Volkswagen Transporter (T1)

Volkswagen Transporter T1
Volkswagen T1 Kombi
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Australia  Brasilia  Länsi-Saksa
Valmistaja	Volkswagen
Konserni	Volkswagen Group
Valmistusvuodet	1950–1967
Korimalli	pakettiauto
Seuraaja	Volkswagen Transporter T2
Teknisesti samankaltaisia	Volkswagen Kupla
Iskutilavuus	1,2 l
Vetotapa	takaveto
Infobox OK

Volkswagen Transporter T1 (Typ 2) on Volkswagen Transporterin ensimmäisen sukupolven malli, jota valmistettiin vuosina 1950–1967.

Tuotantonsa aikana malli koki lukemattomia uudistuksia ja parannuksia, ja Typ 2 puhuttelikin kilpailijoistaan poiketen aivan uudenlaisia käyttäjäryhmiä. Kansan kielellä Bulli-nimellä kulkevasta Transporterista (etenkin Typ 2 T1, T2 ja T3) Volkswagen itse ei saanut käyttää tuota nimitystä virallisesti ennen vuotta 2007, jolloin nimen/tavaramerkin haltija, Kässbohrer-koritehdas, luovutti VW:lle sen käyttöoikeuden. Suomessa Typ 2 tunnetaan nimellä "Junankeula", sillä sen keulan muotoilu muistuttaa Dr12-veturin keulaa.

Transporter T1 on nykyään erittäin haluttu keräilijäajoneuvo ja sen harvinaisimmat versiot kuten "Samba"-erikoisbussi saavuttavat hyväkuntoisina erittäin korkeita kauppahintoja^lähde?.

Syntyhistoria

Idea VW:n tavara-autosta oli peräisin yhtiön Alankomaiden maahantuojana elokuussa 1947 aloittaneelta Ben Ponilta. Hän oli tehtaalla käydessään nähnyt siellä Typ 1-osista kootun, tuotantolinjalle osia kuljettavan Plattenwagen-kuljetusajoneuvon ja arveli saavansa kaupaksi myös tavarankuljetukseen soveltuvaa VW-mallia. Tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitetussa ajoneuvossa kuljettajan istuin oli sijoitettu taakse moottorin koteloinnin päälle ja lava sijaitsi sen edellä. Tällainen ratkaisu ei kelpaisi Ponin asiakkaille. Hän laati yksinkertaisen ideapiirroksen ja selosteen Volkswagen-tehdasta tuolloin (vuonna 1948) johtaneelle brittiläiselle tehtaan johtajistolle, joka hyväksyi suunnitelman. Typ 1:n kovan kysynnän vuoksi tavara-auton kehittely sai aluksi odottaa. Prototyypin ensimmäisten koeajojen jälkeen havaittiin, ettei Typ 1:n pohjalevy ollutkaan sovelias uuteen tavara-autoon, joten se päätettiin toteuttaa itsekantavalla korilla. Muutoin hahmottuva Typ 2 käyttäisi Typ 1:n osia mahdollisimman laajasti. Muutetut uudet prototyypit osoittivat idean toteutuskelpoiseksi, ja aluksi Typ 29 -nimellä kulkenut (Das Auto -lehti 22/1949), vasta myöhemmin Typ 2:ksi uudelleen nimetty tavara-auto voitiin esitellä yleisölle marraskuussa 1949.

Auton virtaviivainen ja moderni kori muotoiltiin braunschweigilaisen korkeakoulun pienessä tuulitunnelissa 1/10-kokoisten pienoismallien avulla. Alun perin kulmikkaaksi suunnitellun korimallin ilmavastuskerroin 0,76 saatiin laskettua arvoon 0,42 muotoja pyöristämällä. Työ tuotti hyötyä muun muassa Typ 2:n aikalaisekseen alhaisena polttoaineen kulutuksena. Korin tilankäyttö oli tehokasta (korin vain 4,1 metrin pituudesta huolimatta sen tilavuus oli 4,5 kuutiometriä) eikä mallin käytös kuormattuna juuri muuttunut, koska tavaratila oli sijoitettu keskelle autoa. Akselit sekä auton perässä sijaitseva 1,2-litrainen ilmajäähdytteinen bensiinimoottori olivat samat kuin Kuplassa. Korin rakennetta oli kuitenkin vahvistettu, jotta se kestäisi kuorman painon. Moottorissa oli tehoa aluksi 25 hevosvoimaa, millä Typ 2 saavutti tehdasarvona 75 km/t huippunopeuden ja kulutti 60 km/t nopeudella 8 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä. Myöhemmin moottorin iskutilavuus ja teho kasvoivat, minkä ansiosta suoritusarvot pysyivät kehityksen kyydissä. Malli oli alusta asti tarkoitettu monenlaisiin kuljetustarpeisiin ja siksi sitä tarjottiin lukuisina korivariaatioina. Se saavutti valmistuksen alusta asti suuren suosion: vuoden 1953 huhtikuussa Typ 2:n valmistusmäärä saavutti 50 000 kappaleen merkkipaalun, lokakuussa 1954 luku oli jo 100 000 ja ensimmäinen miljoona tuli täyteen vuonna 1962. T1:n tuotanto päättyi heinäkuussa 1967. Ennen kesätaukoa ja T2:n tuotantoon siirtymistä valmistusmäärä saavutti 1,8 miljoonaa kappaletta. Autoa valmistettiin aluksi Wolfsburgissa, kunnes Hannoveriin valmistui täysin uusi tehdas, jonka tuotanto alkoi maaliskuussa 1956.

Typ 2:n versiot

Kastenwagen – pakettiauto

Kleinbus – pikkubussi 8 hengelle, nimi siksi tuotannon aikuaikoina myös "Achtsitzer"

Kombi – pelkistetty pikkubussi

Pritschenwagen – avolavapakettiauto

Pritschenwagen mit Doppelkabine – avolavapakettiauto jatko-ohjaamolla

Sondermodell ”Samba” – ylellisempi pikkubussi

Westfalia – Kleinbusin retkeilyversio (osasarjan sijaan vuodesta 1961 lähtien erillisnimi)