Tundrahopeatäplä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tundrahopeatäplä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Erittäin uhanalainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Boloria
Laji: chariclea
Kaksiosainen nimi

Boloria chariclea
(Schneider, 1794)

Synonyymit

Clossiana chariclea

Katso myös

  Tundrahopeatäplä Commonsissa

Tundrahopeatäplä (Boloria chariclea) on täpläperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tundrahopeatäplän siipien kärkiväli on noin 32–42 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita suurempia. Siipien yläpinnan pohjaväri on ruskeankeltainen, siipien tyvessä on mustaa kehnää, erityisesti takasiivissä. Etusiipien yläpuolen kapeat mustat kirjaukset ovat yhtyneet usein juoviksi. Takasiiven alapinnan pohjaväri on punaruskea–mustanruskea, jossa on hopeisia täpliä. Laji muistuttaa hyvin paljon pohjanhopeatäplää, mistä sen erottaa takasiipien alapinnan ulkoreunan puuttuvista T-kirjaimen muotoisista kuvioista.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tundrahopeatäplä esiintyy sirkumpolaarisesti Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Grönlannissa. Suomessa sitä esiintyy Lapin korkeimmilla tuntureilla Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Pallas-Ounastunturin alueella. Se on löydetty myös Sokostilta.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tundrahopeatäplän elinympäristöä ovat tundra, tunturiniityt, tuntureiden paljakat ja rinteet sekä alempana myös suomainen maasto.

Lentoaika ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tundrahopeatäplän lentoaika on kesä–heinäkuussa riippuen säistä. Suomessa lentoaika on yleensä heinäkuun ensimmäisellä puoliskolla. Perhonen talvehtii mahdollisesti keskenkasvuisena toukkana.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat liekovarpio (Cassiope tetragona) ja lapinorvokki (Viola biflora).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Tundrahopeatäplä – Boloria chariclea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]