Vilsmeier–Haack-reaktio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vilsmeier–Haack-reaktio eli Vilsmeier-reaktio on elektrofiilisiin aromaattisiin substituutioihin kuuluva reaktio, jolla elektronirikkaista aromaattisista yhdisteistä voidaan valmistaa aromaattisia aldehydejä tai ketoneja. Reaktiossa disubstituoitu amidi reagoi fosforyylikloridin ja elektronirikkaan aromaattisen yhdisteen kanssa.[1][2][3][4][5] Reaktio on saanut nimensä kehittäjiensä Anton Vilsmeierin ja Albrecht Haackin mukaan.

Vilsmeier Haack Reaction Scheme.png

Reagenssit ja reaktiomekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilsmeier–Haack-reaktio tapahtuu parhaiten elektronirikkaille aromaattisile yhdisteille, kuten aromaattisille amiineille, fenoleille, atsuleenijohdannaisille ja ferroseenijohdannaisille sekä elektronirikkaille heteroaromaatisille yhdisteille kuten pyraaneille, furaaneille ja indoleille. Amidina reaktiossa käytetään tyypillisesti joko dimetyyliformamidia tai metyyliformanilidia, mutta myös jotain muuta dialkyyli- tai diaryyliamidia voidaan käyttää. Fosforyylikloridin sijasta reaktiossa voidaan käyttää oksalyylikloridia, fosgeenia tai trifluorimetaanisulfonihappoanhydridiä käytettäessä reaktio tapahtuu myös vähemmän reaktiivisille aromaattisille yhdisteille, kuten fenantreenille tai naftaleenille.[1][3][2][4][5]

Vilsmeier–Haack-reaktion ensimmäisessä vaiheessa fosforyylikloridi reagoi disubstituoidun amidin kanssa muodostaen kloori-iminiumkationin, joka elektrofiilisena reagoi nukleofiilisen aromaattisen renkaan kanssa elektrofiilisella aromaattisella substituutiolla. Muodostuvasta tuotteesta eliminoituu kloridi-ioni ja muodsotuva epästabiili iminiumioni hydrolysoituu aromaattiseksi aldehydiksi tai ketoniksi.[1][2][3][5]

Vilsmeier.png

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren, Peter Wothers: Organic Chemistry, s. 1158. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-850346-0. (englanniksi)
  2. a b c Francis A. Carey & Richard J. Sundberg: Organic Chemistry B: Reactions and synthesis, s. 1024. Springer, 2007. ISBN 978-0-387-68350-8. (englanniksi)
  3. a b c Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 724-725. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 978-0-471-72091-1. (englanniksi)
  4. a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1155. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.9.2013). (englanniksi)
  5. a b c Thomas Laue & Andreas plagens: Namen- und Schlagwort-Reaktionen der Organischen Chemie, s. 303-305. Springer, 1994. ISBN 978-3-519-03526-8. (saksaksi)