Venkavuori
Venkavuori on Naantalin koillisosassa sijaitseva 57,8 metriä korkea kallioalue, joka on maisemallisesti merkittävä. Venkavuori on vanhan Naantalin (ennen vuoden 2009 kuntaliitoksia) korkein kohta, kun taas toiseksi korkein on 54,3-metrinen Luikkionvuori.[1]
Pyöreänmuotoiselta ja paisteiselta Venkavuorelta on näkymä itään ja kaakkoon. Kallion etelänpuoleinen rinne nousee loivasti, kun taas koillisreunassa on portaittainen jyrkänne. Kallion laella on kolmiomittaustornin jäänteet.[2] Venkavuori luokiteltiin vuoden 1995 Turun ja Porin läänin inventointiaineiston paikallisesti arvokkaaksi ja vähemmän merkittäväksi kallioalueeksi. Valtakunnallisesti merkittävien kallioalueiden suojelurajauksista Venkavuori jäi pois, mutta se kuuluu silti arvoluokkaan 5, eli siinä on sen verran merkittäviä maisema- ja luonnonarvoja, ettei sille tulisi myöntää maa-aineslain mukaisia ottolupia.[3] Venkavuoren ympärillä on golfkenttä Aurinko Golf.[4]
Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venkavuori sijaitsee havupuuvaltaisen metsäalueen keskellä, ja se on harvan kalliomännikön peittämä. Kasvillisuus on kasvupaikkatyypiltään karua ja karukkokangasta. Avainbiotoopiltaan Venkavuori on vähätuottoinen kallio. Vuoden 1997 selvityksessä Venkavuoren puusto oli luonnontilaista ja jäkälikkö koskematonta. Kallion painanteessa on pieni puustoinen kosteikko.[2]
Lakialuetta lukuun ottamatta Venkavuorella kasvaa harvaa ja pientä männikköä, jonka seassa on pihlajia ja katajia. Tammen taimia on muutamia. Hieskoivua ja virpapajuja kasvaa kosteikossa. Paisteisilla kalliopinnoilla kasvaa napajäkäliä. Runsaissa poronjäkäläkasvustoissa on palleroporonjäkälää. Kalliolla kasvaa ahosuolaheinä, metsälauha ja kalliokohokki, joka on paikan tunnuslaji. Solakohdissa tavataan kanervaa ja kosteikoissa puolukkaa, mustikkaa ja jokapaikansaraa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eitsi, Eeva et al.: Manner-Naantalin osayleiskaava – Maisemaselvitys (pdf) (selvityksen laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) naantali.fi. 13.4.2015. Naantalin kaupunki. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 26.9.2015.
- ↑ a b c Rantala, Sari; Lehtomaa, Leena & Rantala, Lasse: Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa (pdf) (selvityksen laatinut Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa) 1997. Naantalin kaupunki. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 26.9.2015.
- ↑ Heikkinen, Risto & Husa, Jukka: ”LIITE 3. Turun ja Porin läänin inventointiaineiston paikallisesti arvokkaat ja vähemmän merkittävät kallioalueet.”, Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä, s. 287. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja: sarja A 210. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1995. ISBN 951-53-0089-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24.1.2016).
- ↑ Luikkionvuori Karttapaikassa kansalaisen.karttapaikka.fi. Maanmittauslaitos. Viitattu 26.9.2015.