Ahosuolaheinä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahosuolaheinä
Ahosuolaheinä (Rumex acetosella).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae
Suku: Hierakat Rumex
Laji: acetosella
Kaksiosainen nimi
Rumex acetosella
L., 1753
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ahosuolaheinä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ahosuolaheinä Commonsissa

Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) on kaikkialla Suomessa yleinen hierakoiden sukuun kuuluva laji. Sillä on Suomessa kolme alalajia (varsinainen) ahosuolaheinä (Rumex acetosella ssp. acetocella), kaitasuolaheinä (Rumex acetosella ssp. tenuifolius) ja somersuolaheinä (Rumex acetosella ssp. arenicola).

Ulkonäkö, koko ja maku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahosuolaheinä on 10–60 cm korkea monivuotinen ruohovartinen kasvi.[1] Sen lehdet ovat soikeat ja kapeat. Lehtiruodin tyvellä vartta ympäröi kalvomainen korvaketuppi. Lehdet maistuvat happamilta ja suolaisilta. Maku muistuttaa vähän raparperiä tai ketunleipää. Kasvi on kaksikotinen: hedeyksilöiden kukat ovat punertavat ja heteet keltaiset, emiyksilöissä kukat ovat purppuranpunaiset. Kukinto on haaroittunut ja noin puolet kasvin koko korkeudesta. Kukat ovat pieniä. Pähkylät ovat noin 1,5 mm pitkiä, ruskeita ja kolmisärmäisiä. Ahosuolaheinällä on syvälle maahan ulottuva paalujuuri ja se muodostaa myös juurisilmuja pintajuuristoonsa.

Ahosuolaheinä muistuttaa niittysuolaheinää (Rumex acetosa). Sen erottaa niittysuolaheinästä pienemmän koon ja lehtien tyviosien perusteella. Ahosuolaheinällä lehtien tyviliuskat ovat kääntyneet ulospäin, eli lehdet ovat muodoltaan keihäskantaiset.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvi on kotoisin Euraasiasta, mutta se on levinnyt ihmisen mukana muuallekin pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjois-Amerikassa se on harmillinen rikkaruoho muun muassa pensasmustikan viljelmillä.

Kasvupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahosuolaheinä menestyy kuivillakin paikoilla, kuten kallioilla, joutomailla, rantahietikoilla ja tienvarsilla. Se vaatii happaman maaperän. Hiekkaisilla pelloilla juuriversoista voimakkaasti leviävä ahosuolaheinä voi olla rikkakasvi.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahosuolaheinää on käytetty ravinnoksi keittoihin ja salaatteihin. Oksaalihapon takia sitä ei pidä käyttää liikaa. [2] Tekstiilien värjäyksessä siitä saadaan keltaista, tummanruskeaa, mustaa ja vihreää väriä, siemenistä punaista. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leena Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  2. Yrttitarha.fi
  3. Pratensis.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]