Tuuliviiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuuliviiri

Tuuliviiri on mittalaite, joka osoittaa tuulen suuntaa. Se on laakeroitu painopisteen alapuolelta niin, että se pääsee pyörimään vapaasti vaakasuuntaan. Laakerin etupuolella on pienempi pinta-ala tuulelle alttiina kuin laakerin takana. Niinpä viiri asettuu tuulen suuntaisesti siten, että tuulinuoli tai linnun nokka osoittaa suuntaan, josta tuuli puhaltaa, pohjoistuulella siis pohjoiseen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koristeellinen tuuliviiri, viirikukko

Tuuliviireistä tai tuulipusseista on viitteitä Mesopotamiasta noin ajalta 2000–1500 eaa. Tuulien torni Ateenassa ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. lienee vanhin säilynyt tuuliviiri.

Varsinkin Keski-Euroopassa käytetään kukon muotoisia tuuliviirejä. Paavin kerrotaan 800-luvulla määränneen, että jokaisen Euroopan kirkon katolle tuli asettaa kukko muistoksi Jeesuksen ennustuksesta Pietarille (Mutta hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko, ennen kuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minua." Luukas 22:34). Sattumalta huomattiin, että nämä kukot kääntyilivät tuulen suunnan mukaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keith C. Heidorn, PhD.: Pointing to the wind Weather Doctor: Weather Almanac March 2001. Viitattu 14.5.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuuliviiri.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjakallio, Kari: Tuuliviiri – tuhansien tuulien tulkki. Espoo: Espoon perinneyhdistys Aurora, 2009. ISBN 978-951-98984-4-5.