittaja luultavasti kuoli tietysti jo paljon ennen vuotta 2003, mutta varmakaan ei voi olla. --Miihkali ^(artikuloi) 10. syyskuuta 2019 kello 09.35 (EEST)

Kirja on julkaistu (tai ainakin painettu briteissä) 1923, niin tuntemattoman taiteilijan kuvitus vapautuisi viimeistään 70-vuotta julkaisusta. (Lähde: vuokaavio brittien tekijänoikeuslaista, Commons:Copyright_rules_by_territory/United_Kingdom). Koska Commonsissa pitää noudattaa sekä paikallista, että Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia, niin URAA:n kannalta jenkeissä ulkomailla ennen vuotta 1924 tehdyt teokset ovat public domain.(lähde: https://copyright.cornell.edu/publicdomain) Eli molempien osalta olisi vapaa. --Zache (keskustelu) 10. syyskuuta 2019 kello 10.50 (EEST)

Kuvittaja on Violet Dale [1], sitten vain pitäisi löytää hänestä tietoja. Tämä ssanoo ettei tietoja hänestä ole, mutta ehkä sitkeällä etsinnällä löytyy jotain. --Abc10 (keskustelu) 10. syyskuuta 2019 kello 11.01 (EEST)

En ota muuten nyt kantaa tähän yksittäistapaukseen enkä jaksa ymmärtää yhdysvaltalaisesta URAA-monimutkaisuudesta paljoa, mutta sen verran sanon, että ainakin Suomen tekijänoikeuslakiin on kodifioitu ihan oma lainkohtansa koskien tuota mainittua "oletusarvoa". Se on 70 vuotta julkistuksesta, mikäli tekijä on tosiaan pysyvästi piiloutunut. Varsinaisen tuntemattomuuden määrittäminen saattaa olla vaikeaa. Kuvitellaanpa, että joku keskinkertainen paikallistaiteilija ripustaa taulunsa esille ja näyttelystä kirjoitetaan paikallislehdessä vuonna 1923. Sitten joku kesälomalla oleva tietosanakirjan valokuvaaja ottaa näyttelyssä olevasta taulusta hienon valokuvan, joka vuosien kuluttua päätyy vuonna 1938 julkaistun painetun tietosanakirjan sivulle kuvatekstillä "Ekspressionistinen maalaismaisema ilmeisesti Etelä-Ranskasta 1920-luvulta." eikä tekijätietoja ole missään. Kun sitten 2010-luvun ihminen katselee kirjan sivua, niin voidaan kysyä, onko maalauksen tekijä tuntematon vai ei ole. Teos on kuitenkin julkistettu aikanaan nimen kera ja taiteilijan on tuntenut koko kylä, mutta jälkipolville on jäänyt vain painettu valokuva jonkin kirjan sivulla. Tekijänoikeuslaissa on varauduttu siihen, että tuntemattoman tekijän nimi joskus selviää, mikä muuttaa määräajan laskentatapaa. Missään ei ole varauduttu siihen, että tunnettu taitelija vajoaa vähitellen tuntemattomuuteen. Heh. --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2019 kello 11.04 (EEST)

Kiitoksia vastauksista. Niiden perusteella tieto lisää tuskaa: mitä vähemmän ottaa asioista selvää, sen useampi taiteilija jää tuntemattomaksi. Paneudun asiaan ehtiessäni. --Miihkali ^(artikuloi) 10. syyskuuta 2019 kello 11.59 (EEST)

Alvar Cawén ja URAA

Kuvataiteilija Alvar Cawénin (1886–1935) kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, joten hänen tuotantonsa tekijänoikeus on ymmärtääkseni Suomessa rauennut. Aiemmin tässä kuussa Eemil Halosen tapauksesta keskusteltaessa tuli kuitenkin ilmi, ettei Commonsiin tule tallettaa kuvia taideteoksista, jos Yhdysvalloissa voimassa olevan URAA-sopimuksen voimaantulon aikaan (1996) tekijän tekijänoikeus on ollut voimassa ja on kulunut alle 95 vuotta taiteilijan kuolemasta. Tästä syystä tallensin Cawénin maalaaman Lapinlahden kirkon rakennuskultuurikohteen alttaritaulun paikallisesti fiwikiin, enkä osallistunut kuvalla Wiki Loves Monuments 2019 urakointiin. Koska Commonsissa näkyy kuitenkin olevan taiteilijan tuotantoa esittelevä kategoria c:Category:Alvar Cawén, kysyn, päättelinkö oikein jolloin tuo Commonsin hakemisto tulisi nimetä poistettavaksi URAA-rikkomuksen vuoksi? Vai onko tässä joku poikkeustapaus ja alttaritaulun valokuvan saisikin tallentaa Commonsiin? (Lisäksi sydäntä särkee Commonsin tietolaatikon kansallisuus "Russian Empire, Finland". Onko osin Venäjän vallan aikana Suomessa eläneistä todellakin tapana merkitä tuo Venäjä esille?)--Paju (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 17.40 (EEST)

Commonsin luokassa saattaa olla Cawénin teoksia, jotka on julkaistu ennen vuotta 1924. Ne ovat tekijänoikeudesta vapaita myös Yhdysvalloissa joka tapauksessa. Olet aivan oikeassa siinä, että vuonna 1924 tai sen jälkeen julkaistut teokset ovat URAA:n vaikutuksessa ja ne ovat tekijänoikeudesta vapaita vasta, kun niiden julkaisusta on kulunut 95 vuotta. Commonsissa käytiin keskustelua siitä, pitäisikö URAA:n vaikutuksen alaiset teoskuvat massapoistaa vai ei. Pitkällisen keskustelun ja harkinnan jälkeen päädyttiin ilmeisesti siihen, että ei massapoisteta eikä URAA voi olla ainoa syy poistaa teoskuvaa. Mulla on hämärä muistikuva siitä, että jonkun päivämäärän jälkeen URAA:n vaikuttamia teoskuvia ei enää saanut ladata Commonsiin, mutta aikaisemmin ladattujen kanssa tehtiin kuten edellä selostin.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.16 (EEST) Linkki: lisätietoa URAA:sta.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.20 (EEST)

En löydä sieltä Russian empireä, mutta löydän kyllä tämän korpilahtelaisen taiteilijan Creator-sivulta "suomalainen-venäläinen taidemaalari". Mistään en löydä kohtaa josta sitä voisi muokata, vaikka siinä kynän kuva onkin. --Abc10 (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.30 (EEST)

Siinä on alun perin ollut finnish painter, mutta nationality-rivi tulee nykyään wikidatasta, jossa on mainittu sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 21.45 (EEST)

Sanoisin kuten Inspector Clouseau: Not anymore.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 21.50 (EEST)

Minulla on vakava aukko sivistyksessä tässä kohdin, piti käydä en.wikissä. Missähän mahdoin olla silloin kun inspehtori tuon lausahti. --Abc10 (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 22.18 (EEST)

Museoiden sisätilojen kuvaaminen ja kuvien tekijänoikeus

Osaako kukaan kertoa tiivistetysti, millaisia ohjeita liittyy kotiseutu- ja kotimuseoiden sisätiloja esittelevien valokuvien julkaisemiseen. Mainitsen esimerkkinä Wiki Loves Monuments 2019 -kohdeluettelon Riuttalan talonpoikaismuseon tai hieman uudempana esimerkkinä Lars Sonckin (1870–1956) suunnitteleman Ainolan (1904) rakennusten interiöörikuvien julkaisemiseen liittyvät seikat. Siis sellaisiin, joissa ei ole ainakaan erillisiä taideteoksia (patsaita, tauluja tms.) pääroolissa. Jos talomuseo on 1800-/1900-lukujen taitteen miljöön esitys, ei kai tekijänoikeutta enää mitenkään rikota? Entä jos tapauksena on Jean Sibeliuksen työhuone Ainolasta tai Ainolan salin kuva? Aihe tuli mieleeni myös uudelleenkuvausta ajatellen, koska mm. Commonsissa on 1910-luvulta peräisin olevan mustavalkoinen sisävalokuva Ainolasta, jossa Aino ja Jean S. istuvat salongin nojatuoleissa pöydän ääressä. Samaisen pöydän, tuolit ja kirjahyllyt ja hirsiseinät kuvasin kesän alussa väreissä, ilman pöydän ääressä istuvia ihmisiä; seinältä puuttuu nykyään taulu joka oli alkuperäisessä kuvassa. Joku pöytä, nojatuoli tai jossain toisessa kuvassa esimerkiksi takka saattaa olla jonkun tunnetun suunnittelijan tekemä 1900-luvun alussa. Ainolan osalta kysyn erityisesti, koskisiko esimerkiksi Lars Sonckin tekijänoikeus myös rakennuksen sisätiloja, kuten mielenkiintoisen näköistä vihreää takkaa ja hirsiseiniä... Muutaman sisäkuvan tallensin jo Aino Sibeliuksen suunnittelemasta Ainolan saunasta (uudelleenrakennettu 1925). --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 02.27 (EEST)

Kuvien julkaisemiselle ei pitäisi olla esteitä, jos museo sallii kuvaamisen. Rakennuksen saa vapaasti kuvata ja kuvia saa käyttää sekä ansio- että muussa tarkoituksessa. Eiköhän kuvausvapaus koske interiöörejäkin, jotka myös ovat arkkitehtien teoksia. Jos interiöörissä on tauluja, huonekaluja tai muita muotoiltuja esineitä jotka ovat tekijänoikeuden alaisia, pitäisi kuvaus- ja julkaisuvapaus täyttyä, jos kuvan päätarkoitus on kertoa rakennuksen sisustasta. Yksinkertainen mutta ehkä vähän karkea tapa arvioida kuvan päätarkoitus on arvioida, kuinka suuri osuus kuvan pinta-alasta on mitäkin. Kiinnostavaa olisi tietää, lasketaanko sisustusarkkitehtuuri arkkitehtuuriin, jolla on laissa poikkeama, vai ei?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 00.58 (EEST)

Onko sillä, salliiko museo kuvaamisen vai ei, mitään merkitystä tekijänoikeuksien kannalta? Siltä kannalta toki, saako kuvata, mutta jos kuva on joka tapauksessa otettu, tekijänoikeuden kannalta sillä, että kuvaa ei olisi saanut ottaa, ei liene mitään eroa? Iivarius (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 01.43 (EEST)

Joo näin se menee minunkin käsitykseni mukaan. Ongelma vaan on monessa maassa, että museo ikäänkuin uskottelee ihmisille, että heillä on oikeus esillä olevien objektien tekijänoikeuksiin, vaikka ne ovat rauenneetkin. Beninissä on museoita, joiden seinillä sisätiloissa sanotaan, että jos joku tavataan ottamassa valokuvaa kameralla, joutuu maksamaan 30 000 cfa frangia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 01.56 (EEST)

En lähtisi Beninissä testaamaan, miten käy. Minulla on eräästä suomalaisesta museosta sisätiloista eräästä yksityiskohdasta kuva, jonka sain luvan kanssa ottaa, kun lupasin, etten julkaise sitä. Olen pohtinut, miten sitova lupaukseni on, tai siis lähinnä onko kiellolle juridisia perusteita. Jouduin siellä sitten henkilökunnan erityisen tarkkaavaisuuden kohteeksi, ja perässäni kulki koko ajan päällystakki, ihan niin kuin täälläkin. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.01 (EEST)

Voihan kai olla Suomessakin, vaikka joka maassa tietysti kyseisen maan lainsäädännön mukaan, muitakin perusteita kuin tekijänoikeus kuvaamisen rajoittamiseen. Jos on vierailulla jonkun kotona, niin lupa kuuluu varmaan olla, ja jos on ei-julkisessa tilassa kuten julkisyhteisön tai yksityisen ylläpitämässä museossa, niin voi ehkä olla erilaisia perusteita kieltää tai sallia valokuvaaminen. En kuitenkaan maallikona tunne tarkemmin asiaa, eli että millä eri lainpykälillä voisi asiaan olla vaikutusta.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.20 (EEST)

Esimerekiksi Ateneumissa joskus vuosia sitten muistelisin että valokuvaaminen olisi ollut kieletty, ja siellä varmaan silloin oli esillä sekä tekijänoikeuden alaisia että niistä vapaita teoksia.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.24 (EEST)

Museot kieltävät valokuvauksen usein teosten suojelun takia, eli salamaa tai jalustaa ei saa käyttää. Tällä ei ole mitään tekemistä tekijänoikeuden kanssa. Abc10:n kokemus kertoo siitä, miten vaikeaa museon on itse kuvaamista kieltää, kun kyse on enemmänkin kuvan julkaisemisesta, jota on varsin vaikea kontrolloida nettiaikaan. Museot Beninissä perivät sakon kuvaamisesta koska ne haluavat ansaita sakon perimisellä. Taustalla on tietysti myös se, että ne haluavat saada yksinoikeuden kokoelmistaan otettuihin kuviin. Aikaisemmin museoissa kai ajateltiin myös, että jos kuvia kokoelman teoksista saa ottaa ja julkaista vapaasti, se vähentää kävijöiden määrää. Ja museot halusivat ansaita myymällä netissä olevia kuvia kokoelmista. Nykyisin ollaan kai enimmäkseen aivan toista mieltä. Jos kokoelman kuvia saa julkaista vapaasti, se päinvastoin lisää kävijöitä ja kiinnittää huomion itse kokoelmiin ja teoksiin, joka lienee museon päätehtävä. Olisi kiinnostavaa tietää onko tästä tutkimuksia, vai perustuuko se museon henkilökunnan kokemuksiin. Ja ilmeisesti ansaitseminen kuva-arkistojen kuvilla on todettu niin vähäiseksi, että arvellaan olevan parempi julkaista niitä avointen lisenssien ehdoilla, jolloin kuvat eivät jää "makaamaan" palvelimille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 10.12 (EEST)

Ainakin Ainolan lipunmyynnissä kerrottiin alkukesällä, että kuvia saa ottaa ja samoin kesällä Ateneumissa, Amos Rexissä, Didrichsenin taidemuseossa, Varkauden taidemuseossa yms, kun kysyessäni kerron, etten käytä salamaa. Näin kysyessäni vastaaja ei käsitykseni mukaan ota kantaa kuvien julkaisemisoikeuteen. Näyttelyissä esitellyistä taideteoksista olen jonkun kuvan sitten paikallisesti julkaissut taideteoskuvana sitaattioikeudella (esim. artikkelissa Meeri Torvinen on kuva taiteilijan muistonäyttelystä Varkaudessa; lisää kuvia tuonnempana, muutama ehkä myös yksityiskokoelmista). Jos esimerkiksi Amos Rexistä julkaisi sisäkuvia, kertoisin mielelläni vaikkapa aulan upean valaisinkaton suunnittelijan (jollei se ole [ja vaikka se olisi] Amos Rexin arkkitehti) samaan tapaan kuin erillisveistosten tai maalausten tekijät. Joissain kotiseutumuseossa jopa kannustetaan kuvien julkaisemiseen ja auliisti tämä luvataan. Ainolan saunan suunnitteli aikoinaan Aino Sibelius, mutten ollut enää yksityiskohtien tasolla, kun sauna oli uudelleenrakennettukin, keksikö hän oivaltavaksi mainitun vesikoururakenteen pihakaivolta suoraan pesutupaan (aikana ennen kuin vesijohdot yleistyivät, toki akvedukteja on ollut jo antiikissa). --Paju (keskustelu) 25. syyskuuta 2019 kello 21.56 (EEST)

Hakkapeliitat siellä täällä eli sitaattikuvien käytöstä

Voiko kuvaa patsaasta käyttää artikkelissa Hakkapeliitat ja/tai sivulla Mariankatu (Lahti)?

Tuli mieleen, että olisikohan mahdollista tehdä sellaista automaattista tarkistusta, joka katsoisi vastaavatko sitaattimallineet tai edes niiden lukumäärä sen kanssa, kuinka monessa artikkelissa tiedostoa käytetään? Se ei takaa sitä, etteikö joku käyttäisi väärin sekä kuvaa että sitaattimallinetta, mutta sillä voisi edes huomata ne tapaukset, joissa kuvaa on levitetty useampaan artikkeliin kuin mitä kuvaan merkityt sitaattimallineet sallivat. -kyykaarme (keskustelu) 21. lokakuuta 2019 kello 23.46 (EEST)

Olisin aika puritaani sitaattikuvien käytön suhteen, niitä ei voi käyttää kuvituskuvana noin. Poisnin nuo kuvat. Olen jostain muualtakin poistanut patsaskuvia sopimattomista paikoista, muistaakseni.--Htm (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 00.20 (EEST)

On mahdollista. Tällainen on käytössä jo englanninkielisessä Wikipediassa bottina: en:Wikipedia:Bots/Requests for approval/JJMC89 bot 12. Finnusertop (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 17.06 (EEST)

Etusivulla olevan kuvan tekijänoikeus

Eikö tämä muistomerkki ole tekijänoikeuksin suojattu? Yritin googletella noita pykäliä ja käsittääkseni muistomerkit yms 'tekijän kuolemasta 70 vuotta' säännöllä, mutta tämä kyseinen muistomerkki on julkaistu vuonna 1998.

Kauhajoen kaupungin sivuilta " Suomen sodan muistomerkki Harjankylässä paljastus 16.8.1998 Harjankyläläiset pystyttäneet kunnioittaakseen kylänsä esi-isien työtä muistomerkin kiven on etsinyt Pekka Yli-Harja. Kiveen liitetyn laatan tekstin on laatinut Liisa Ruismäki " --Seegge^sup? 5. marraskuuta 2019 kello 12.43 (EET)

Käsittääkseni luonnonkivimuodot ovat luonnon muovaamia, eivätkä niitä siten suojaa tekijänoikeudet. Laatan tekstiä ei näy, mutta jos siinä ei ole runoa, se tuskin on tekijänoikeudella suojattu, varsinkin kun sitä ei näy. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 12.51 (EET)

Tästä on tainnut olla muistomerkkiprojektin yhteydessä jotain keskustelua. Mikähän mahtoi olla lopputulema? --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 13.25 (EET)

Komppaan Abc10:ta. Ei taida ylittää teoskynnystä. Jos laatassa on jotain erityisen taiteellista, erityisiä typografisia elementtejä tai reliefi, niin silloin voi pitää teoksena, mutta tässä ei taida sellaista olla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 14.46 (EET)

Jossain mainittiin että tarvitsee miettiä olisiko joku muu voinut tehdä saman lopputuloksen ja se että joku muu olisi jostain metsästään tonkinut saman kiven on aika epätodennäköistä. Metallilaatta on vähän erikoisesti tehty kun siinä on isomman laatan päälle niitattu? pienempi joissa teksti on. Se ja teksti näkyy noissa kuvissa -> 1. --Seegge^sup? 5. marraskuuta 2019 kello 22.10 (EET)

Löytäjä ei kuitenkaan ole tehnyt kiveä, joten hänellä ei ole siihen lain perusteella tekijänoikeutta. Laatan teksti on kyllä ainakin minun näytölläni ja silmilläni lukukelvotonta, eli kuvassa ei julkaista tekstiä. Enkä oikein näe laatan muotoilussakaan erityistä omaperäisyyttä. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 22.27 (EET)

Mitenkäs Marcel Duchamp ja hänen kuuluisa pisuaarinsa?. Kivi on ilmeisen huolella valittu, ihan samoin kuin sanotaan lähteistetysti esim. kosken Tl veteraanikivestä, jonka valikoi joenpohjasta kuvanveistäjä Martti Vainio. Sommittelua siis on tehty. En kyseenalaista tekijänoikeustulkintaa kun se on asiantuntijan tekemä, mutta onhan tuossa luovaa panosta mukana, vaikka näitä luonnonkivimuistomerkkejä onkin Suomessa satoja.--Urjanhai (keskustelu) 6. marraskuuta 2019 kello 00.05 (EET)

Duchampista: Jos viisisataa taiteentuntijaa on valinnut pisoaarin nykytaiteen teokseksi, joka on eniten vaikuttanut jälkipolviin ja siinä on taiteilijan salanimisigneeraus, se on pakko ottaa taiteena. Jäädään odottamaan, että löytäjän luonnonkivi saa saman arvion, ja muutetaan kuvan sijaintia sen jälkeen. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2019 kello 08.40 (EET)

Kuva kirjasta?

Artikkelissa Viikingit ja muuallakin on kuva File:Viikinkien reitit Euroopassa.jpg. Se on vuonna 2015 tallennettu valinnalla "Own work". Kuva vaikuttaisi kuitenkin olevan jostain vanhahkosta kirjasta. Täällä varmaan osataan vastata paremmin kuin commonsissa, mitä kuvalle pitäisi tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 12.38 (EET)

Se voi olla vanhasta tietosanakirjasta Iso tietosanakirja (1931-1939), koska kartassa käytetään muotoaa "uraalilainen", jota käytetään 1920-luvun Pienessä tietosanakirjassa[2]. @Käyttäjällä Svallis voi olla se käytössään, tai jos jollakulla muulla on, voisi tarkistaa joko artikkelin Viikinkien reitit (tms.) tai sitten kyseisen osan lopussa voi olla karttaliitteitä. Jos hakuammunta osui oikeaan, voi miettiä onko sen tekijänoikeussuoja jo vanhentunut. Joka tapauksessa kielihistoriallisen tutkimukseni perusteella kyseessä on aika vanha kartta. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 14.37 (EET)

Ison tietosanakirjan osassa 15 vuodelta 1939 on artikkeli ”viikinkiretket”, mutta siinä ei ole karttaa edes liitteenä. Tietosanakirjassa vuodelta 1919 ei ole karttaa viikinkiretkistä. Uuden tietosanakirjan osassa 23 vuodelta 1966 on palstan 316 jälkeen värillinen karttaliite viikinkiretkistä, mutta se ei ole tuo jota etsitään. Otavan isossa tietosanakirjassa on osassa 9 (1965) musta-valko-punainen pienoiskartta viikinkiretkistä, mutta se ei ole se mitä etsitään. Eikä kartta ole peräisin kirjasta Historian kartasto (WSOY 1966, 3. painos).--Svallis (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 21.13 (EET)

Tuo ei ole kovin vanha, koska tiedot noin kaiken kaikkiaan taitavat olla aika lähellä nykytietämystä, mutta ei kovin uusikaan, kun on esim. "uraalilainen". Itse asiassa se saattaisi voida olla vaikka jostain koulukartastosta.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 21.48 (EET)

Kivaa salapoliisityötähän tästä toki saadaan, mutta oikeastaan asia on yksinkertaisempi. Kuvan lataajan tulee ilmoittaa todenperäiset tekijä- ja lähdetiedot. Kun hän ne ilmoittaa, voidaan niiden oikeellisuus tarvittaessa tarkastaa katsomalla kyseisestä yhdestä teoksesta, eikä salapoliisityötä tarvita. Kun hän ei niitä ilmoita, ja lähdetiedot ("Own work") ovat ilmeisen valheelliset, niin kuva voidaan sen nojalla poistaa eikä salapoliisityötä tarvita. --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 22.08 (EET)

Jos on copyright-ongelma tai arvioidaan, että on mahdollista että on, niin silloin on tietysti pakko poistaa. Siltä varalta, ettei olisi copyright-ongelmaa, selvittäminen olisi hyödyllistä, ettei kuvaa turhaan menetettäisi.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 23.08 (EET)

Historiallinen koulukartasto, josta ensimmäinen painos löytyi v. 1900, ja uusin painos on vuodelta 1961. Muistan hämärästi sen ulkonäön. Sitä näkyy olevan monissa kirjastoissa, ellei jollain ole säilynyt muistona menneiltä ajoilta. Harmillista etteivät kuvien tallentajat merkitse lähdettä. Commonsissa kyllä kytätään minun luokituksiani, mutta todelliset ongelmat aiheuttavat ilmeisesti liikaa vaivaa. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 22.11 (EET)

Kartta on kirjasta Historiallinen koulukartasto. Se on ainakin vuoden 1950 painoksessa, mutta vuoden 1940 painos eroaa joidenkin yksityiskohtien (tekstien) osalta. Kirjoista puuttuu painoksen numero ja painovuosi, joten täytyy luottaa kirjastotietokantaan ja kirjastonhoitaja pitää senkin tietoja epävarmoina. Kirjan ovat toimittaneet kouluneuvos Gunnar Sarva (1879–1952) ja lehtori Jarl Gustafson (1897– ?). Kartat on piirtänyt filosofian maisteri Atle Södergård.--Svallis (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 17.36 (EET)

Loistavaa. Södergårdin elämästä ei löydy osumia, mutta Södergård ja Gustafson ovat olleet aktiivisia jo 1930-luvulla, jolloin on ilmestynyt "Skolkarta för Nordens historia" (1933),[3] mutta kummallista kyllä sen nimistä teosta en googlaamalla löytänyt, mutta se on voinut olla jo siinä. Pitäisiköhän kartta varmuuden vuoksi poistaa? --Abc10 (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.00 (EET)

Jutussa mainittu Skolkarta.. on semmoinen iso rullattava koulukartta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.49 (EET)

Se selittää. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 20.58 (EET)

Atle on Finnan mukaan tehnyt gradun 1929 ja kirjoittanut kirjan Historik över Mariehamns-kvartettens r.f. verksamhet : åren 1936-1946 (ilmestynyt 1948), joten on erinomaisen mahdollista, jopa todennäköistä, ettei hänen kuolemastaan ole kulunut 70 vuotta. Jos nyt arvata pitäisi niin Atlen elinvuodet voisivat olla 1905–1995 [4], tämä olisi hyvin sopusoinnussa gradun vuoden kanssa. Näillä näkymin on tekijänoikeus todennäköisesti voimassa vielä hyvän aikaa. Jos joku haluaa väittää, ettei se ole, niin siihen tarvittaisiin kovaa evidenssiä. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.56 (EET)

Sama kartta löytyy myös vuoden 1961 painoksesta.--Puppe100 (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 18.18 (EET)

Lukeeko siinäkin vielä "Uraalilaiset kielet"?--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 20.52 (EET)

Ei. Siinä lukee "Uraalilainen kantakansa", kuten tuossa kuvassakin.--Puppe100 (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 21.59 (EET)

Siis kahdella a:lla? Toisaalta sillä ei enää ole merkitystä montako a:ta siinä on vaan milloin kartantekijän elämä päättyi. Joku jolla on Helsingin Sanoman digitunnus, voisi hakea tietoja kuolinilmoituksista. Nimi kun ei ole aivan Matti Virtanen. --Abc10 (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 08.03 (EET)

Kyllä, kahdella a:lla. Kirjan kartta on hyvin todennäköisesti täysin sama kuin kuvassa. En ainakaan erottanut siitä minkäänlaista eroa.--Puppe100 (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 10.15 (EET)

Koitin etsiä, mutta en löytänyt. Tosin HS:n Aikakone-haku toimii muutenkin huonosti ääkkösiä sisältävien sanojen kanssa. Tämän sivun mukaan sen vuosina 1905–1995 eläneen Atle Södergårdin muistokirjoitus on julkaistu jossain vuonna 1996 (ilmeisesti Svenska folkskolans vännerin vuosikirjassa SFV-kalendernissa [5]). Heitän villinä arvauksena, että kuolinilmoituskin on ollut jossain ruotsinkielisessä lehdessä. --Risukarhi (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 14.18 (EET)

Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisassa oleva vuosikirja Svenska folkskolans vänner. Kalender 1996 sisältää sivuilla 169–170 Anna-Lisa Enströmin kirjoittaman ruotsinkielisen muistokirjoituksen Atle Södergårdista. Sen mukaan hän syntyi 30. kesäkuuta 1905 Vaasassa ja kuoli 9. syyskuuta 1995 Maarianhaminassa. Södergård toimi opettajana Porvoossa, Helsingissä ja Ahvenanmaalla sekä kansakouluntarkastajana. Päätyönsä ohessa Södergård julkaisi yhdessä Sarvan ja Gustafssonin kanssa Historiallisen koulukartaston (”Historisk skolatlas”) sekä ”en skolkarta för Nordens historia”.--Svallis (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 13.19 (EET)

Hyvää salapoliisityötä. Vuodet ovat ne miltä näyttikin ja tulos on se minkä saattoi ennakoida: kartan tekijänoikeudet eivät raukea vielä pitkään aikaan. Laitoin jo 5.12. commonsissa poistolätkän c:Commons:Deletion_requests/File:Viikinkien_reitit_Euroopassa.jpg, joten eiköhän kartta sieltä aikanaan poistu tekijänoikeusloukkauksena. Toki se olisi voitu ja ehkä pitänytkin panna poistoon jo alun perinkin, ilmeisen väärien tekijämerkintöjen vuoksi. --Jmk (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 13.26 (EET)

Nyt kuva on poistettu Commonsista.--Puppe100 (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 06.18 (EET)

Vielä linkki deletion requestiin. Tekijänoikeuden suoja-aika päättyy, kun on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta, tässä tapauksessa vapautuminen tapahtuu 1.1.2066.--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 07.40 (EET)

Linkki olikin tuossa ylempänä ennen kuin botti kävi älyvapauttamassa sen. --Pxos (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 10.58 (EET)

de la Chapelle poistettavako?

Tiedosto:Knut Richard de la Chapelle, n. 1920.jpg on roikkunut välittömästi poistettavana kohta pari kuukautta (merkitty 28. lokakuuta poistettavaksi viikon kuluttua). Kukaan ei ilmeisesti halua työntää lusikkaansa soppaan. Kyseessä ilmeisesti 1920-luvun valokuva, jonka oikeudet ilmeisesti vanhentuneet ja kuva siten täysin vapaa, riippumatta siitä, että Museovirasto on kuvan julkaistessaan läntännyt siihen jonkun epävapaan lisenssin (NC ja ND). (Jos oikeudet ovat rauenneet, niin ei se asia muutu lisenssejä antamalla.) Asiasta käyty aiempi kahvihuonekeskustelu elokuussa 2019. Asiaa mutkistaa kuitenkin se, että kuvalle ei ole osattu ilmoittaa muita tekijänoikeustietoja kuin se Museoviraston lisenssi, joka taas ei ole vapaa. Mitä tuolle nyt on suunnitelmissa tehdä ja milloin? Täydentääkö joku tiedot kuntoon? Onko kuvan poistamiseen joku muukin syy kuin se, että oikeustietoja ei ole pantu kuntoon? Teoskynnys? Vaaditaanko teoksen tekijän ilmoittaminen, vaikka se ei ehkä ole tiedossa? --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 16.51 (EET)

Teoskynnys tulee lähinnä kysymykseen, valokuva on kuitenkin studiossa otettu muotokuva. Voi sen poistaa silläkin perusteella, että lisenssi, jolla se julkaistu, ei vapaa (tosin ei tiedossa, miksi siihen on laitettu tuollainen lisenssi, jos kuva on noin vanha).--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)

Teoskynnys voi tosiaankin hyvinkin ylittyä, eikä meille ole esitetty tietoa tekijästä taikka tekijän kuolemasta taikka vapaasta lisenssistä, joten varovaisuusperiaatteen mukaisest mää viskasin foton mägelle. Mitään korvaamatonta ei ole menetetty; jos tekijänoikeustilanteesta ilmenee jotain uutta, kuvatiedosto voidaan palauttaa. --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.31 (EET)

Minä muistelen, että tuollaiseen julkiseen, nimenomaan lauantaina esitettyyn pohdintaan oikea vastaus taisi olla "Sinulla ei ole mitään faktuaalista sen tueksi, että Museoviraston pistämä lisenssi ei olisi OK vaan keksit sen päästäsi". --Pxos (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.04 (EET)

Finnan sivuilla lukee: "ei-kaupallisesti käytettävissä". Joten ei kai tuokaan rajoita kuvan käyttöä wikipediassa? Ei tuossa kuvassa ole mitään ihmeellistä, kuva ei ylitä teos tasoa. Kuva on otettu ennen vuotta 1966, joten se on vapaa.Anna O (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.27 (EET)

Tänne tallennettavien kuvien tulee olla kaupallisesti käytettävissä. --Nitraus ^(wikinät) 21. joulukuuta 2019 kello 18.30 (EET)

Ja toisena ongelmana ND-ehto (ei oikeutta tehdä johdannaisteoksia). --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.35 (EET)

Kysymys on siis kuvasta, joka on Finnassa tarjolla [6] lisenssillä CC BY-NC-ND 4.0. --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.37 (EET)

Tässä oppii jotakin uutta, hyvä niin. Jos tuo sama kuva löytyy jostakin muusta lähteestä, vaikka vanhasta kirjasta, sitten kuvan suhteen ei ole pulmia.Anna O (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.48 (EET)

Se teoskynnys. Jos kyseessä on valokuvateos, niin tekijänoikeuden raukeaminen menee eri säännöillä. Lähtökohtaisesti 70 vuotta tekijän kuolemasta, josta meillä ei ole tietoa. Tai mahdollisesti 70 vuotta siitä, kun teos julkistettiin ilman tekijän nimeä tai nimimerkkiä, mutta milloinkas se sitten tapahtui? --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.53 (EET)

Tuo valokuva ei ylitä teos tasoa, tekijä tuntematon, suoja-aika silloin 25 vuotta valokuvan ottamishetkestä laskettuna, vuoden 1991 pidempi 50 vuoden suoja-aika ei koske ennen vuotta 1966 otettuja valokuvia. Valokuva on otettu joskus 20-luvulla, kuvassa ollut henkilö on kuollut 3.11.1934, jos valokuva olisi otettu vasta vuonna 1934, niin kuva olisi vapautunut 1959.Anna O (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 19.20 (EET)

Onecoin-artikkeli

Tommi Vuorinen ent. Maajohtaja väittää suljetussa FB-ryhmässä että "wikipediaan textin ensimmäisenä kirjoittaneella on siihen oikeudet ja hän voi hyvin pitkälle estää muutokset." linkki imgur

Ei liene ihan asia tällä tavoin? Asiasta keskustellaan Murossa. --RicHard-59 (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 15.32 (EET)

Tietosanakirjan kopioiminen

Tuli vastaan pari tapausta Ventura Ruiz Aguilera ja Grace Aguilar, joissa on kopioitu vuoden 1909 Tietosanakirjasta lyhyet (noin 20–30 sanaa pitkät) artikkelit Wikipediaan käytännössä sellaisenaan. Matkalla on tehty pari lauserakenteen täydentämistä, esim. lisätty verbi "oli". Ehkä olisi hyvä olla pohdittuna joku linjanveto, minkä verran sanasanaista kopiointia harjoitetaan Wikipediaan alkuperäisen tekijänoikeuden ollessa vielä voimassa (molemmat artikkelit ilmeisesti v. 1951 kuolleen Viljo Tarkiaisen käsialaa eli tekijänoikeus voimassa vuoden 2021 loppuun). Pieniähän nuo tekstinpätkät ovat, mutta kyllä ne teoskynnyksen ylittävät. Meillä oli aikoinaan Wikiprojekti:Tekijänoikeudet 201009, jossa sieltä täältä sanasanaisesti kopioituja tekstinpätkiä jouduttiin korjailemaan tai poistamaan urakalla. --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 15.37 (EET)

Koetan tsekata nyt tälle päivälle ainakin nuo kaksi tapausta pois copyvio-osastolta. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.02 (EET)

Noi on nyt tuolta osin kunnossa. Hyvä kun huomasit. Eihän tässä pitkää aikaa ole vuoteen 2021, mutta ei kannata ottaa riskiä. Artikkeleihin jäi paljon parannettavaa toki muuten. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.57 (EET)

Hyvin tehty, kiitos! Toivottavasti ei tule enempää suoria kopioita. Voi olla että jossain tekijänoikeusohjeissa pitäisi muokkaajille erikseen muistuttaa Tietosanakirjan tekijänoikeuksista, koska äkkinäisempi voi luulla sen olevan vanhuuttaan vapaata riistaa. Se varmaan päteekin niihin (lyhimpiin) artikkeleihin joiden tekijää ei ole ilmoitettu. Mutta jos artikkelin perässä on tekijän nimikirjaimet niin tekijä on ilmoitettu ja se 70 vuotta kuolemasta pätee. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 13.17 (EET)

Eipä mittään, kyllä näitä kannattaa pitää silmällä. Yhdellä sun toisella voi olla käsitys että noin vanhalla tekstillä ei ole tekijänoikeutta. Laitkin on kerenneet muuttua. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.12 (EET)

Muutaman rivin kopioiminen menee sitaattioikeuden piikkiin. Ihan tietoisesti oli jätetty sillensä. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.23 (EET)

Sitaattioikeutta ei ole tarkoitettu teoksen uudelleen julkaisemiseen sellaisenaan. Olennaista on vetoamisfunktio [7]. Rautalangasta väännettynä esim. Korpelan kirjoituksessa. Esimerkiksi teoksen arvostelemiseksi sitä voi siteerata, mutta silloin ollaan tekemässä omaa teosta (arvostelua), jonka havainnollistamiseksi tarvitaan se sitaatti alkuperäisestä teoksesta. Avauksessa mainituissa kahdessa tapauksessa kuten Aguilera ei ole vetoamisfunktion häivääkään, vaan kyseessä on silkka kopiointi ja uudelleen julkaiseminen. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.35 (EET)

Täydensin ohjetta [8]. Kokonaisen artikkelin kopioiminen ei mitenkään mahdu sitaattioikeuteen. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.25 (EET)

Korpela ja Jmk eivät ole tekijänoikeusjuristeja vaikka molempien kirjoitelmista sellaisen kuvan voi joku saada. Tarkiainen toistaa muualta lukemiaan tietoa eikä kirjoita omaperäisesti oman tutkimuksensa pohjalta. Tuskin on kumpaakaan kirjailijaa koskaan lukenut, sillä hänen alaansa oli kotimainen kirjallisuus. Jos Tarkiaisen perikunta lähtisi käräjöimään, takuulla häiviäisi. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.25 (EET)

Vetoamisfunktio ei ole Korpelan eikä Jmk:n keksintöä. Asiasta on toki kirjallisuutta ja jopa Wikipedian artikkelista (jonka yllä linkitin) voi siitä lukea. Termipankkiinkin linkitin. Muutakin kirjallisuutta voi lukea ja kyllä se vetoamisfunktio nyt vaan on todellinen asia. Abc10:n omat tyystin perustelemattomat mielipiteet tästä eivät ole relevantteja. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.30 (EET)

Lisäksi sitaattioikeudesta on väännetty rautalankaa Wikipedian omassa käytännössä WP:Tekijänoikeus. Tässä pari poimintaa. "sitaatteja ei saa käyttää oman tekstin korvikkeena vaan siteerattua tekstiä tulee käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseen. - - Wikipediassa siis perusteettoman pitkien sitaattien käyttäminen tai sellaisen artikkelin kirjoittaminen, joka koostuu pääosin vain sitaateista on tämän vuoksi kiellettyä. Myöskään lähdeteosten tekstien kopioiminen vain pienen muutoksin ei tekijänoikeuslain perusteella ole sallittua". – On täysin päivänselvää, että nuo mainitsemani kaksi artikkelialoitusta olivat pelkkää kopiointia, ts. "artikkeli joka koostuu vain sitaateista". Artikkelialoitukset olivat päivänselvästi Wikipedian oman käytännön vastaisia. Toivottavasti käyttäjä Abc10 jatkossa noudattaa Wikipedian tekijänoikeuskäytäntöä. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.42 (EET)

Omia mielipiteitä ei pidä käytäntöihin kirjoittaa, ei edes ylläpitäjän oikeudella. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.26 (EET)

Ole hyvä ja selitä täsmällisesti, mikä käytäntöön tehdyssä lisäyksessä ei pidä paikkaansa ja millä perusteella. Olennaisesti kirjoitin vain selvennyksen, että yksittäisen tekstin, jonka tekijä on selvästi ilmoitettu, tekijänoikeus on voimassa sen 70 vuotta kuolemasta. Oletko ehkä eri mieltä suoja-ajan pituudesta? --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.33 (EET)

Näköjään mitään vastaväitteitä käytäntötekstin selvennykseen ei sitten ollutkaan. --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 11.17 (EET)

Jäi vielä pari kysymystä, joista en ole täsmälllisesti ottaen selvillä. Tuliko sitaattilainsäädäntö taannehtivasti voimaan ja tuleeko meidän noudattaa Suomen vai Floridan lakeja vai kumpiakin ja miksi. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.21 (EET)

Onko muuten varmasti noin, että saman tietosanakirjan yksittäisten hakusanojen sisältö vapautuu tekijänoikeudesta eri aikaan kirjoittajasta riippuen? Asiahan voisi periaatteessa olla niinkin, että koko kirjan tekijänoikeudet ovat voimassa niin kauan kunnes viimeisenä kuolleen kirjoittajan kuolemasta tulee kuluneeksi se 70 vuotta. Tai sitten jollain muulla tavalla. --Risukarhi (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 18.34 (EET)

Esim. tämän perusteella ymmärrän, että jos eri tekijöiden panokset ovat toisistaan erotettavissa, kuten tässä artikkelille on merkitty yksi tekijä, silloin jokainen tekijä määrää itse omasta osuudestaan ja yksittäisen artikkelin suoja-aika riippuu vain sen kirjoittajan kuolinvuodesta. -Ochs (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 19.25 (EET)

Lopetan nyt nämä artikkelien tekemiset kun luin tämän. Pahoittelen vaivaa. Siellä on kyllä tekstejä ilman nimikirjaimiakin, mutta vaiva on suurempi kuin hyöty, ja eikähän kenenkään tarvitse kytätä tekemisiäni tältä osin. --Abc10 (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 20.20 (EET)

Harkitse nyt vielä vedettyäsi henkeä. Panoksesi täällä on arvokas. --Höyhens (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 22.59 (EET)

Jos luulit, että lopetan Wikipediassa kokonaan, niin en sentään, vaan noiden vanhan tietosanakirja-artikkelien hyödyntämisen, koska se on aiheuttanut hengenahdistusta joillekin käyttäjille. Voin kyllä myöntää, että kun Wikipedian ilmapiiri ei ole kannustava vaan poispotkiva, ajatus lopettamisesta on käynyt mielessä vaikka ei ihan vakavasti. Harmittavaa, että hyviä käyttäjiä on täältä potkittu pois, jäljellä on yhä muutamia sellaisia käyttäjiä joiden panoksesta olisi paljonkin sanottavaa, kuten että jos käyttäjät eivät tunnuksellaan uskalla kirjoittaa artikkeleita tai artikkeleihin lisätietoa, mutta vahtivat muiden tekemistä, se osoittaa pelkuruutta, pelkoa joutua kritiikille alttiiksi. Jatkan siis tällä, hyvä Höyhens. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 07.37 (EET)

Hyvä! Ilmapiirissä on toki ainakin ollut parantamisen varaa. --Höyhens (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 09.19 (EET)

Malline:PD/Valokuva

Otsikossa mainittu malline aiheuttaa hämmennystä. Mikä merkkipaalu tuo vuosiluku 1966 on? Pitäisikö mallinetta päivittää?--Htm (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 22.02 (EET)

Juontaa varmaan ajalta, jolloin malline on tehty, ja kuviteltiin että aika pysähtyy. --Abc10 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 07.50 (EET)

Tai itse asiassa tämä linkki selventää jos selventää. --Abc10 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 07.53 (EET)

Sen pitäisi nyt siis olla muodossa "ennen vuotta 1970" ja muuttua joka vuosi? Voihan sen korjata käsin, mutta tekniikkakahvihuoneen puolella voisi myös käydä kysäisemässä, osaisiko joku värkätä siihen sellaisen automaatin, joka vaihtaisi jatkossa vuosiluvun aina itsekseen. --Risukarhi (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 18.15 (EET)

{{#expr: {{CURRENTYEAR}} - 50 }} = 1974 --Anr (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 13.36 (EET)

Tuo rimpsu lisätty mallineeseen ja mallineen pitäisi nyt päivittyä automaattisesti. --Nitraus ^(wikinät) 23. tammikuuta 2020 kello 13.43 (EET)

Tuo 1966 ei suinkaan tule 50 vuoden suoja-ajasta valokuvan luomisesta lähtien. 1966 tulee 25 vuoden suoja-ajasta valokuvan julkaisemisesta lähtien. 50 vuoden sääntö on ollut voimassa vuodesta 1991 ja 25 vuoden sääntö ennen sitä. Näin ollen kaikki nimenomaan ennen vuotta 1966 julkaistut valokuvat ovat PD. Nämä kaksi sääntöä selitetään selkeimmin täällä: c:Template:PD-Finland50. Finnusertop (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 21.46 (EET)

Commonsin mallineeseen viitauksen sijasta olisi hyvä viitata Suomen tekijänoikeuslakiin, jossa vuodesta 1966 ei ole mitään mainintaa.--Htm (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 22.21 (EET) (edit.)--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 04.04 (EET)

@Htm: 35/1991:lla "muutetaan oikeudesta valokuvaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun lain (405/61) [...] 16§" muotoon "Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. [...] Valokuva, jonka suoja on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, ei saa tämän lain mukaista suojaa."

Kun tuo vanha laki sanoi (405/1961 16§): "Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes kaksikymmentäviisi vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona kuva julkistettiin."

Niin vuonna 1991 kaksikymmentäviisi vuotta oli kulunut siitä kun vuonna 1966 (1991 miinus 25) tai sitä ennen julkistettu valokuva oli julkistettu.

Yksinkertaisesti sanottu? Ei, ja sen takia en suoraan pykäliin aluksi viitannutkaan. Joka tapauksessa, tämä 1966 ei ole mikään Commonsin oma tulkinta. Myös Tekijänoikeusneuvosto sanoo saman asian ja varsin selkokielisesti useissa lausunnoissaan. Esim TN 2008:12 toteaa: "[Nykyisin voimassa olevan] TekijäL 49 a §:ssä tarkoitettujen valokuvien, jotka oli julkistettu ennen vuotta 1966 ja joiden 25 vuoden suoja-aika oli näin ollen ehtinyt päättyäennen 16.1.1991, suoja ei ole enää voimassa" Finnusertop (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 14.06 (EET) (muokattu Finnusertop (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 14.21 (EET))

Eikö nyt kuitenkin ole niin, että tuo vuosi 1966 oli merkityksellinen rajapyykki ainoastaan vuoden 2016 loppuun saakka? Koska nykyään on käytössä 50 vuoden sääntö, ovat vuonna 1966 valmistetut ei-teos-valokuvat vapautuneet vuoden 2016 lopussa, vuonna 1967 valmistetut vuoden 2017 lopussa jne. Tällä hetkellä vapaita ovat siis kaikki vuotta 1970 edeltävät. Mallineessa olevan sanan "julkistettu" voisi ilmeisesti vaihtaa sanaan "valmistettu", jos nykyinen lainsäädäntö vetää rajan valmistamisajankohdan mukaan (ja julkistamisen on joka tapauksessa tapahduttava valmistamisen jälkeen). Myös vuosina 1966–1969 valmistetut ja vasta myöhemmin julkistetut kuvat ovat kaiken järjen mukaan vapaita, sillä jos ne on julkistettu ennen vuoden 1991 lainmuutosta, julkistamisesta on nyt kulunut jo yli 25 vuotta, ja jos taas vuoden 1991 jälkeen, julkistamisajankohta ei vaikuta asiaan. --Risukarhi (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 14.41 (EET)

Tjaa, tuon edellisen kommenttini viimeisen virkkeen voikin unohtaa epäolennaisena. Finnusertopin linkkaamassa Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa sanotaan "Muiden [kuin ennen vuotta 1966 julkistettujen] julkistettujen ja julkistamattomien valokuvien suoja on voimassa 50 vuotta laskettuna valokuvan valmistamisvuoden päättymisestä". Eli vuosina 1966–1991 julkistetut kuvat kaiketi menettivät julkistamisvuodesta laskettavan 25 vuoden suojansa lain muuttuessa vuonna 1991, vaikka se joissain tapauksissa olisi ulottunut myöhemmäksi kuin 50 vuotta valmistamisesta. Siis vaikka vuonna 1960 valmistetun ja vuonna 1990 julkistetun kuvan oikeudet ovat ilmeisesti rauenneet vuoden 2010 lopussa (1960 + 50) eikä vuoden 2015 lopussa (1990 + 25). --Risukarhi (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 15.20 (EET)

Wikipedian tekijänoikeusmallineita, joita käytetään valokuvissa jotka eivä ole teoksia, käytetään yleensä tilanteissa, joissa on tarkoitus todistaa, että tällä tekijänoikeusmallineella merkitty valokuva on valmistettu yli 50 vuotta sitten eikä sillä ole enää tekijänoikeuslain tarkoittamaa suojaa. Kuluvasta vuodesta kun vähennetään 50 vuotta, päästään suurinpiirtein vuoteen 1970. Valokuvat, jotka on julkistettu ennen vuotta 1966, on myös valmistettu ennen vuotta 1966. Ne on valmistettu ennen vuotta 1970. Tuo malline on ollut harhaanjohtava ja aiheuttanut kiistoja, ainakin vuosien 1966-1969 välillä valmistetuista valokuvista.--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 14.45 (EET)

@Risukarhi, Htm: te lienette oikeassa. Vuoden 2016 jälkeen ei ole ollut tapauksia, joissa julkistamisvuodella olisi ollut suoraa merkitystä. Malline on oikeassa jos sen vaihtaa sanomaan "valmistettu ennen vuotta 1970". Myös mallinteen alkuosa pitäisi muuttaa: "Tämä on ensimmäisen kerran Suomessa julkaistu valokuva" on väärin, sillä olennaista on vain, että valokuva on valmistettu Suomesa. Lisäksi käsittääkseni "Tätä mallinetta käyttävät kuvat voi tallentaa Wikimedia Commonsiin, jossa vastaava malline on {{PD-Finland50}}" on väärin, koska suoja-ajan umpeuduttua Suomessa se voi olla voimassa yhä Yhdysvalloissa, ellei täyty c:Template:PD-1996 tai jokun muu PD-US syy (Commons-tiedostojen pitää olla vapaita sekä alkuperämaassa että Yhdysvalloissa, ja pelkkä suoja-ajan umpeutuminen alkuperämaassa ei tee siitä vapaata Yhdysvalloissa, joka ei noudata rule of the shorter termiä). Finnusertop (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 18.52 (EET)

Kiitos vastauksesta. Tuota mallinetta pitänee kehittää ajatuksella ja samalla myös tietysti Commonsin mallinetta. Lisää miettimistä: pitääkö tehdä ihan eri niminen malline nykyään tallennettaville valokuville, koska lain sanamuoto on muuttunut ja siirtymäaikaa ei enää mainita. Tässä on vähän Wikipedian ulkopuolista viipotusta meneillään. Nykylakiin viitattaessa pitäisi tueksi löytää lausuntoja, jotka ovat vähän uudempia eli ei 2010-luvulta mielellään, niissä on se 1966-maininta.--Htm (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 21.41 (EET)

Vaihdoin mallineeseen sanamuodon "joka on valmistettu ennen vuotta 1970". En muuttanut ensimmäistä lausetta. --Risukarhi (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 00.08 (EET)

Mietin vielä tuota ehdotusta muuttaa mallineen lause "Tämä on ensimmäisen kerran Suomessa julkaistu valokuva" muotoon "Suomessa valmistettu valokuva". Tuossa ylempänä linkatussa tekijänoikeuslain ajantasaisessa lakitekstissä käsitellään ei-teos-valokuvien lähioikeuksia pykälässä 49 a §, mutta lain alueellinen sovellettavuus määritellään pykälissä 63 § ja 64 §. Siellä todetaan: "Mitä 63 §:n 1 momentin 1, 2 ja 5 kohdassa säädetään teoksesta, sovelletaan vastaavasti 49 a §:ssä tarkoitettuun valokuvaan", ja sitten noissa mainituissa kohdissa sanotaan: "Tämän lain tekijänoikeutta koskevia säännöksiä sovelletaan: 1) Suomen kansalaisen tai Suomessa vakinaisen asuinpaikan omaavan henkilön valmistamaan teokseen; 2) teokseen, joka ensiksi on julkaistu Suomessa tai joka ensiksi on julkaistu toisessa valtiossa ja sen jälkeen kolmenkymmenen päivän kuluessa Suomessa; sekä 5) taideteokseen, joka on osana Suomessa olevasta rakennuksesta tai joka muuten on kiinnitetty maapohjaan". Noista vitoskohta on varmaan valokuvien kohdalla niin harvinainen, että siitä ei tarvitse välittää, joten ykkös- ja kakkoskohdissa mainitut reunaehdot ovat varmaan ne oleelliset. --Risukarhi (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 14.56 (EET)

Olen siirtänyt Commonsiin (ja täältä poistanut) muutaman kuvan luokasta Luokka:Vanhat suomalaiset valokuvat, mutta ilmeisesti pitäisi siis vielä tarkistaa, että ovatko ne Yhdysvalloissa PD. Ovatko ennen vuotta 1966 julkistetut valokuvat OK myös URAA huomioon ottaen, koska ne olivat PD vuonna 1991 eli ennen URAA-päivämäärää? Tai onko jokin muu sääntö, jolla sen voisi tarkistaa? Luokassa C:Category:PD Finland (simple photos) on noin kymmenen tuhatta kuvaa, ja niistä parissa sadassa on malline PD-1996. Muita USA:n PD-mallineita en etsinyt, mutta varmaan aika monessa on vain se PD-Finland50. Toinen asia vanhoihin valokuviin liittyen, eli kun Risukarhi yllä lainaa lakia, jossa sanotaan että tekijänoikeus (tai lähioikeus) koskee Suomessa julkaistua tai Suomen kansalaisen ottamaa valokuvaa, niin tuolla Vanhoissa suomalaisissa valokuvissa on myös selvästi muista maista peräisin olevia kuvia, eli niissä pitäisi siis käsittääkseni selvittää kyseisen maan tekijänoikeussäännöt (ja USA:n) ja siirtää ne Commonsiin tai poistaa ne täältä, elleivät ne ole PD lähdemaassaan. -kyykaarme (keskustelu) 7. helmikuuta 2020 kello 01.03 (EET)

Tekijänoikeus ja arkistointi

Jos netissä nyt maksullisena oleva sisältö löytyy aiemmasta maksuttomana joskus saatavilla ollesta versiosta (ilmeisesti?) silloin arkistoituna, niin salliiko tekijänoikeus arkistoidun sisällön linkittämisen? Esimerkki: [9] (linkitetty HS:n muistokirjoitus arkistoituna Archive.org -palveluun). Vertaa: [10] (sama löytyy edelleen suoraan netistä myös arkistoimattomattomana mutta maksullisena). Voi olla, että tästä on joskus keskusteltukin. Maksullisen nettiversion lisäksi sama löytyy ajankohdasta riippuen riippuen myös kirjastosta mikrofilmiltä tai kirjastoissa saattaa olla pääsy myös maksullisiin nettiversioihin maksutta.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Kun Suomessa HS:ssä ollut muistokirjoitus on ladattu jonkun toimesta ei Suomessa olevaan Archive.org:iin niin kuka huolehtii HS:n muistokirjoituksen tekijänoikeuksien noudattamisesta? Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 12.50 (EET)

Yleensä kai katsotaan, että kyllä linkittää saa. Linkittäminen kun on viittaamista, sen kertomista että jossain on jotain. Se ei ole kopioimista. Enemmän pohdintaa esim. Korpelan tekstissä [11], jossa myös siteerataan hallituksen esityksen perusteluja: Verkkosivujen linkittämistä toisiinsa siten, että käyttäjä linkkiä seuraamalla siirtyy sivulta tai sivustosta toiseen, ei ole katsottu tekijänoikeudellisesti merkitykselliseksi toimeksi. Mainitaan tosin sekin, että "Vaikka kannanotto on melko selvä, sitä on kuitenkin pidetty tulkinnanvaraisena." Ottia tuota. --Jmk (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 13.56 (EET)

Jos linkittää jonkin tekijänoikeuksia luokkaavaan materiaaliin niin linkitys on EU-lainsäädännön mukaan laitonta toimintaa. Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 14.06 (EET)

Olet epäilemättä tutustunut aihepiiriin laajasti, joten osaat linkittää muutamiin sellaisiin kannanottoihin, jotka ovat yksiselitteisesti tuolla kannalla. Mielenkiintoista on nähdä, miten ne esimerkiksi suhtautuvat vuoden 2014 Svensson-keissiin. Ehkä voisit valaista asian tätä puolta? --Jmk (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 09.42 (EET)

On hyvä, että tekijänoikeuksia loukkaavaan materiaalin linkittämisestä ja tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin katseluun houkuttamisesta keskustellaan suomenkielisessä wikipediassa. On myös hyvä, jos siirrät tämän keskustelun omaksi osiokseen tällä sivulla. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 09.53 (EET)

Osaisitko valottaa laillisuusnäkökantojasi em. keissiin peilaten? --Jmk (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 09.55 (EET)

Miten mainitsemasi em. keissi liittyy juuri tähän osioon? Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.00 (EET)

En tunne Svensson-tapausta (keissi > par. tapaus) mutta Wikipediassa on käytäntönä, (ehkä virallisena?), ettei tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoon linkitetä, vaikka sitä tietysti rikotaan, esimerkkejä löytyy helposti. Siksi pitäisi saadakin selvyys siihen, loukkaavatko arkistoivat sivustot tekijänoikeuksia. Mieluummin ei mielipiteitä vaan ankaraa faktaa. --Abc10 (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.04 (EET)

Kopion valmistamiseen tekijänoikeuksien alaisesta dokumentista tarvitaan tekijänoikeuksien haltijan lupa. Tämä on lähtökohta. Kun esim. HS:n tekijänoikeuksien alaisesta dokumentista on kopio Archive.orgissa on kyseessä kopion valmistaminen ja siihen tarvitaan HS:n lupa. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.09 (EET)

No tekijänoikeuksiahan Wikipediassa aina välillä rikotaan tahallaankin, esimerkiksi kopioimalla kokonaisia artikkeleita muka "sitaattioikeuden" luvalla. Ei siitä sen enempää kuin että onneksi se ilmeisesti saatiin loppumaan. Kuitenkaan en ole vielä törmännyt täällä sellaiseen tulkintaan (muiden kuin Putsarin esittämänä), että Internet Archiveen linkittäminen olisi kiellettyä (a) EU-lainsäädännön tai (b) Wikipedian omien sääntöjen mukaan. Siksi sellaisen kannan esittäjän odottaisi toki perustelevan kantaansa. Svensson-keississä (johon voinet tutustua, jos haluat ankaraa faktaa) oli olennaista, että linkittäminen ei välittänyt teosta "uudelle yleisölle", koska linkitetyt artikkelit olivat olleet vapaasti saatavissa netissä jo aiemmin. Vaikka kyse ei ollut nimenomaan Internet Archivesta, niin asia on saman kaltainen. Joku voi tietysti esittää tähän täydentävää painavaa argumentaatiota, antaa mennä vaan. --Jmk (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.13 (EET)

Jmk:n kannattaa avata enemmänkin em. asiaa tässä osiossa. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.21 (EET)

Suosittelen, että asiasta kiinnostuneet lukevat itse kovaa faktaa. --Jmk (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.21 (EET)

Linkkiä t. muuta lähdettä odotellessa keskitymme muihin asioihin. --Abc10 (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.32 (EET)

Lähdehän jo mainittiin sellaisella tarkkuudella, jolla sen hyvin halutessaan löytää. Siitä vain kuukkeliin (par. guuggeliin) 2014, Svensson ja linkitys. Jos ei halua löytää, niin se on tietenkin toinen juttu. --Jmk (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.37 (EET)

Toistan nyt vielä, että raja tulee vastaan siinä, että tekijänoikeuksien alaisesta dokumentista otetaan kopio ilman tekijänoikeuksian haltijan lupaa. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 10.24 (EET)

Ja toinen, että voiko viitata vain toiseen vaiko molempiin? Tuntuu nurinkuriselta käyttää arkistolinkkiä, jos joko tilaajana kotoa tai ei-tilaajana kirjastossa pääsee suoraan alkuperäiseenkin, mutta jos ei ole tilaaja eikä juuri nyt satu pääsemään kirjastoon, niin arkistolinkki on tietenkin erittäin kätevä. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 11.34 (EET)

Kun Suomessa HS:ssä ollut muistokirjoitus on ladattu jonkun toimesta ei Suomessa olevaan Archive.org:iin kuka huolehtii tekijänoikeuksien noudattamisesta kun siihen linkataan ja minkä maan tekijänoikeuksia pitäisi linkkauksessa noudattaa? Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 12.50 (EET)

Archive.orgin ylläpitäjä vastaa oman toimintansa osalta tekijänoikeuksien noudattamisesta. --Jmk (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 13.57 (EET)

Miten tekijänoikeudenalaisen muistokirjoituksen latauksessa Archive.orgiin voidaan noudattaa HS:n tekijänoikeuksia silloin kun tekijänoikeuden haltiljalta HS:ltä ei siirtoon pyydetä lupaa? Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 14.04 (EET)

Jos linkittää edellä mainitussa tapauksessa Archive.orgissa olevaan HS:n muistokirjoitukseen niin linkitys on EU-lainsäädännön mukaan laitonta toimintaa. Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 14.12 (EET)

"Some of the content available through the Archive may be governed by local, national, and/or international laws and regulations, and your use of such content is solely at your own risk."[12] Toisaalta sekä Wikipedia että Internet Archive ovat amerikkalaisia, joten niiden ei tarvitse noudattaa EU-säädöksiä. Hesarin pitäisi käydä oikeutta Internet Archiven taustaorganisaatiota vastaan, jotta asiaan saataisiin selvyyttä. Täällä on paha ratkaista vaikka olisi insinööri Korpelan mielipide selän takana. --Abc10 (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 14.59 (EET)

Wikipedian servereitä on käytössä myös EU-alueella. Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 15.02 (EET)

Edellä mainitusta seuraa, että suomenkielisen Wikipediankin sivut saattavat olla tälläkin hetkellä EU-alueen servereissä. Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 15.05 (EET)

Edellä mainitusta taas seuraa, että on noudatettava EU-lainsäädäntöä. Putsari (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 15.06 (EET)

@Urjanhai: Archive.org noudattaa sivustoille asetettuja robots.txt:tä joilla webbisivustojen ylläpitäjät voi määrittää mitkä jutut arkistoituu / näkyy archive.org:ssa joten, niin meidän ei tarvitse tuota pohtia. Minusta voidaan ihan hyvin linkittää archive.org:iin. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 11.46 (EET)

Zache, minulla on prosessissa tuore 20.1.2020 tapaus, jossa Archive.org kopioi tekijänoikeussuojatun sivustoni sivun vaikka sivuston joka ainoalla sivulla on robottiesto-koodi eli edellä oleva ilmoituksesi ei todellsuudessa aina pidä paikkaansa. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 11.54 (EET)

en:GS Media v Sanoma tähän linkitykseen liittyvä eli Playboy-oikeudenkäynnissä 2016 EU-tuomioistuin piti GS-mediaa vastuullisena linkitykseen. Kriteerinä tuomiossa oli, että linkityksen piti tapahtua kaupallisessa tarkoituksessa ja linkittäjän piti olla tietoinen laittomuudestaa. Muita taustatietoja tuossa on, mutta nämä eivät välttämättä vaikuttaneet tuomioon, että aineisto oli ennen julkaisematonta, Pelkän linkityksen lisäksi GS-media hotlinkkasi kuvia ja kieltäytyi poistamasta linkkejä, muutti linkit osoittamaan uusille sivuille kun Playboy sai jonkun yksittäisen kuvia ladanneen tahon poistaamaan kuvat ja piruili Playboylle perään. Eli ei ole tapauksena rinnasteinen siihen, että me linkitetään lähteisiin, mutta on niitä harvoja (ainoa?) tapauksia joissa on tuomittu yksinkertaisesta linkityksestä. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 18.32 (EET)

Zache, hienoa, että linkityksestä keskustellaan suomenkielisessä Wikipediassa. Eikä ongelmia lakaista ns. maton alle. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 18.36 (EET)

Niin no, mielestä sä olet väärässä tässä. Mun käsittääkseni archive.org voi laillisesti arkistoida ja julkaista sivuja jonkun muistiorganisaatioille suunnatun Yhdysvaltalaisen poikkeuksen avulla (todennäköisesti jonkin joka on täältä https://www.law.cornell.edu/uscode/text/17/108), mutta en tunne jenkkilän lainsäädäntöä niin hyvin että osaisin varmasti sanoa minkä. Toiseksi, ainakaan toistaiseksi pelkästä linkityksestä ei ole EU:ssa tullut tuomioita ja afaik linkitystä pidetään laillisena. Parina poikkeuksena caset joissa on linkitetty mutta tehty muutakin. Näissä tuomio on tullut siitä tuomitut ovat olleet linkityksen lisäksi aktiivisia toimijoita (ts. aktiivisesti pidetty linkit ehjänä ja vittuiltu, tehty linkeistä hakukone tyyliin Pirate Bay tai myyty mediabokseja jossa on suorat linkit piraattivideoihin). --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 18.46 (EET)

Zache, Archive.org on kopsannut ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaani sivustoani kuvineen kaikkineen 35 kertaa yhteensä tuhansia A4-sivuja jo 1997-2020 eli olen joutunut perehtymään aiheeseen juridisesti jo yli 20 vuotta yhtäjaksoisesti. Zache, on hyvä, että käsittelet tällä sivulla Archive.org:ia niitten esimerkkien valossa, jotka ovat tiedossasi. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 20.54 (EET)

Minusta tuntuu, että Archive.orgsista saa poistetuksi sivuja. Joskus on käynyt niin, että olen tarkistanut sinne menevää linkkiä, mutta vastaukseksi on tullut, että sivua ei ole tallennettu sinne. --Abc10 (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 21.30 (EET)

Abc10, kun sivustoni viimeksi kopsattiin 20.1.2020 Archive.org:iin niin muutaman päivän tämä merkintä oli välillä pois ja nyt se tuli takaisin. Tämän näkee myös käyttäjäsivuni historiasta, johon ensin merkitsin tämän 20.1.2020 päivämäärän, otin sen muutaman päivän päästä pois ja laitoin nyt takaisin koska 20.1.2020 merkintä oli muutaman päivän Archive.org:issa poissa. En tiedä mistä tämä ilmiö Archive-org:iin syntyi. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 21.39 (EET)

Zache, yksinkertaisella kertolaskulla 35x200 A4-sivua saadaan minun tekijänoikeusten alaisten nettisivujen kopsausten määräksi 7.000 A4-sivua 1997-2020 Archive.org:in. Siinä on myös Jmk:lle "kovaa faktaa" 7.000 A4-sivun verran. Putsari (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 21.51 (EET)

Zache, edellä olevasta 21.51 asiantilasta on löydettävissä kovat todisteet, jotka on julkistettavissa myös suomenkielisessä wikipediassa. Putsari (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 12.35 (EET)

Meitä ei kiinnosta sinun nettisivusi ollenkaan. Lopeta niistä jankkaaminen täällä, ja keskustellaan täällä Wikipediaan liittyvistä asioista, ettei tarvi ottaa sivua pois tarkkailulistalta. Stryn (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 17.19 (EET)

Ptryn, huom. mainitsemasi "nettisivu" on monessa suomenkielisen wikipedian sivussa lähteenä. Putsari (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 17.43 (EET)

Itsejulkaistujen lähteiden käyttöä ei ole aina katsottu hyvällä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. helmikuuta 2020 kello 18.08 (EET)

Paranaja & Stryn, em. lähteet voi ottaa Archive.org:ista jos katsoo että se on luvallista. Putsari (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 18.11 (EET)

Kukahan sen sinne lähteeksi lisäsi alunperin? Sinä vaiko joku toinen tunnuksesi? No nyt sitä ilmeisesti ollaan putsaamassa pois, jolloin itse tieto muuttuu lähteettömäksi ja sen voisi sellaisena poistaa. jni (k) 7. helmikuuta 2020 kello 11.38 (EET)

Malline ulkomaiden rakennuksille

Kaikissa maissa ei rakennuksista saa ottaa vapaasti kuvia, ja osaan täällä olevista kuvista on laitettu malline {{Taideteos}} osoittamaan sitä, että kuvaa käytetään sitaattioikeudella (Tiedosto:ÜlemisteCenter-Tallinn2m.jpg). Jotkut kuvat ovat ilman sitaattimallinetta (Tiedosto:Tigutorn.jpg), ja joissakin on itse kirjoitettu selitys. Jos ulkomailla kuvattujen rakennusten kuvien käyttö on tällä tavalla mahdollista, niin mielestäni niille olisi hyvä tehdä oma mallineensa, joka myös opastaisi mallineen käyttöön. Sen teksti voisi olla esim. jotain tähän suuntaan: "Kuvan esittämä rakennus sijaitsee maassa, jossa rakennuksia ei saa vapaasti kuvata kaupalliseen käyttöön. Kuvan käyttö artikkelissa X perustuu tekijänoikeuslain (1961/404) 25 §:ään, jonka mukaan julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen." Olisiko tällainen malline hyvä idea? -kyykaarme (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 18.29 (EET)

Kannatan ehdotusta.--MAQuire (keskustelu) 8. helmikuuta 2020 kello 19.55 (EET)

Rakennuksen kuvauksen kieltoja on ainakin kahdenlaisia. Rakennusta ei joko saa kuvata tekijänoikeudellisista tai muista syistä. Esimerkiksi Beninissä kaikkien valtion rakennusten valokuvaaminen on kielletty. FOP:n tilanne myös muuttuu maailmanlaajuisesti jonkin verran. FOP:ta ei mainita uudessa EU:n tekijänoikeusdirektiivissä, mutta saattaa olla, että FOP otetaan käyttöön esimerkiksi Virossa, kun jäsenmaiden lainsäädäntöä nyt muunnetaan direktiivin mukaiseksi ensi vuoden kevääseen mennessä. Olisiko siis parempi odottaa vielä vuoden 2021 toukokuuhun?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 12.44 (EET)

Tämä onkin erinomainen muistutus meille wikipedisteille siitä, että kuviamme voidaan käyttää kaupallisesti. Minunkin kuviani voi käyttää jokin kansainvälinen suuryritys ilman minkäänlaista copy(w)rightiä. Mitähän arvaamattomia kuoppia täällä vielä voi tulla eteen? Itse asiassa en ihmettele, että eräissä maissa rajoitetan Wikipedian käyttöä. Wikipedianhan piti olla tietosanakirja, ei propaganda- eikä vastapropagandaväline. --Höyhens (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 18.47 (EET)

No nyt kyllä käsitit asian perin väärin. Ei tässä ole propagandasta kyse, eikä Wikipedian käytön rajoittamisesta. Ainoa suuri yksittäinen maa, jossa ei saa lukea tai muokata Wikipediaa on Kiina, toiseksi suurin maa Turkki perui Wikipedian eston vastikään. FOP eli panoraamavapaus tai maisemanvapaus (vakiintunutta sanaa ei ole) tarkoittaa tässä sitä, että voiko esimerkiksi katumaisemassa olevaa rakennusta kuvata ilman luvan kysymistä rakennuksen suunnittelijalta tai sen oikeudenhaltijoilta ja mihin tarkoituksiin. Esimerkiksi Suomessa kuka tahansa voi ilman minkäänlaista lupaa kuvata rakennuksen ja käyttää sitä kuvaa myös ansiotarkoitukseen, samoin Englannissa ja Saksassa. Italiassa tai Ranskassa lupa pitää hakea, vaikka esim. harva turisti sitä tietää ja tuskin viranomaisetkaan asiaa kauheasti kontrolloivat. Brysselin Atomiumia ei saanut kuvata aikaisemmin, mutta kun Belgia muutti lakia, sen on voinut kuvata ei-kaupallisiin tarkoituksiin 15.7.2016 alkaen. Toinen asia on sitten vapaa lisenssi, joka ei ihan vapaa ole, vaan tarkasti määritelty julkaisulupa erilaisine kuvan ottajan vaihtoehtoineen. Kyykäärme ehdottaa, että fiWikiin tehtäis opastava malline Wikipediassa julkaistaville kuville, joita on otettu rakennuksista niissä maissa joissa panoraamavapautta ei ole. Keskustelkaamme siis siitä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 19.36 (EET)

Commonsin mukaan Belgiassa on (Suomeakin vapaampi) täysi panoraamavapaus eikä vain ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Atomiumin kuvat ovat Commonsissa. -kyykaarme (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 22.34 (EET)

No se on sitä vapaata sisältöä. Alusta asti Wikipedian tekstisältö on ollut vapaalla lisenssillä julkaistua ja sama koskee mediasisältöä. Ei pitäsi tulla ihan yllätyksenä.--Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 21.15 (EET)

Ehdotuksena on korvata rakennuskuvissa oleva Taideteos-malline vain sitaattitapauksissa. Onko täällä sellaisia kuvia, jotka on otettu kokonaan vastoin jonkin maan lakia? Uuden mallineen tarkoitus on erottaa rakennusten kuvat omaksi luokakseen varsinaisista taideteoksista, jotta kuvia olisi helpompi hallita (sen lisäksi, että malline olisi informatiivisempi kuin Taideteos-malline, siitä kun ei käy selvästi ilmi, että mallineen tarkoittama "taideteos" on kuvassa oleva rakennus eikä kuvaan ole piilotettu esimerkiksi patsasta). Taideteos-malline on yli viidessä tuhannessa kuvassa, ja ne ovat kaikki samassa luokassa. Jos Viro vapauttaa rakennusten kuvaamisen, niin nekin kuvat on sitten helpompi löytää huomattavasti pienemmästä luokasta ja siirtää Commonsiin. -kyykaarme (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 22.34 (EET)

AntWikin by-sa 4.0 ja Wikipedia

AntWikin lisenssi on CC by-sa 4.0. Onko se yhteensopiva meidän lisenssimme kanssa, eli voiko AntWikistä kääntää tekstiä tänne? Minä arvelisin, että se ei ole yhteensopiva, mutta voin olla väärässä. -kyykaarme (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 11.42 (EET)

Ei koska lisenssi ei salli siirtymistä aikaisempaan versioon CC-BY-SA 3.0 joka on Wikipedian käyttämä. (Siirtymä olisi siis CC-BY-SA 4.0 -> CC-BY-SA 3.0) Toisin päin sisällön siirtyminen eli Wikipedian sisällön käyttö AntWikissä olisi ok. ---Zache (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 22.57 (EET)

Mutta Antwikiä voi silti käyttää lähteenä. Vaikuttaa siis nimenomaan asiantuntijoiden kirjoittamalta sisällöltä. --PtG (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 07.48 (EET)

Mutta sehän on wiki, nimimerkkien kirjoituksia, ja nimimerkin takana voi olla innokas harrastelija, jonka tietämys pohjautuu ties mihin. Jos siellä on lähteitä, niitä voi tietenkin hyödyntää. --Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 08.22 (EET)

Infosivun mukaan AntWikiä ylläpitää kolme henkilöä, joista kaksi on töissä Harvardissa ja kolmas "was a research scientist with the Australian National Insect Collection in Canberra, Australia for many years but has recently moved to other challenges, including documenting the North American ant fauna." Se ei ole avoin wiki vaan "We believe all ant biologists should be allowed to have editorial rights and make contributions. Anyone that can provide bona fide evidence of their professional expertise in ant biology will be considered for an editing account. If you are not a professional scientist you can still contribute to Antwiki by adding notes to the Discussion pages. This information will then be available to editors who can integrate this information into the main Antwiki pages, as appropriate." Anonyymisti siellä ei voi kirjoittaa. -kyykaarme (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 11.35 (EET)

Ok, Antti on nyt sitten hyväksytty lähteeksi. --Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 11.46 (EET)

Helsingin yliopiston logo

Helsingin yliopiston logo on meillä fair usena, mutta sen on ilmeisesti ranskalainen vaihto-oppilas ladannut Commonsiin perusteella, ettei ylittäisi teoskynnystä. Onko vastaavanlaisista, ainakin minun silmääni selvästi kynnyksen ylittävistä logoista joku linjanveto olemassa? Pitäisikö laittaa Commonsiin poistopyyntö vetämään? --Kissa21782 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2020 kello 23.07 (EET)

On selkeästi teos eli pitäisi pistää commonsiin poistopyyntö. --Zache (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 06.14 (EET)

Joskaan se ei ole fiwikin murhe. Voihan commonsia informoida, Zachella lienee yhteyksiä.. --Höyhens (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 21.16 (EET)

Commonsissa on asetuksissa pienoisohjelmien alla mm. pienoisohjelma AjaxQuickDelete joka lisää vasemmanreunan työkaluihin linkin "ehdota poistettavaksi" ja linkistä aukeaa lomake jonka täyttämällä se tekee poistopyynnön. --Zache (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 22.05 (EET)

Hyvä tietää, kiitos. --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 12.52 (EET)

Se on valituille takoitettu työkalu, asetuksissa lukee: "Move & Replace (filemovers only)", mutta jostain syystä minulla on se Commonsin vasemmassa reunassa. Tai sitten en ymmärrä wikienglantia. Jos kuitenkin on selvä tapaus, monimutkaisen poistoehdotuksen tehtyään huomaa, että se olikin väärä työkalu, joka siis aloittaa keskustelun. Pikapoistoon on malline Speedydelete, jonka vasta äskettäin opin muistamaan, mutta sitä ei mainosteta missään, paitsi tuon poistokeskustelumallineen lopussa sitten kun sen on tallentanut. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 08.08 (EET)

Commonsin sivulla: "Template:Speedydelete" on selostettu tarkemmin, milloin sitä mallinetta käytetään. Mallinetta "Template:copyvio" pitäisi käyttää selvissä tekijänoikeusrikkomuksissa. Zachen mainitsema AjaxQuickDelete lisää käyttäjän vasemman laidan linkkeihin "Move & Replace" vain, jos sinulla on filemover-oikeudet. Minulla on vain perusoikeudet ja vain "Nominate for deletion" vasemman laidan linkeissä.--Htm (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 09.22 (EET)

Kun olen ulkolaidalla, en näistä juuri mitään ymmärrä, ja silloin harvoin kun tarvitsen jotain, edellinen kerta ei ole enää muistissa. Jos taas keskustelusivun kahvihuoneen kautta yrittää, ei yleensä tapahdu mitään, ellei nyt jotain vinoilua. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 10.31 (EET) edit: --8. maaliskuuta 2020 kello 11.36 (EET)

Katsoin Commonsin oikeuksiasi. Jos sinulla näkyy vasemmassa laidassa "Ehdota poistettavaksi" (englanninkielisellä sivulla "Nominate for deletion"), niin sinula on Zachen mainitsema AjaxQuickDelete asentuneena ihan oikein. Koska sinulla on peruskäyttäjän oikeudet, vasempaan laitaasi ei asennu mitään muita linkkejä mihinkään muihin toimintoihin (esimerkiksi tiedoston siirtoon). Kaikissa poistopyyntötapauksissa voi käyttää tuota perus-poistopyyntöä. Speedydelete- ja copyvio-poistopyynnöistä on omat ohjesivut, joissa kerrotaan, milloin niitä sopii käyttää. Sivut ovat: template:speedydelete ja template:copyvio. Jos laitat erehdyksessä väärän poistomallineen, se jokuylläpidosta vaihtaa sen tuohon "Ehdota poistettavaksi" -mallineeseen, jolloin poistamisesta käydään ensin keskustelu.--Htm (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 10.49 (EET)

ok. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 11.36 (EET)

Lisään tuohon vielä, että AjaxQuickDelete on päällä kaikilla, eli kuvan vasemmalla puolella olevassa menussa näkyy "Nominate for deletion" tai suomeksi "Ehdota poistettavaksi" kaikilla käyttäjillä, myös IP-muokkaajilla. Omista asetuksista voi ottaa käyttöön "Quick Delete" -vaihtoehdot, joilla voi laittaa kuvan nopeampaan poistokäsittelyyn (esim. copyvio). Ja jos on joskus tarvetta aloittaa yksi yhteinen poistokeskustelu esimerkiksi jossakin luokassa olevasta useasta kuvasta, niin voi käyttää tällä sivulla olevaa nappia "Just try without installing" tai seurata sivun ohjeita sen asentamiseksi. -kyykaarme (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 14.06 (EET)

Archive.orgin kirjoihin linkittäminen

Onko artikkeleista, esim. aiheesta muualla -osioista, hyväksyttävää linkittää Archive.orgiin arkistoituihin kirjoihin, sarjakuvalehtiin ym. teoksiin? Tuoltahan näyttäisi löytyvän vaikka keiden kirjailijoiden koko tuotannot. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 00.14 (EET)

Tuolla arkistossa on siis kirjoja, joita voi lukea heti kirjautumatta, sekä uudempia kirjoja, joita voi ymmärtääkseni lainata esim. 14 vuorokaudeksi kirjautumalla ensin sisään. Esim. tämä Hemingwayn Death in the Afternoon. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 00.42 (EET)

On, se niiden systeemmi perustuu 17 U.S.C. §108(h):n jossa yhdysvaltalaiset kirjastot, museot ja arkistot voi julkaista sisältöjä kunhan ne ei kilpaile kaupallisen toiminnan kanssa kun tekijänoikeutta on jäljellä alle 20-vuotta. --Zache (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 06.14 (EET)

Mutta tuolla on myös muiden kuin kirjastojen tarjoamaa aineistoa. Sieltä löytyvät esimerkiksi kaikki Asterixit, jotka on sinne ladannut käyttäjä "mescasa". --Savir (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 15.15 (EET)

Hmm, ehkä meidän pitää ajatella asiaa siten, että samoin kuin Youtuben kohdalla niin linkitetään sellaiseen aineistoon joka näyttää olevan tekijänoikeuksiltaan kunnossa. Luulisin, että noi archive.org joutuisi poistamaan nuo Asterixit jos joku tekee poistopyynnön. --Zache (keskustelu) 10. maaliskuuta 2020 kello 21.28 (EET)

Ainako kaupallista nykyisin?

Onko Wikimediassa nykyisin mahdollista julkaista kuvia NC lisenssillä? Lisenssitekstejä lukiessa saa vaikutelman, että voisi, mutta luen muualta kivenkovia väitteitä päinvastaisesta. Miten on? Paj. (keskustelu) 10. maaliskuuta 2020 kello 20.30 (EET)

Ei ole mahdollista julkaista kuvia NC-lisenssillä. --Zache (keskustelu) 10. maaliskuuta 2020 kello 20.33 (EET)

Kiitos, Zache. Tämäpä todella suuri harmi - hankkeen arvostelijat ovat siis oikeassa. Jos vielä jaksat, kiinnostaisi tietää millä kaupallisuutta perustellaan? Paj. (keskustelu) 10. maaliskuuta 2020 kello 20.40 (EET)

Wikimedia ja Wikipedia kokoaa sisältöä jota saa käyttää vapaasti. Vapaa käyttö pitää sisällään sen, että sisällön käyttö on maksutonta, sitä voi käyttää mihin tahansa, eikä käyttäjän tarvitse kysyä lupaa tai kertoa etukäteen mihin tarkoitukseen aikoo sisältöä käyttää. Tämä pitää sisällään sen, että sisältöjä saa käyttää myös kaupallisesti. --Zache (keskustelu) 10. maaliskuuta 2020 kello 20.46 (EET)

Kiitän, tämä selvä. Paj. (keskustelu) 10. maaliskuuta 2020 kello 21.11 (EET)

PD-Viranomainen / PD-FinlandGov

Latasin eilen kuvan Rajavartiolaitoksen vuosikertomuksesta Commonsiin, perusteena PD-FinlandGov (eli PD-Viranomainen). Tänään siitä on aloitettu poistokeskustelu. Onko tuosta "viranomaisen päätöksestä tai lausumasta" joku tulkinta olemassa? Ainoa, mitä löysin arkistosta, oli tämä, ja se mielestäni antaisi ymmärtää, että vuosikertomukset olisivat ns. vapaata riistaa. --Kissa21782 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 14.45 (EET)

@Kissa21782: Muistaakseni kirjassa Harenko, Kristiina: Tekijänoikeus. 2. painos. Helsinki: Talentum Pro, 2016. ISBN 978-952-14-2331-4. sanotaan tämän tarkoittavan Julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisten asiakirjoja. Saman teoksen mukaan ne voivat olla tekstejä, kuvia tai kaavioita. Mutta (edelleen muistaakseni samaisen kirjan mukaan) tämä ei koske asiakirjasta itsenäisiä teoksia, esim. kuvia jotka on valmistettu jotakin muuta käyttöä varten mutta myöhemmin sisällytetty asiakirjaan. Finnusertop (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 23.01 (EET)

Okei, eli näin esim. lataamani RVL:n komentajan kuva ei olisi PD, koska se on todennäköisesti otettu muuta käyttöä varten. Kuitenkin teoriassa olisi mahdollista, että se olisi otettu nimenomaan kertomusta varten, jolloin se olisi PD? Samoin jos kuvaa nimenomaisesti siteerataan, se voidaan lukea "osaksi lausumaa"? Aika tulkinnanvaraiseksi menee, eli linjanvetona parasta varmaan olisi, että vuosikertomukset ynnä muut julkaisut (esim. PV:n Sotilaan käsikirja) eivät kelpaa. --Kissa21782 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 12.23 (EET)

Kysymys on aika vaikea, etenkin kun luin ylempänä mainitun Wikipedian aiemmassa keskustelussa mainitun tekijänoikeusneuvoston lausunnon (1995:5). Nähdäkseni kyse on tässäkin intressien punninnasta. Silloin kun tiedon on syytä välittyä täsmällisesti ja tarkasti "koko kansankerroksiin", tekijänoikeus saa väistyä. On tärkeää, että ihmiset saavat tiedon viranomaisen päätöksistä ja näkökannoista laajasti ilman että päätös tai siihen liittyvä olennainen lausunto tai kaavio olisi jonkin julkisuusrajoitteen (salassapito, tekijänoikeus) suojaama tarpeettomalla tavalla. Kyse on tuossa Kissa21782:n mainitsemassa jutussa siis pärstäkuvan vapaudesta.

Asiaa voisi miettiä tämänhetkisen tilanteen perusteella. Juuri nyt ollaan eristämässä Uudenmaan maakuntaa muusta Suomesta. On selvää, että itse päätös ja kaikki siihen liittyvät viranomaisten ohjeet ja eduskuntakeskustelut sekä mietinnöt ovat julkisia eikä niitä tekijänoikeus suojaa. On lisäksi selvää, että kaikki poliisin ohjeet ja määräykset on syytä saattaa mahdollisimman monen ihmisen tietoon. Sivuseikkana, jolla ei ole juuri merkitystä muuten kuin poliisin sisäisen toiminnan kannalta, on kerrottu julkisuuteen, että operaation yleisjohtajana toimii Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio. Hän ei pysäytä ketään kaduilla vaan istuu komentokeskuksessa. Hänestä on freelance-valokuvaaja ehkä ottanut pärstäkuvan, joka voidaan kenties julkaista osana poliisin tiedotetta. On kysyttävä, onko yleisön tiedonsaannin kannalta mitään merkitystä, miltä Aapio näyttää. Onko siis valokuvaajan oikeus valokuvaan sellainen oikeus, jonka on syytä väistyä, jotta kuka tahansa Pihtiputaan ikäneito saisi nähdä, kuinka komea Helsigin poliisikomistus oikein on?

--Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 12.37 (EET)

Löysin lopulta varsin pitkän keskustelun Commonsissa, missä mm. @Zache: ja @MPorciusCato: perustelevat varsin laajan sitaattioikeuden puolesta. Tuo lienee tällä hetkellä se Commonsissa voimassa oleva "ennakkotapaus", jonka nojalta Commonsiin voinee varsin laajalti ladata suomalaisten viranomaisten kuvia, kunnes joskus käydään uusi keskustelu ja tulee uusi linjanveto. --Kissa21782 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 21.18 (EEST)

Tekijänoikeusneuvosto. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.49 (EEST)

”Valokuvan” määrittely mallineessa:Valokuva

Mitä tarkoittaa termi ”valokuva” sitaattioikeuden ilmoittamiseen käytetyssä mallineessa Valokuva? Ovatko esimerkiksi Tiedosto:OM-2_valonmittauksen_toimintaperiaate.jpg, Tiedosto:ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - 1 torikartta 2014.jpg tai Tiedosto:GalileonSatelliittiKonstellaatio.jpg valokuvia? --Anr (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 12.23 (EEST)

Eivät kai, kai ne ovat piirroksia, kaavioita, piirrustuksia ym., ainakin noin suomen yleiskielessä.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 09.22 (EEST)

Ne ovat varmaan skannauksia tai valokuvia, yleisemmin sanottuna reproduktioita tai kopioita piirustuksista, kaavioista tai graafisista esityksistä. Wikipediassa ei ole mallinetta tällaisten sitaattioikeuden käytön ilmoittamiseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 09.43 (EEST)

Mallinetta ei varmaan ole sen vuoksi, että sitaattioikeuden vetoamisfunktio ei täyty. Noissa esimerkkitapauksissahan ei mitenkään käsitellä piirrosta itseään vaan se on ainoastaan kuvituskuvana artikkelissa ja niiden käyttämistä varten on vain pantu jokin malline, jolla on perusteltu, miksi piirroksen tekijän oikeuksia Wikipediassa loukataan. Kuvia voisikin käydä karsimassa pois. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.34 (EEST) Lisäys: Toisaalta teknisissä piirroksissa voi miettiä sitä, yltävätkö ne edes teostasoon. Jos on kuvattu jonkin messuhallin pohjapiirros, jota ei oikein mitenkään muuten voi kuvata, ja missä tapauksessa on hyvinkin todennäköistä, että kymmenen kadunmiestä saisi aikaan suunnilleen samanlaisen piirroksen, niin kyseessä ei varmaan ole teos. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.39 (EEST)

Menettelykäytäntöä Wikipedian plagiointitapauksissa?

Nyt kun viimevuotisesta, paljon julkisuutta saaneesta Wikipedian plagiointitapauksesta on jo aikaa ja pöly on laskeutunut, onko meillä vastaavia tapauksia varten yhteistä kantaa menettelytavasta? Voidaanko tuosta edellisestä tapauksesta ottaa oppia ja tehdä jotain paremmin? Ehkä tarvitsemme käytäntösivun tällaisten asioiden ohjeistamiseen; en muista että sellaista olisi vielä tehty, vai onko? --Savir (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.30 (EEST)

Tällä on sekä positiivinen että negatiivinen puolensa: miten on kiellettyä tehdä ja miten kuuluu tehdä jos haluaa julkaista wikipedian sisältöä kaupallisesti levitettävänä kirjana. Samanaikaisesti kun plagiontiepäilyihin johtaneet tapaukset olivat esillä, oli käynnissä maksettu projekti, jossa Wikipedian ja Wikimedian sääntöjen ja käyttöehtojen mukaan mukaan tuotettiin wikipediaan osittain maksetusti sisältöä valitusta aiheesta ja parannettiin jo olevia artikkeleita ja sitten julkaistiin tämä Wikipediaan tuotettu sisältö kirjana kaikkia lisenssejä ja tekijänoikeuksia asiaankuuluvasti noudattaen: https://projektfredrika.fi/uppslagsverket-nagu/ Kumpaankiin siis ohje: Tee näin. - Älä tee näin.--Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.43 (EEST)

Kun googlaa jotain aiheita, niin netissähän on maailmalla myynnissäkin wikipediasta tulostettuja kirjoja (vrt. sananlasku: "ei se ole hullu, joka myy, vaan se, joka ostaa"). - Mutta tässä siis tehtiin faktantarkastus ja editointi ensin Wikipediaan ja vasta sitten tulostettiin wikipedian sisällöstä kaupallisessa jakeluassa oleva kirja. --Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.49 (EEST)

Ehdottaisin tällaista menettelytapaa:

1. Perustetaan sivu Wikipedia:Wikipedian plagiointi, jolla luetellaan todetut Wikipedian plagiointitapaukset aikajärjestyksessä.
2. Jos joku epäilee jonkun ulkopuolisen plagioineen Wikipediaa johonkin kirjaan tai muuhun tekstiin, hän esittelee tapauksen yllämainitun sivun keskustelusivulla.
3. Jos tapaus todetaan plagioinniksi, sen kuvaus liitetään ylläolevalle sivulle.
4. Media uutisoi asiasta jos seuraa sitä sivua tai saa juttuvinkin.

--Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)

Täydentävä ehdsotus kuten yllä: Tehdään myös yleisempi ohjesivu, jossa kerrotaan, miten wikipediaa saa kopioida ja miten wikipediaa ei saa kopioida. Yllä kuvattu sivu on funktioltaan sille yksi alasivu tai liitännäinen sivu. Julkisuudessa esillä olleet tapaukset näyttäisivät uutistietojen perustella johtuneen juuri siitä, että on vallinnut epätietoisuus tai tietämätömyys sen suhteen, millä tavoin Wikipediaa saa kopioida ja millä tavoin sitä ei saa kopioida.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.41 (EEST)

Tämä näin. Mallia voi ottaa esim. en:Wikipedia:Reusing Wikipedia content ja linkittää runsaasti erinäisiltä ohjesivuilta joista lukija saattaa etsiä vastausta juuri tähän kysymykseen. Kaikkea plagiointia saadaan tuskin silti millään kuriin. On julkaisualan kannalta noloa että siellä näyttää työskentelevän nykyään myös ammattitaidotonta sakkia. Finnusertop (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 17.52 (EEST)

Tuollainen ohjesivu olisi myös hyödyllinen. Joku tekijänoikeuksiin perehtynyt voisi sellaisen tehdä. Minä tai joku muu voi tehdä sen mainitsemani luettelosivun, jos sellainen menettelytapa saa kannatusta. Voin laittaa aluksi sinne ne viimevuotiset tapaukset ja sen yhden vähäisemmän tapauksen sitä ennen. Seuraavan tapauksen voin esitellä sen sivun keskustelusivulla. Tässä on tietysti sekin puoli, että sellainen luettelosivu on pysyvä "häpeäpaalu", kun taas medianäkyvyys-sivulta tai tältä kahvihuonesivulta plagiointitapaukset valuvat pian arkistoon ja unohtuvat. --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 18.15 (EEST)

Medialle ei voi sanoa mitä sen pitää tehdä. Ilmajoella sitä on äskettäin yritetty, eikä ilmajokisten päättäjien maine ainakaan parantunut [13]. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 18.23 (EEST)

Vai olisiko sittenkin parasta, että plagioinnin huomannut hoitaa asian kaikessa hiljaisuudessa kustantajan kanssa eikä paljasta tapausta tänne tai medialle? Kirjan seuraavassa painoksessa kustantaja on sitten joko poistanut kopioidut osat tai lisännyt Wikipedian lähteeksi. --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2020 kello 22.07 (EEST)

Kannatan sekä ohjesivun (malli "saa - ei saa" voisi toimia) että Wikipedian plagiointisivun laatimista. Plagiointisivulle kertyy mitä kertyy ja tapausesimerkit ovat aina havainnollisia ja ohje erityisesti tästä aiheesta on hyväksi. Plagiointitapaukset, joita silloin tällöin esiintyy, viittaavat käsitykseni mukaan siihen, että jopa korkeasti koulutetutkin ihmiset ainakin omien selitystensä mukaan eivät tunne tai hallitse aihetta. Olipa miten oli, hyviä ja kannatettavia ajatuksia joille on tarvetta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 00.38 (EEST)

Tapauksissa, joissa Wikipedian plagiointia sisältävä teos on jo julkaistu ja päätynyt levitykseen, on nähdäkseni yleisen edun mukaista, että tieto plagioinnista tulee julkisuuteen. Vaikka asia korjattaisiin teoksen myöhempiin painoksiin, kirjan jo ostaneilla on oikeus tietää siitä. Tuntuisi myös oudolta, että plagioinnin sattumalta huomanneelle sälytettäisiin velvollisuus ryhtyä itse järjestämään asiaa kustantajan kanssa, koska se on varmasti monelle aika korkea kynnys. Asian saattaminen muiden wikipedistien tietoon pitäisi riittää. On muutenkin vaikea nähdä, miksi avoimen tietosanakirjan pitäisi edistää salailukulttuuria. Wikipedian plagioinnista on hyödyllistä kerätä tietoa (sekä tapauskohtaista että tilastollista), mutta mitään tietoa ei tietenkään kerry, jos satunnaiset yksityishenkilöt sovittelevat kaikki tapaukset salaa suljettujen ovien takana. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 23.38 (EEST)

Juuri näin. Lisäksi kirjoista tulee aika harvoin "seuraavia painoksia". --Abc10 (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 08.02 (EEST)

Hyvä näin on. Plagiointia ruokkii se, että kirjoja julkaistaan yhä enemmän ilman pätevää kustannustoimittamista, vertaisarviointia tai edes oikolukua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

Nyt vasta huomasin, että joku ip ehti käydä luomassa sivun Wikipedia:Wikipedian plagiointi. Annetaan sen sitten olla olemassa, kun täälläkin kannatetaan asioiden puimista avoimesti. Tämä aihehan muodostaa oman kokonaisuutensa, joten on hyvä kerätä kaikki yhdelle sivulle. Laitetaanko myös oikeanlaisen lainaamisen ohjeet tuolle sivulle vai jollekin eri sivulle? --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 21.27 (EEST)

Laitan tuon uuden plagiointisivun keskustelusivulle ensi viikolla uuden tapauksen, jonka olen löytänyt. Kyseessä on vuonna 2019 julkaistu suomalainen tietokirja. Siinä on vähintään viisi Wikipediasta kopioitua tekstikappaletta, eikä Wikipediaa ole merkitty lähteeksi. Käsittääkseni tuokin on sen verran paljon että asia ansaitsee tulla julkiseksi. Tarkistelen vielä löytyykö kopioitua sisältöä lisääkin. --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 21.53 (EEST)

Osataan sitä muuallakin

Sinänsä tämä liittyy tähän, vaikka tällä kertaa kopioinnin kohteena onkin englanninkielinen Wikipedia. Huomastin tänään, että tämä teos sisältää Wikipediasta kopioitua tekstiä joko sanasta sanaan tai vain hieman muunneltuna. Keskustelin asiasta enwikipedian puolella Smokefootin kanssa, joka totesi saman. Smokefoot lähetti sähköpostia yhdelle kirjan tekijöistä ja kustantajalle Elsevierille. Saa nähdä miten etenee... --Nitraus ^(wikinät) 26. joulukuuta 2020 kello 18.30 (EET)

Iso osa tuosta kirjasta näyttää olevan Wikipediasta peräisin. Nimen osasta "Nature's Building Blocks" taas tulee mieleen John Emsleyn alkuainekirja, jolla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. jni (k) 2. tammikuuta 2021 kello 17.28 (EET)