Ahosuolaheinä

Ahosuolaheinä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Caryophyllales Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae Suku: Hierakat Rumex Laji: acetosella
Kaksiosainen nimi
Rumex acetosella L., 1753
Katso myös
Ahosuolaheinä Wikispeciesissä   Ahosuolaheinä Commonsissa

Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) on kaikkialla Suomessa yleinen hierakoiden sukuun kuuluva laji. Sillä on Suomessa kolme alalajia (varsinainen) ahosuolaheinä (Rumex acetosella ssp. acetocella), kaitasuolaheinä (Rumex acetosella ssp. tenuifolius) ja somersuolaheinä (Rumex acetosella ssp. arenicola).

Ulkonäkö, koko ja maku

Ahosuolaheinä on 10–60 cm korkea monivuotinen ruohovartinen kasvi. Sen lehdet ovat soikeat ja kapeat. Lehtiruodin tyvellä vartta ympäröi kalvomainen korvaketuppi. Lehdet maistuvat happamilta ja suolaisilta. Maku muistuttaa vähän raparperiä tai ketunleipää. Kasvi on kaksikotinen: hedeyksilöiden kukat ovat punertavat ja heteet keltaiset, emiyksilöissä kukat ovat purppuranpunaiset. Kukinto on haaroittunut ja noin puolet kasvin koko korkeudesta. Kukat ovat pieniä. Pähkylät ovat noin 1,5 mm pitkiä, ruskeita ja kolmisärmäisiä. Ahosuolaheinällä on syvälle maahan ulottuva paalujuuri ja se muodostaa myös juurisilmuja pintajuuristoonsa.

Ahosuolaheinä muistuttaa niittysuolaheinää (Rumex acetosa). Sen erottaa niittysuolaheinästä pienemmän koon ja lehtien tyviosien perusteella. Ahosuolaheinällä lehtien tyviliuskat ovat kääntyneet ulospäin, eli lehdet ovat muodoltaan keihäskantaiset.

Levinneisyys

Kasvi on kotoisin Euraasiasta, mutta se on levinnyt ihmisen mukana muuallekin pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjois-Amerikassa se on harmillinen rikkaruoho mm. pensasmustikan viljelmillä.

Kasvupaikka

Ahosuolaheinä menestyy kuivillakin paikoilla, kuten kallioilla, joutomailla, rantahietikoilla ja tienvarsilla. Se vaatii happaman maaperän. Hiekkaisilla pelloilla juuriversoista voimakkaasti leviävä ahosuolaheinä voi olla rikkakasvi.

Käyttö

Ahosuolaheinää on käytetty ravinnoksi keittoihin ja salaatteihin. Oksaalihapon takia sitä ei pidä käyttää liikaa. Tekstiilien värjäyksessä siitä saadaan keltaista, tummanruskeaa, mustaa ja vihreää väriä, siemenistä punaista.

Lähteet

• Piirainen, Mikko: Rikkaruohot. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26728-7.

Aiheesta muualla

• Kasviatlas: Ahosuolaheinän levinneisyys Suomessa
• Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Ahosuolaheinä (Rumex acetosella)
• LuontoPortti: Ahosuolaheinä (Rumex acetosella)
• Nettikasvio: Ahosuolaheinä (Rumex acetosella)
• Den virtuella floran: Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) (ruotsiksi)
• ITIS: Rumex acetosella (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Rumex acetosella (englanniksi)
• Flora of China: Rumex acetosella (englanniksi)