Toriumnitraatti
| Toriumnitraatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Th(NO3)4 |
| Moolimassa | 480,08 |
| Ulkomuoto | Valkoinen, hygroskooppinen aine [1] |
| Tiheys | 2,78 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Toriumnitraatti (Th(NO3)4) on torium- ja nitraatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään hehkusukkien valmistuksessa ja tuotettaessa muita toriumyhdisteitä ja luminoivia väriaineita.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toriumnitraatti on huoneenlämpötilassa kiinteää valkoista ja hygroskooppista eli vettä imevää ainetta. Siitä tunnetaan kidevedettömän muodon lisäksi seitsemän kidevedellistä hydraattia, muun muassa tetra- ja pentahydraatit (Th(NO3)4·4H2O ja Th(NO3)4·5H2O) ja emäksiset hydroksonitraatit. Liuoksissa voi esiintyä myös kompleksinen heksanitrotoraatti(IV)-ioni ([Th(NO3)6]2-). Kuumennettaessa se hajoaa toriumdioksidiksi säteillen valoa. Toriumnitraatti liukenee hyvin veteen ja myös useisiin orgaanisiin liuottimiin kuten alkoholeihin, eettereihin, ketoneihin ja estereihin. Toriumnitraatti muodostaa kompleksiyhdisteitä muun muassa amiinien ja amiinioksidien kanssa. Yhdiste muodostaa tributyylifosfaatin kanssa kompleksin ja tributyylifosfaattia käytetään uuttamaan toriumnitraattia sen liuoksista. Toriumin tavoin myös toriumnitraatti on radioaktiivista.[1][2][3][4][5]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toriumnitraattia valmistetaan toriumhydroksidin ja typpihapon välisellä neutraloitumisreaktiolla. Reaktion lopuksi neste haihdutetaan ja kiteet kuivataan. Näin saadaan kidevedellistä tuotetta ja kideveden määrä on riippuvainen haihdutetun liuoksen pH-arvosta.[2][3][4]
- Th(OH)4 + 4 HNO3 → Th(NO3)4 + 4 H2O
Toriumnitraattia käytetään hehkusukkien valmistuksessa.[1][2][3][5] Se on myös lähtöaine useimpien toriumyhdisteiden valmistuksessa ja siitä voidaan tehdä myös luminoivia väriaineita.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 501. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c d David L. Clark, Mary P. Neu, Wolfgang Runde & D. Webster Keogh: Thorium and Thorium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2006. Viitattu 15.05.2013
- ↑ a b c d Wolfgang Stoll: Thorium and Thorium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 15.5.2013
- ↑ a b Norman M. Edelstein, Lester R. Morss, Jean Fuger: The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, s. 106–108. Springer, 2010. ISBN 978-94-007-0211-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.05.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Olavi Pukkila: ”6. Säteilevät kuluttajatuotteet”, Säteilyn käyttö, s. 327–328. STUK, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.5.2013).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ChemBlink: Thorium tetranitrate (englanniksi)