Tuomas Rounakari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuomas Rounakari
Henkilötiedot
Syntynyt1977
Ammatti Viulisti, säveltäjä, etnomuskologi, kouluttaja

Tuomas Rounakari (s. 1977) on suomalainen viulisti, säveltäjä, etnomuskologi ja kouluttaja. Rounakari on tutkinut suomalais-ugrilaisten ja arktisten kansojen rituaalista musiikkia sekä toiminut merkittävästi karjalaisen itkuvirsiperinteen elvyttäjänä [1]. Hän on säveltänyt musiikkia elokuviin, TV:lle ja teattereille. Hän on folk-metallia soittavan Korpiklaani -yhtyeen jäsen (vuodesta 2012) sekä alkuperäiskansojen kanssa yhteistyötä tekevän teatteriryhmä Ruska Ensemblen perustajajäsen.

Korpiklaanin, soolouransa ja teatteriproduktioiden kautta Rounakari on yksi Suomen aktiivisimmin ulkomailla esiintyvistä viulisteista.

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rounakari (ent. Laurinen) aloitti viulun soiton Keravan musiikkiopistossa 6-vuotiaana. Merkittävää tuona aikana oli se, että musiikkiopiston matineoissa klassista musiikkia esittäessään Rounakari vajosi transsin kaltaiseen tilaan, jossa hän kadotti ajan ja paikan tajun [2] [3]. Murrosiässä tämä kyky haihtui ja soittaminen oli jäädä kokonaan voimakkaan pituuskasvun synnyttämien kipujen vuoksi [2][4]. Kun hän pystyi aloittamaan soiton opiskelun uudestaan, transsiin vajoamista ei enää tapahtunut, mikä johti uuteen taiteelliseen etsikkoaikaan [4]. Rounakari irtaantui klassisesta musiikista ja siirtyi bluesin, rockin ja improvisaation pariin. Hänen suurimpia vaikutteitaan tuona aikana olivat Jethro Tull, Jimi Hendrix ja John Zorn, jotka tukivat hänen tavoitettaan rikkoa viulunsoiton totunnaisia rajoja.

Vuosina 1998-2001 Rounakari opiskeli New Yorkissa, New Schoo University:ssä Reggie Workmanin perustamassa Jazz- and Contemporary Music -ohjelmassa opettajinaan mm. Paul Simonin yhtyeestä tunnettu Jamey Haddad ja Stingin sekä Herbie Hancockin tuottajana toiminut kapellimestari Robert Sadin.

Sooloura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halu löytää väylä takaisin lapsuuden transsi-tila kokemuksiin johti lopulta Rounakarin tutkimaan rituaalisen musiikin perinteitä. Tärkeimpiä kiinnekohtia näihin olivat suomalais-karjalaiset itkuvirret sekä Siperian alkuperäiskansojen shamanistiset laulut. Rounakari löysi arkistoista Kai Donnerin Siperian matkoilla 1912-1914 nauhoittamat vahalieriöt, joiden joukossa oli selkuppi-, ketti-, hanti- ja nenetsisamaanien laulamia kappaleita. Näiden kappaleiden tutkiminen viululla johti nopeasti transsitilojen uuteen löytämiseen [5][4]. Näin syntyi Rounakarin ensimmäinen soololevy nimeltä Shamanviolin ja saman niminen tarinankerrontaa ja musiikkia yhdistävä sooloviuluesitys.

Sooloviuluesityksessään Rounakari käyttää viulun lisäksi nilkkakelloja, joiden avulla samaanirumpu siirtyy jalkojen tömistelyyn [6][2]. Samalla hän myös laulaa ja ääntelee. Viulu on tavallinen länsimainen viulu, mutta Rounakari käyttää muunneltuja viritysmenetelmiä ja joskus jopa satunnaisesti viritettyä viulua [7] sekä epätavallisempia soittotekniikoita. Esityksen myötä häntä on alettu kutsua shamaaniviulistiksi, koska hän kykenee arkaaista musiikkia esittäessään tavoittamaan transsitilan [5].

Esitys on kiertänyt maailmaa ja se on nähty ainakin Saksassa, Ruotsissa, Venäjällä, Unkarissa, USA:ssa, Grönlannissa[8]ja Hong Kongin World Cultures -festivaalilla.

Itkuvirret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rounakari liittyi vuonna 2002 Äänellä itkijät Ry:hyn [9], jonka tavoitteena oli elvyttää ja edelleen kehittää suomalais-karjalaista itkuvirsiperinnettä. Yhdessä Pirkko Fihlmanin kanssa Rounakari kehitti menetelmän, jolla aloittelijat pystyivät nopeasti oppimaan itkuvirsien tekotavan. Äänellä Itkijät Ry:n järjestämillä kursseilla yli tuhat osallistujaa on tehnyt omia itkuvirsiään ja itkuvirren katsotaan Suomessa olevan elpynyt perinteenlaji [10][11][12] .

Vuodesta 2017 alkaen Rounakari on mentoroinut myös irlantilaisia paikallisen itkuvirsiperinteen elvyttämiseksi [1]. Itkuvirren elvyttämiseksi tehdystä työstä Rounakarille myönnettiin Karjalan liiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2013.

Sävellystyöt, teatteri ja yhtyeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säveltäjänä Rounakari on ollut aktiivisin näyttämömusiikin saralla. Hän on säveltänyt näytelmiä Suomen Kansallisteatterille, Ryhmäteatterille, Kokkolan Kaupunginteatterille sekä vapaan kentän näytelmiin mm. Kuriton Company:lle.

Rakkaus pohjoisiin aiheisiin ja alkuperäiskansoihin näkyy myös näissä töissä. Vuonna 2010 Rounakari perusti yhdessä näyttelijä Jarkko Lahden ja ohjaaja-dramaturgi Ari-Pekka Lahden kanssa teatteriryhmä Ruska Ensemblen [13], joka on tehnyt ainutlaatuista yhteistyötä pohjoisten alkuperäiskansojen kanssa. Ruska Ensemblen ensimmäinen näytelmä oli hantien kansalliskirjailijana pidetyn Jeremei Aipinin teos Viimeinen Aamutähti (2011), jonka ryhmä esitti myös Obin-ugrilaisten kansojen teatterissa Hanti-Mansijskissa.

Ruska Ensemblen seuraavat teokset olivat yhdessä saamelaisten kansallisteatteri Beaivvaš:n kanssa toteutettu Ailohás - Auringon poika (2014) ja inuittien kansallisteatterin Nunatta Isiginnaartitsisarfia:n kanssa tuotettu Arctic Odyssey (2017). Molemmat näytelmät saivat ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa sekä vierailivat kansainvälisillä festivaaleilla ulkomailla. Kaikki Ruska Ensemblen teokset ovat tuoneet esiin alkuperäiskansojen näkökulmaa historiaan ja nykyaikaan [14] [15] [16][17]

Yhteistyö Beaivvaš teatterin kanssa johti myös trion Rounakari - Ingor Ántte Áilu Gaup - Otzir Godot syntyyn. Trio konsertoi mm. Helsingin Musiikkitalossa helmikuussa 2014 [18].

Teatterin ja musiikin raja-aitoja rikkoi myös Rounakarin jatko-tutkintotyönä Sibelius-Akatemialle vuonna 2016 toteutettu Karhunpeijaiset esitys, joka oli yhdistelmä rituaalia, teatteria, konserttia, yhteisöllisiä leikkejä ja tanssia [19] . Karhunpeijaisten työryhmästä syntyi myös Ohtoni -yhtye, jonka jäseniä ovat Pekko Käppi, Antti Paalanen ja Karoliina Kantelinen. Taiteellisen tutkimuksen jatkotutkinnossaan Rounakari tutkii muuntuneita mielentiloja ilmaisullisena välineenä sekä rituaalisen kansanmusiikin esityskäytäntöihin liittyvää myyttistä dialogia ja sen tekniikoita.

Pohjoiset aiheet näkyvät myös Rounakarin elokuvasävellyksissä taiteellisia dokumenttielokuvia alkuperäiskansoista tekevän työparin Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui elokuvissa Fata Morgana (2004) ja Maan Muisti (2009) [20].

Rounakarin klassisen musiikin sävellystyöt ovat ansainneet kaksi kansainvälistä palkintoa; 1. palkinto Toronto Cameratan sävellyskilpailussa sekakuorolle sekä jaettu 3. palkinto Turun Konservatorion 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä pohjoismaisessa sävellyskilpailussa. Lisäksi hänelle on myönnetty Pro Musica säätiön tunnustuspalkinto (2003) ja Fulbright stipendi (1998).

Rounakari on toiminut myös näyttelijänä Suomen Kansallisteatterissa näytelmässä Kaukana paha maailma (2008) ja Kokkolan Kaupungin teatterin/Ruska Ensemblen näytelmässä Viimeinen aamutähti.

Vuodesta 2012 lähtien Rounakari on toiminut folk-metal yhtye Korpiklaanin viulistina kolmella studioalbumilla ja kiertueilla Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Venäjällä, Kiinassa ja Japanissa. Korpiklaanin on sanottu olevan maailman suosituin suomenkielellä laulava yhtye Suomen rajojen ulkopuolella [21].

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

2018 Korpiklaani: Kulkija. viulu, sovittaja, säveltäjä. CD/LP-levy Nuclear Blast Saksa/USA
2017 Korpiklaani: Live at the Masters of Rock CD/DVD
2015 Korpiklaani: Noita. viulu, sovittaja. CD/LP-levy Nuclear Blast Saksa/USA
2013 Äänellä itketty - Itkuvirsiä tämän päivän Suomesta. tuottaja. CD-levy. Äänellä itkijät Ry
2012 Korpiklaani: Manala. viulu, sovittaja. CD/LP-levy Nuclear Blast Saksa/USA
2010 Simo Saari: Muistoissa. sovittaja ja viulu. CD-levy.
2009 Tuomas Rounakari: Shamanviolin. tuottaja, säveltäjä ja esittäjä. CD-levy. Omakustanne
1996 F-train feat Jari Perkiömäki: Fairytales. säveltäjä, sovittaja ja viulu. CD-single. Omakustanne.

Vierailut

2019 Aarniseppä: Metsänväki. viulu. CD/LP-levy. TuotantoHaloo
2016 Aarniseppä: Hyönteisten temppeli. viulu ja ning-juh. CD-levy. TuotantoHaloo
2011 Mikael Bergholm: Cantama2. Featuring mm. Juhani Aaltonen, Tom Bildo, Rami Eskelinen, Eerik Siikasaari, Johanna Rusanen, Jorma Uotinen, Pepe Willberg ja Kilven kuoro. viulu. CD-levy. Louhi Productions
2004 Tom Rossi: Salma Har. viulu. CD-levy. Ajna Music USA

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus
  2. ↑ a b c Shamaaniviulistia vie tunne yle.fi 10.9.2011
  3. ↑ Shamaaniviulisti kiertää Eurooppaa ja rauhoittuu Kokkolassa (Arkistoitu – Internet Archive) keskipohjanmaa.fi
  4. ↑ a b c Musiikki avaa dialogin myyttiseen maailmaan[vanhentunut linkki] Anna Tosha Einiö 15.10.2018
  5. ↑ a b Shamaaniviulisti tutkii sukulaiskansoja ja soittaa metalliaMaaseudun tulevaisuus Lena Nygård 19.12.2015
  6. ↑ Viulisti soittaa kuin shamaani Marko Leppänen HS 22.11.2007
  7. ↑ Rounakari plays with a random tuning
  8. ↑ Live Review: The Nuuk Nordisk Kulturfestival proved to be a confident and vibrant celebration of art and creative Nordic cultureSerena Ho 26.10.2017
  9. ↑ https://www.itkuvirsi.net/
  10. ↑ Anna-Liisa Tenhunen (2006) Itkuvirren kolme elämää. SKS. (kirja, väitöskirja)
  11. ↑ "Itkuvirsi purkaa sielun patoumia" Kaisu Lötjönen yle.fi 8.7.2011
  12. ↑ Natto Varpuni: Itkuvirren merkitykšeštä paistih Šuomen seminarissa (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ ruskaensemble.fi
  14. ↑ Oman kulttuurin murenemista, itsemurhia, vanhemmiltaan valtakulttuuriin riistettyjä lapsia – Kansallisteatterin näytelmä kertoo alkuperäiskansojen tarinoista, jotka kaikkien tulisi tunteaLaura Kytölä HS 11.3.2017
  15. ↑ ”Mummot itkivät” – pienen alkuperäiskansan rankasta tarinasta tuli teatteriaLaura Kytölä 18.1.2016
  16. ↑ Saamelaistaiteilijasta kertovan näytelmän havainnollisuus on armottoman osuvaa Auringon poika -näytelmä on täynnä valoa musiikkia myöten Maria Säkö HS 8.2.2014
  17. ↑ Meitä kannattaa kuunnella luontoasioissa" – Lue saamelaisen, inuiitin ja tšuktšin tarinat Miia Gustafsson yle.fi 8.3.2017
  18. ↑ gutsofdarkness.com
  19. ↑ Peijaiset takaavat tulevaisuuden HS 21.1.2016
  20. ↑ imdb.com
  21. ↑ Suomenkielinen folkmetalli kiehtoo faneja Etelä-Amerikkaa myöten – ”Muutama on jopa muuttanut Suomeen”Jarkko Jokelainen 26.4.2016

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Taiteenala
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuomas_Rounakari&oldid=21745345”