Viittomakielen päivä
Viittomakielen päivä on vuosittain helmikuussa vietettävä päivä. Sen viettämisestä päätti Kuurojen Liiton liittokokous vuoden 2009 kokouksessa. Päivä on tarkoitettu Suomessa käytettävien viittomakielten, suomalaisen viittomakielen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi. Viittomakielen päivää vietetään 12. helmikuuta, kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä.
Ensimmäistä viittomakielen päivää juhlittiin 12. helmikuuta 2010.
Viittomakielen päivänä luovutetaan Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto.
Helsingin kaupunki päätti hyväksyä valtuustoaloitteen Viittomakielen päivän liputuksesta vuonna 2015. Myös Oulun kaupunki liputtaa vuosittain Viittomakielen päivänä.
Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden viittomakieliteko -palkinto myönnetään seuraavana vuonna. Palkinnon ovat saaneet:[1]
- 2009: kansanedustaja Erkki Virtanen, tahto puolustaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakiin liittyvässä eduskuntakäsittelyssä.
- 2010: Rikalan perhe, edistänyt viittomakielen näkyvyyttä niin valtakunnallisessa mediassa kuin muuallakin.
- 2011: Kirkkohallituksen viittomakielen kääntäjät, Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki, Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien käännöstyötä tehdessään mm. luoneet viittomia keskeisille teologisille käsitteille sekä Raamatun henkilöille ja paikoille.
- 2012: Suomen kansallisooppera, tarjonnut esityksiään viittomakielelle tulkattuina.
- 2013: lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, toiminnassaan nostanut esiin kuurojen lasten oikeuksia.
- 2014: kansanedustaja Mikaela Nylander, toiminut aktiivisesti viittomakielten aseman edistämiseksi sekä eduskunnassa että muissa yhteyksissä.
- 2015: ihmisoikeusaktivisti Katja Merentie, kansalaisaktivisti toiminnassa kuurojen pakolaisten hyväksi.
- 2016: Yleisradio Oy, erityisesti viittomakielinen uutis- ja ajankohtaistoiminta.
- 2017: projektitutkija, kirjailija Juhana Salonen, kirja Viiton – olen olemassa yhdessä työryhmänsä kanssa.[2]
- 2018: sähköinsinööri Tomas Vaarala, tuonut esiin syrjintää (myönnetty 2019).[3]
- 2019: päiväkoti Franzenia, Helsinki, perustanut viittomakielisen ryhmän sekä kuuroille että kuuleville viittomakielisille lapsille.
- 2020: valtioneuvoston kanslia, kehittänyt viittomakielistä tulkkausta tiedotustilaisuuksissaan ja näyttänyt tässä esimerkkiä muille toimijoille[4].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vuoden viittomakieliteko, Palkitut ja perustelut (Arkistoitu – Internet Archive) Kuurojen liitto, viitattu 10.3.2019
- ↑ Vuoden viittomakieliteko 2017: Viiton - olen olemassa, Kuurojen liitto 14.2.2018
- ↑ Kilpeläinen, Ilkka Viittomakielen päivän tunnustuspalkinto kuurolle insinöörille Tomas Vaaralalle, Yle, uutiset 12.2.2019
- ↑ Kilpeläinen, Ilkka: Viittomakieliteko-tunnustuspalkinto Valtioneuvoston kanslialle Yle. 12.2.2021. Viitattu 13.2.2021.