Travnik
| Travnik | |
|---|---|
.jpg) |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Travnikin kunta |
|
  Travnik |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Bosnia-Hertsegovina |
| Entiteetti | Bosnia ja Hertsegovina |
| Kantoni | Keski-Bosnia |
| Väkiluku (2013) | 53 482 |
Travnik on kaupunki ja kunta Bosnia ja Hertsegovinan valtioon kuuluvassa Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa. Osmanien valtakunnan kaudella kaupunki oli jonkin aikaa Bosnian hallinnollinen keskus. Vuonna 2013 Travnikin kunnan asukasluku oli 53 482. Suurin osa asukkaista on islaminuskoisia bosniakkeja, mutta siellä asuu myös suuri katolinen kroaattivähemmistö.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Travnik sijaitsee Bosnia ja Hertsegovinan valtioon kuuluvan Bosnia-Hertsegovinan federaation Keski-Bosnian kantonissa.[1] Alue on Bosnajoen sivujoki Lašvan laaksoa. Kaupungin korkeus merenpinnasta on noin 504 metriä. Sen pohjoispuolella kohoaa Vlašić (1 943 m) ja eteläpuolella Vilenica (1 235 m).[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen Travinkin alueella on ollut arkeologisten löydösten perusteella ihmisasutusta jo neoliittiselta kaudelta lähtien. Kaivauksissa on löydetty jälkiä myös myöhemmistä illyrialaisista ja roomalaisista. Roomalaisten jälkeen alueelle saapuivat slaavit, jotka eivät useampaan vuosisataan jättäneet kuitenkaan alueelle historiallisia merkkejä. 1200-luvulta tunnetaan kuitenkin kirkkojen, linnoitusten ja hautojen jäänteitä. 1400-luvulle perustettiin linnoitus nykyisen Travnikin kaupungin paikalle, josta paikkakunnan kaupunkikehitys lienee alkanut. Historiallisissa lähteissä paikka mainitaan ensimmäisen kerran Mehmed II:n sotaretkillä Bosniassa vuosina 1463–1464.[2]
Osmanikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osmanien vallattua alueen Travnikin linnan yhteyteen perustettiin tori. Kaupunki kasvoi aluksi ilmeisesti hitaasti. 1600-luvulla siellä oli kuitenkin jo noin 3 000–3 500 asukasta. Matkailija Evliya Çelebi kuvaili vuonna 1660 kaupungin käsittäneen noin 2 000 taloa, 17 moskeijaa, kouluja, karavaaniseraljin ja hammamin. Kaupunki kasvoi ja teki rahaa etenkin osmanien armeijan läsnäololla.[2]
Huomattava käänne entistä nopeampaan kasvuun oli Bosnian osmanivisiirin siirtyminen Sarajevosta Travnikiin vuonna 1699. Tämä johti samalla esimerkiksi lisääntyneeseen kauppaan ja teollisuuteen. Kaupungin asukasluku tuplaantui 1800-luvun puoliväliin mennessä noin 7 000:n henkilöön. Heistä noin 1 500 oli kristittyjä. 1800-luvun alussa kaupunkiin perustettiin myös jotkin Osmanivaltakunnan ensimmäisistä eurooppalaisista konsulaateista. Kaupungissa oli ranskalainen ja itävaltalainen konsulaatti. Myös monet nykyaikaan säilyneistä historiallisista rakennuksista ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta.[2]
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki alkoi taantua vuonna 1850, kun osmanivisiiri siirtyi takaisin Sarajevoon. Vuonna 1879 sen asukasluku oli enää 5 887, heistä 3 482 muslimeja, 1 455 katolilaisia, 576 ortodokseja ja 374 juutalaisia. Näihin aikoihin rakennettiin Guča Goran katolinen luostari kaupungin viereen. Itävalta-Unkari miehitti Bosnian vuonna 1878. Vuonna 1903 syttyi suuri tulipalo, joka hävitti monet kaupungin rakennuksista ja etenkin sen puiset osat kaupungin historiallisessa keskustassa. Myöhemmän 1900-luvun aikana kaupungin asukasluku kasvoi, joskin sillä ei enää ollut historiallista merkitystään.[2]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Travnikin kunnan asukasluku oli vuonna 2013 yhteensä 53 482. Heistä bosniakkeja oli 35 648, kroaatteja 15 102, serbejä 640 ja muita 1 628. Uskonnoltaan muslimeja oli 35 767, katolilaisia 14 788, ortodokseja 664 ja muita 1 339.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Census of Population, Housholds and Dwellings in Bosnia and Herzegovina, 2013 Final Results (pdf) (arkistoitu sivu, s. 21, 65 ja 79) Agency for Statistics of Bosnia and Herzegovina. Arkistoitu 17.2.2020. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e P. J. Bearman, TH. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel ja W. P. Heinrichs: The Encyclopaedia of Islam - New Edition, s. 572-574. Volume T-U. Koninklijke Brill, Leiden, 2000. ISBN 9004112111. (englanniksi)