Tuulten torni

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Tuulien torni)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulten torni
Ὡρολόγιον
Tuulten torni.
Tuulten torni.
Sijainti Roomalainen agora,
Ateena, Kreikan lippu Kreikka
Koordinaatit 37°58′27″N, 23°43′37″E
Tyylisuunta korinttilainen/doorilainen
Julkisivumateriaali valkoinen marmori
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tuulten torni (kreik. Πύργος των Ανέμων, Pýrgos ton Anémon tai Αέρηδες, Aérides) eli Horologion (muinaiskreikaksi Ὡρολόγιον του Ἀνδρονίκου του Κυρρήστου, Ηōrologion tou Andronikou tou Kyrrēstou) on antiikin aikainen torni, joka toimi sekä tuuliviirinä, aurinkokellona että vesikellona. Torni sijaitsee Roomalaisella agoralla siitä nimen saaneessa Aérideen kaupunginosassa Ateenassa, Kreikassa.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirros tornista sen oletetussa antiikin aikaisessa asussa.

Tuulten torni on rakennettu todennäköisesti hellenistisellä ajalla 100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla eaa. Aiemmin torni ajoitettiin usein ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Tornin rakennutti Syyrian Kyrrhoksesta kotoisin ollut kreikkalainen tähtitieteilijä Andronikos. Siksi sitä kutsutaan myös Andronikos Kyrrhoslaisen horologioniksi.[2][3]

Varhaiskristillisenä aikana torni toimi kirkon kellotornina. Osmanivallan aikana sitä käytettiin puolestaan suufilaisena mietiskelypaikkana (tekke).[4] Tämän vuoksi torni on säilynyt nykyaikaan varsin hyvin. Torni hautautui vähitellen osittain maahan, mutta Ateenan arkeologinen seura kaivoi sen esiin vuosina 1837–1845.[5]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulten torni on kahdeksankulmainen ja sen korkeus on 12,8 metriä ja halkaisija kahdeksan metriä. Rakennuksen ulkopuoli edustaa korinttilaista ja sisäpuoli doorilaista tyyliä.[2][5] Tornin kahdella sivulla oli pienet pylväikkökatokset ja takapuolella eli etelän puolella sen kyljessä oli pienempi pyöreä torni.[3] Torni on rakennettu Pentelikon-vuoren valkoisesta marmorista.[4]

Tornin friisiä.

Antiikin aikana tornin katolla oli Triton-hahmoinen tuuliviiri, joka osoitti tuulen suunnan, sillä kahdeksan sivua olivat tarkasti pää- ja väli-ilmansuuntia kohti.[2][5] Tornin huipulla olevassa friisissä on kuvattuna kahdeksan kreikkalaisen mytologian tuulen jumaluutta anemosta. Tornissa neljä niistä on kuvattu mieshahmoisina ja neljä naishahmoisina. Anemokset ovat:

  • Boreas (pohjoistuuli, mies)
  • Kaikias (koillistuuli, mies)
  • Euros (itätuuli, mies)
  • Apeliotes (kaakkoistuuli, nainen)
  • Notos (etelätuuli, nainen)
  • Lips (lounaistuuli, nainen)
  • Zefyros (länsituuli, nainen)
  • Skiron (luoteistuuli, mies)

Tornin sisällä oli vesikello, joka toimi Akropoliilta tulleen veden voimalla ja näytti kellonajan, päivämäärän ja vuodenajan. Lisäksi torni toimi aurinkokellona, sillä sen jokaisella kahdeksalla sivulla oli aurinkokellon osoitin ja pyöreän tornin huipulla yhdeksäs.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Tuulten torni”, Antiikin käsikirja, s. 603. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e The Roman Agora & the Tower of the Winds The Ancient City of Athens. Viitattu 9.3.2015.
  3. a b c Noble, Joseph V. & de Solla Price, Derek J.: The Water Clock in the Tower of the Winds. American Journal of Archaeology, Oct., 1968, 72. vsk, nro 4, s. 345–355. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b Tower of the Winds Greeka.com. Viitattu 9.3.2015.
  5. a b c The Tower of Winds (Horologion of Andronicos) Hellenica. Viitattu 9.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]