Koordinaatit: 62.777°N, 25.7823°E

Konginkankaan linja-autoturma

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. huhtikuuta 2019 kello 22.52 käyttäjän PtG (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konginkankaan linja-autoturma
Ilmakuva onnettomuuspaikalta. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.
Ilmakuva onnettomuuspaikalta. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.
Päivämäärä 19. maaliskuuta 2004
Onnettomuustyyppi yhteentörmäys
Tapahtumapaikka Konginkangas, Äänekoski, Suomi
Matkustajat
Yhteensä 36 + kuljettaja
Kuolleet 23
Loukkaantuneet 14
Eloonjääneet 14

Konginkankaan linja-autoturma on Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus. Onnettomuus sattui valtatiellä 4 (E75) entisen Konginkankaan kunnan alueella, Konginkankaan taajaman kohdalla Äänekoskella perjantaina 19. maaliskuuta 2004 kello 02.08. Paperirullalastissa ollut Transpoint Oy:n täysperävaunullinen kuorma-auto törmäsi Rukalle laskettelemaan kuljettamassa olleeseen Aurinkobussit Oy:n linja-autoon 20 kilometriä Äänekosken keskustasta pohjoiseen. Linja-autossa oli kuljettajan lisäksi 36 matkustajaa. Onnettomuudessa kuoli 23 henkilöä ja 14 loukkaantui. Kuolleista yksi oli linja-auton kuljettaja ja muut linja-auton matkustajia, joista yksi oli matkaoppaana toiminut matkailuyhtiö Goingto Oy:n toimitusjohtaja. Loukkaantuneista kahden vammat olivat lieviä ja muiden vakavia tai erittäin vakavia.[1] Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja ei loukkaantunut fyysisesti. Suurin osa uhreista sai surmansa välittömästi kuorma-auton perävaunussa olleiden paperirullien vyöryttyä sisään linja-autoon.[2]

Onnettomuuden kulku

Pohjoisesta päin tulossa olleen kuorma-auton perävaunu alkoi heittelehtiä vasemmalle kaartavassa loivassa alamäessä. Mäen alla suoralla tiellä perävaunun takaosa suistui ensin oikealle tien luiskaan. Tämän jälkeen perävaunu nousi takaisin tielle ja ajoneuvoyhdistelmä ajautui vastaantulevan liikenteen kaistoille. Tässä kohdassa tiessä on ohituskaista pohjoisen suuntaan. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan väistöyrityksestä huolimatta perävaunu jatkoi kulkuaan vastaantulevan liikenteen kaistalla. Etelästä päin tulossa ollut linja-auto törmäsi perävaunuun etuseinään. Viisi perävaunussa ollutta noin 800 kilogramman painoista paperirullaa sekä perävaunun etuseinä lensivät sisälle linja-autoon murskaten linja-auton etuosan täysin. Sekä ajoneuvoyhdistelmän että linja-auton nopeus törmäyshetkellä oli noin 70 km/h. Tie onnettomuuspaikalla oli erittäin liukas. Paikalla olleiden poliisien kertoman mukaan tiellä oli vaikeuksia pysyä kävellenkään pystyssä. Tietä oli edellisenä iltana suolattu, jotta autojen renkaat purisivat sen peilipintaan. Suola oli kuitenkin tehnyt tien pinnasta entistä arvaamattomamman. Tiellä oli voimassa talviajan nopeusrajoitus 80 km/h.[2]

Onnettomuudessa osallisena ollut linja-auto oli vuosimallia 2001 ollut Volvo 9700. Autossa oli lukkiutumattomat ABS-jarrut ja siihen oli juuri onnettomuutta edeltäneenä päivänä vaihdettu uudet renkaat. Auton jokaisella istumapaikalla oli turvavyö. Auton matkamittarilukema onnettomuushetkellä oli 153 378 kilometriä. Onnettomuuden seurausten kannalta ratkaisevaa oli, että linja-auto oli paljon kevyempi kuin toisena osapuolena ollut ajoneuvoyhdistelmä. Huolimatta linja-auton kärsimistä suurista vaurioista onnettomuus osoitti nykyaikaisen linja-auton korirakenteen tukevuuden. Henkilövahingot aiheutuivat linja-auton sisälle sinkoutuneista raskaista paperirullista.[3]

Auttajien hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota, ja onnettomuutta seuranneena sunnuntaina järjestettyyn jälkipuintitilaisuuteen osallistui lähes 60 henkilöä pelastus-, poliisi- ja terveystoimesta.[4]

Onnettomuustutkinta

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijat aloittivat onnettomuustutkinnan jo onnettomuusyönä. Valtioneuvosto asetti 24. maaliskuuta 2004 suuronnettomuuksien tutkintalautakunnan tutkimaan onnettomuutta. Tutkintalautakunta julkaisi 4. kesäkuuta 2004 väliraportin sekä animaation[5] onnettomuuden kulusta. Onnettomuuden tutkintaselostus valmistui 18. lokakuuta 2005[6], ja se julkaistiin 17. marraskuuta 2005.

Kaikkiaan tutkintalautakunta löysi onnettomuudelle 32 syytä. Tutkintalautakunnan mukaan onnettomuuden välittömänä syynä oli ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan osalta ajoneuvon ajohallinnan menetys[7] ja merkittävimpinä taustatekijöinä epäedullisen ajolinjan valinta, ajoneuvon suuri tilannenopeus[7] ja kuljettajan mahdollisesti alentunut vireystila.[8] Linja-auton kuljettajan osalta välittömäksi syyksi todettiin havaintovirhe, jonka seurauksena väistö myöhästyi[2] ja taustatekijänä suuri ajonopeus liukkaalla kelillä, joka vaikeutti vastaan tulevan ajoneuvoyhdistelmän heittelehtimisen havaitsemista aikaisemmin[9] pimeässä ja valaisemattomalla tiellä.[10] Ajoneuvojen osalta tutkijalautakunta totesi, ettei ajoneuvoissa ollut sellaista teknistä vikaa, joka olisi aiheuttanut onnettomuuden syntymisen. Molempien ajoneuvojen reitit oli suunniteltu siten, ettei niitä olisi ollut mahdollista ajaa noudattamalla voimassa olleita nopeusrajoituksia ja kuljettajien ajo- ja lepoaikasäädöksiä.[11] Lisäksi tutkintalautakunta totesi tien pinnan olleen erittäin liukas ja että paikallinen liukkaus oli vaikeasti havaittavaa ja sitä oli vaikea ennustaa.[8]

Tutkintalautakunta antoi 17 turvallisuussuositusta, joista tärkeimpänä voitaneen pitää kuljetuksen vastuun siirtämistä pelkästään kuljettajalta kaikkien kuljetukseen liittyvien osapuolten kannettavaksi. Muita merkittäviä esityksiä ovat muun muassa kuorma-autojen nopeudenrajoittimien suurimman sallitun nopeuden alentaminen 80 km/h:iin sekä ajopiirturin taltioiman nopeustiedon käyttö nopeusrajoituksen rikkomisesta rankaisemiseen.[12]

Onnettomuuden oikeuskäsittelyssä puolustuksen asiantuntijana käyttämä Tiehallinnon yli-insinööri katsoi tutkijalautakunnan raportin olevan joiltakin osin puutteellinen. Hän sanoi tutkijalautakunnan muun muassa aliarvioineen tien liukkautta ja tieprofiilin merkitystä onnettomuuden kulussa sekä ajopiirturin kiekon analyysin olleen liian ylimalkainen.[13]

Oikeuskäsittely

Turman oikeuskäsittely alkoi Äänekosken käräjäoikeudessa 25. huhtikuuta 2006. Oikeuskäsittelyssä päävastaajana oli ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja, jolle oli annettu syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 23 kuolemantuottamuksesta sekä neljästä vammantuottamuksesta.

Jutussa esitettiin 42 korvausvaatimusta. Vaaditut korvaukset vaihtelivat noin 3 000 eurosta 50 000 euroon. Yhteensä summa nousi noin 900 000 euroon. Asianomistajia oli 97.

Lisätutkimusten vuoksi syyttäjä teki lisäsyyteharkinnan, jossa ratkaistiin, haastetaanko oikeuteen muitakin vastaajia kuin turmarekan kuljettaja. Näiden tutkimusten perusteella nostettiin syytteet myös Transpoint Oy:n entistä toimitusjohtajaa vastaan. Syytteet nostettiin 23 kuolemantuottamuksesta, kolmesta vammantuottamuksesta ja työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske vaati kuljetusyhtiötä tuomittavaksi yhteisösakkoon sen liiketoiminnassa tapahtuneen työturvallisuusrikoksen vuoksi.[14] Transpoint Oy:n entinen toimitusjohtaja kiisti syytteen.

Äänekosken käräjäoikeus julkisti tuomionsa 31. toukokuuta 2006. Turman aiheuttaneen ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 23 kuolemantuottamuksesta sekä kolmesta vammantuottamuksesta. Lisäksi kuljetusyhtiö Transpoint tuomittiin 10 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.[15]

Oikeuskäsittely jatkui 18. joulukuuta 2006 Vaasan hovioikeudessa, sillä ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja valitti tuomiosta. Myös muutamat asianomistajat ilmaisivat tyytymättömyytensä Äänekosken käräjäoikeuden tuomioon, mutta kukaan heistä ei lopulta valittanut tuomiosta.[16]

Hovioikeus säilytti 23. tammikuuta 2007 antamassaan ratkaisussa käräjäoikeuden päätöksen pääosin ennallaan.[17] Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja ei valittanut tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.[18]

Uhrit

Konginkankaan onnettomuudessa kuoli 23 ihmistä. Poliisi julkisti listan sunnuntaina 21. maaliskuuta 2004 iltapäivällä. Uhrien kotipaikkakunnat ja syntymävuodet olivat seuraavat:[19]

Paikkakunta Syntymä-
vuosi
Espoo 1983
Helsinki 1975
Helsinki 1975
Vantaa 1974
Helsinki 1974
Espoo 1974
Espoo 1974
Helsinki 1956
Helsinki 1983
Pylkönmäki 1986
Helsinki 1964
Saarijärvi 1986
Espoo 1986
Helsinki 1974
Helsinki 1983
Espoo 1974
Espoo 1974
Helsinki 1961
Espoo 1983
Helsinki 1978
Järvenpää 1974
Vantaa 1947
Pori 1957

Lähteet

  • Tutkintaselostus: Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton yhteentörmäys valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus, 2005. Tutkintaselostus A 1/2004 Y. ISSN 1239-5315. ISBN 951-836-164-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.3.2014).

Viitteet

  1. ↑ Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin Yle Elävä arkisto. 19.1.2007. Viitattu 30.8.2018.
  2. ↑ a b c Tutkintaselostus 2005, s. 15.
  3. ↑ Timo Lehtonen: Suomen linja-autot: koriteollisuus 2000-luvulla, s. 62. Helsinki: Autokoriteollisuus ry ja Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-5805-94-9.
  4. ↑ Konginkankaan onnettomuus oli raskas myös pelastajille. Pelastustieto-lehti, 2004, nro 3, s. 6–12. Palo- ja pelastustieto ry. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 19.2.2017.
  5. ↑ Citec Information: Konginkangas 19.3.2004 klo 02:08 (videoanimaatio onnettomuudesta) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 13.3.2007.
  6. ↑ Tutkintaselostus 2005, s. XI.
  7. ↑ a b Tutkintaselostus 2005, s. 108.
  8. ↑ a b Tutkintaselostus 2005, s. 109.
  9. ↑ Tutkintaselostus 2005, s. 110.
  10. ↑ Tutkintaselostus 2005, s. 111.
  11. ↑ Tutkintaselostus 2005, s. I.
  12. ↑ Tutkintaselostus 2005, s. 113–117.
  13. ↑ Mattila, Ilpo: Tiehallinnon yli-insinööri: Tien huono kunto johti turmaan Helsingin Sanomat. 25.4.2006. Helsinki. Viitattu 13.3.2007.
  14. ↑ Lisäsyytteitä Konginkankaan turmassa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen päätös 23.2.2006, dnro R 06/3 (Valtakunnansyyttäjän viraston tiedote) 2.3.2006. Helsinki: Valtakunnansyyttäjänvirasto. Viitattu 13.3.2007.
  15. ↑ Siukonen, Timo: Konginkankaan turmarekan kuljettajalle kolme kuukautta ehdollista Helsingin Sanomat. 31.5.2006. Helsinki. Viitattu 13.3.2007.
  16. ↑ Konginkangas-kuski valitti tuomiosta Yle Uutiset. 30.6.2006. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 30.8.2018.
  17. ↑ Siukonen, Timo: Hovioikeus säilytti ehdollisen vankeustuomion Konginkankaan turmassa Helsingin Sanomat. 23.1.2007. Helsinki. Viitattu 13.3.2007.
  18. ↑ Konginkankaan rekankuljettaja ei valita tuomiostaan Yle Uutiset. 19.3.2007. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 19.3.2007.
  19. ↑ Pöntinen, Petri: Pahin tapahtui. Suomen Kuvalehti, 2004, nro 13. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.12.2012.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Konginkankaan_linja-autoturma&oldid=18058839”