Wikipedia:Vertaisarviointi

Tie suositelluksi artikkeliksi
Uusi artikkeli Artikkelin muokkaus Suositellun artikkelin kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli
Suositellusta artikkelista voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
Uusi luettelo Luettelon muokkaus Suositellun luettelon kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu luettelo
Suositellusta luettelosta voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita

Pyynnön tekeminen

• Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
• Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
• Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
• Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
• Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan

• Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
• Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
• Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen

• Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):

[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~

• Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
  ==Arkistoitu vertaisarviointi==
  {{Arkistoitu osa}}
  [kopioitu vertaisarviointi]
  </div>
  
• Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
  
  {{Artikkelin historia|va|
  {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
  }}
  
  Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
• Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
• Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli -äänestykseen, suositeltu luettelo -äänestykseen tai laatuarviointiin.

Katso myös

• Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi
• Laatuarvioinnissa olevat artikkelit eli hyväksi tai lupaavaksi ehdotetut

Vertaisarviointipyynnöt

Luettelo Japanin kaupungeista

Kaikista Japanin kaupungeista on nyt artikkeli, ja joulun ja vuoden 2020 päättymisen kunniaksi ne on myös koottu luetteloon. Puuttuuko jotakin oleellista? Väestötiedot ovat vuodelta 2015, koska Japanissa on väestönlaskenta joka viides vuosi, ja vuoden 2020 laskennan tuloksia ei ainakaan viimeksi tarkistaessani ollut vielä tilastokeskuksen sivuilla. Käsin en niitä kyllä enää jaksa päivittää, joten jos sattuvat lähiaikoina tulemaan nettiin, ne saisi tuoda artikkeliin botilla. Lakkautetuille kaupungeille voi kyllä periaatteessa lisätä yksittäisiä, parempilaatuisia lähteitä, mutta siitä on aika kova vaiva saman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ymmärtääkö muuten joku, miksi kaupunkien järjestäminen väkiluvun mukaan ei enää onnistu miljoonasta ylöspäin? Omalla alasivullani se kyllä toimi normaalisti. --Epiq (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 20.34 (EET)

Mä en tiedä, johtuuko se tästä näytöstä, mutta tuo "erityiskaupungin" väri ei erotu yhtään tavallisesta kaupungista (täällä porukoilla näyttö on kyllä surkea; voi johtua siitäkin). Lisäksi tuolla on muutamia linkkejä ohjaussivuihin. Suosittelen Linkclassifier-pienoisohjelmaa, jolla näkee suoraan, jos linkit menee täsmennyssivuille. Toki ärsyttävää tuollainen linkkien värisekamelska, mutta muokkausta helpottaa. Sinällään ei suurempaa huomautettavaa luetteloartikkelista. Muutamia kosmeettisia hienosäätöjä, ja minusta on suositeltava luettelo. --PtG (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 16.59 (EET)

Mikä muuten tuo erityiskaupungin kriteeri on? Muiden kaupunkityyppien vaatimukset mainitaan. --PtG (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 17.06 (EET)

Itsellä tuon erityiskaupungin värin kyllä erottaa, mutta on se kyllä aika vaalea kieltämättä. --Hedelmätiski (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 17.27 (EET)

Kiitos, arvasin että sinne oli jäänyt jokin väärä linkki. Selvensin nyt erityiskaupunkien tilannetta vähän, kun oikeastaanhan järjestelmä on lakkautettu ja sitä ollaan korvaamassa ydinkaupungeilla. Siksi en halunnut niille voimakasta väriäkään. Minulla tuo kyllä erottuu kohtalaisen hyvin, mutta voihan sitä tummentaakin. Sitten pitäisi varmaan keksiä joku muu huomiotaherättämätön väri, jotta ne eivät mene virallisten suurkaupunkien kanssa sekaisin. Minua häiritsee enemmän, että luettelointi ei toimi oikein... --Epiq (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 18.45 (EET)

{{Nts}}? ”Mallinetta tarvitaan, koska Mediawiki-ohjelmisto ei tue suomen kieliopin mukaisia tuhat- ja desimaalierottimia, jolloin suoraan annettuina aakkostus menisi väärin.” Taulukkoa selkeyttäisi lukujen tasaus oikealle. Esimerkki align=right| {{Nts|1000}}. Tekstieditorilla muutos ei ole mahdoton urakka. ---raid5 (keskustelu) 25. joulukuuta 2020 kello 22.11 (EET)

En ihan täysin ymmärrä, mutta nyt ainakin toimii hyvin, kiitos vaivannäöstä! En tiedä huomasitko, mutta väestöntiheyden kanssa on muuten sama ongelma kuin väkiluvun. Mitä tekstieditoria käytit? Osaatko muuten sanoa, miksi luettelointi toimii alasivulla oikein, mutta artikkelinimiavaruudessa ei? --Epiq (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 10.32 (EET)

Huomasin, samoin on pinta-alan laita. Jos sillä ei ole kiire, niin saatan lisätä niihin nts-mallineen ellei joku muu ehdi ensin. En tiedä, ilmeisesti käyttäjäavaruudessa on eri lainalaisuudet voimassa. Käytän editoria nimeltä BBEdit (macOS). Käytän prosentin verran sen ominaisuuksista. Windowsissa jotkut käyttävät Notepad++. Linuxissa taas gedit, mousepad, pluma, xed (tuntuvat samanlaisilta, olen käyttänyt ainoastaan asetustiedostojen muokkaamiseen). Minulle riittää tällä hetkellä rivinumerointi, rivin korostus ja etsi/korvaa. ---raid5 (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 20.30 (EET)

Muutos olisi varmasti liian suuritöinen, mutta tuli mieleen, että prefektuurit olisi voinut yhdistää (rowspan), jolloin taulukon koko olisi pienentynyt ehkä joitakin kymmeniä kilotavuja ja muuttunut selkeämmäksi. Ehkä sitä voi hyödyntää jossakin muussa yhteydessä. (Tai jos haluat jakaa taulukon prefektuurittain eri artikkeleihin). En tee kyseistä muutosta. Mietin vielä, jos saisin muokattua numerotiedot helpommalla tavalla (säännöllinen lauseke).

Esimerkki

Prefektuuri	Kaupunki	…
Hokkaidōn prefektuuri	Abashiri	…
	Akabira	…
	…	…

---raid5 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 00.35 (EET)

Kiitos korjauksistasi, hienoa että taulukko nyt toimii. Se on tosiaan jo raskaan puoleinen, mutta jos sen jakaisi prefektuureittain, voisiko kaupunkeja enää järjestää aakkosjärjestykseen tai väkiluvun mukaiseen järjestykseen? Taulukon voi varmastikin tehdä monella eri tavalla, eikä aakkosjärjestys ole ole ainoa oikea. Japanilaiset tapaavat järjestää kuntiaan perustamisjärjestykseen ja prefektuureittain maantieteen mukaiseen järjestykseen, mutta ajattelin että tämä olisi selkein ja mahdollistaisi eri luetteloinnit parhaiten. Prefektuureittain tietoja voi olla prefektuurien artikkeleissa, mutta tämän etu on tietysti se, että kaikki on samassa luettelossa samaan aikaan. --Epiq (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 22.21 (EET)

Ehdottamani muutos ei ole välttämätön, siinä olisi paljon työtä. (Luettelo Espoon kaupunginosista, lyhyt luettelo ja helppo muutos: ennen → jälkeen, aakkostus toimii suuralueessa ja kaupunginosassa). Yritin olla huolellinen, mutta jos tein hankalasti korjattavia virheitä, niin muokkaukseni voi kumota helposti. Entisten kaupunkien siirtäminen omaan artikkeliin pienentäisi artikkelin kokoa. Aiheen asiantuntijana tiedät parhaiten mikä järjestys tai mitä artikkelissa kuuluu olla. ---raid5 (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 23.06 (EET)

Saatan yhdistää malliksi prefektuurit entisissä kaupungeissa, jossa on sata riviä. Jos et pidä lopputuloksesta, niin voit kumota muutokseni. ---raid5 (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 02.22 (EET)

Ehditkin näköjään jo kokeilla tätä, hyvä että tuli testattua. En nyt kuitenkaan ole ihan varma, että lopputulos on parempi. Onkohan epätarkoituksenmukaista, että prefektuuri on taulukossa ensimmäisenä, kun kuitenkin luettelon pääasian pitäisi olla kaupunki. Lisäksi kun luetteloidaan entisiä kaupunkeja, korostuvat jo lakkautetut Karafuto ja aiempi Tokion prefektuuri jotenkin turhaan ensisijaisena luokitteluna. Taulukko tuntuu minusta myös vaikeammin hahmotettavalta ja käytettävältä, kun se ei palaudu järjestettäessä ”ennalleen” vaan solujako muuttuu. Täytyy ehkä vähän pohtia tätä vielä. Lukijan kannalta ei varmaankaan ole merkitystä, monenko kilotavun kokoinen taulukko on. --Epiq (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 22.42 (EET)

Clark Ashton Smith

Tähtään suositelluksi. --Miihkali ^{(K • M)} 20. joulukuuta 2020 kello 12.54 (EET)

Bathory (yhtye)

Nimim. Hedelmätiskin tekemä artikkeli, joka hiljan valittiin Hyväksi. Laatuarvioinnissa Nimim. PtG totesi, että SS-statuksestakaan ei paljoa puutu, ja sen jälkeen artikkeli on entisestään parantunut. --Miihkali ^{(K • M)} 18. joulukuuta 2020 kello 10.05 (EET)

Kiitokset lisäämisestä. Ajattelin itse laittaa tähän että ainakin yhtyeen kuvasta/imagosta voisi jotain mainita tarkemmin. Bathory yhdessä muiden ensimmäisen aallon black metal -yhtyeiden tavoin esiintyi promokuvissa nahkaan, niitteihin ja pitkiin piikkeihin pukeutuneena, ilmeikkäästi poseeraten ja tulta sylkien (mahdollista kuvistusta?). --Hedelmätiski (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 04.41 (EET)

Lisäsin erikseen tietoa yhtyeen kuvasta sekä vaikutuksesta sen saralla. Saa nähdä jos kuva on tarpeen. --Hedelmätiski (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 05.10 (EET)

Eiköhän tämä ole valmiina jo SA-tasolle. --PtG (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 20.33 (EET)

Ei tästä pumpusta ole oikein liikaa / muuta kerrottavaa, itse tunnen yhtyeen sen verran hyvin. Albumit olen nostamassa LA-tasolle joten niistä voi lukea enemmän siellä. Pituudeltaan ja kattavuudeltaan mielestäni Accept-artikkelin tasolla, joka noin vuosi sitten valittiin suositelluksi. --Hedelmätiski (keskustelu) 26. joulukuuta 2020 kello 20.42 (EET)

Olen jo saanut suurimman osan yhtyeen albumiartikkeleista lupaavan tasolle, ja kaksi jo virallisesti lupaavaksi. Ajattelin että niiden pohjalta voisin hieman siistiä yhtyeartikkelia, kunhan ehtii. --Hedelmätiski (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 19.42 (EET)

Golem (kirja)

Meinasin ensin ehdottaa Hyväksi, mutta PtG:n suosituksesta päätinkin tavoitella SS-statusta. --Miihkali ^{(K • M)} 16. joulukuuta 2020 kello 10.51 (EET)

Toistetaan nyt tässä siellä esittämäni näkemys. Kirjasta varmasti pystyy kirjoittamaan enemmänkin, mutta musta tästä saa nyt aivan tarpeeksi kattavan ja monipuolisen kuvauksen sen taustoista, kirjoittamisesta, teemoista, tulkoinnoista ja maineesta. Ibburista ja johdannossakin mainitusta Die Weißen Blätterista voisi olla artikkeli, mutta muuten ei ole nähdäkseni pahoja punaisuuksiakaan. --PtG (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 20.27 (EET)

Outoja tarinoita

Lapsuuteni suosikkikirjasarja, nyt huippulaadukkaana yhtenäisenä aritkkelina! Mielestäni tällä voisi olla potentiaalia jopa SS-tasolle. Artikkelin pituus ei päätä huimaa, mutta toisaalta liekö tästä enempää kerrottavaakaan. --Miihkali ^{(K • M)} 15. joulukuuta 2020 kello 15.37 (EET)

Tarkoittaako Sadelehto, että kriitikot eivät saaneet kiinni kuudennen osan temaattisesta ideasta? Avaako Sadelehto yhtään sitä, miksi hän puolusteli asiaa näin? Mutta vaikea tästä varmaan tämän enempää on kirjoittaa. Sellainen teknis-tyylillinen seikka tässä on, että osio "Sisältö" toistuu useasti. Mä en nyt muista, onko meidän ohjeissa tästä mainintaa, mutta enwikin tarkemmin mietityissä ohjeissa otsikkonimien pitäisi olla uniikkeja. Tämä siksi, jotta mahdolliset sivulle johtavat linkit saataisiin toimimaan. --PtG (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 23.36 (EET)

Regina Linnanheimo

Aiemmin hyväksi artikkeliksi valittu artikkeli, jossa musta on kerrottu kaikki oleellinen. Pitkälti Käyttäjä:EmzQh laajentama. Onko ajatuksia ja parannettavaa? --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 18.11 (EET)

Aiheesta muualla osiossa on linkki maksulliseen Kansallisbiografian artikkeliin. Olisin siirtänyt sen lähteeksi, mutta on parempi välttää edestakaisia muutoksia. ---raid5 (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 18.43 (EET)

Ei sitä oikein voi lähteeksi siirtää, kun sitä ei lähteenä ole käytetty. AM-osiossa ei tosiaan pidetä maksullisista linkeistä, mutta tästä säännöstä hieman lipsutaan. [Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_45#Maksulliset_tai_rekisteröitymistä_vaativat_linkit Kansllisbiografian kohdalla] asiasta on keskusteltu. Toisten mielestä tällainen yleinen kansallinen lähde olisi silti hyväksyttävissä, vaikka ohjeessa edelleenkin on konkreettinen kielto. --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 19.50 (EET)

Selvä, ei kai siitä haittaakaan ole. Mielenkiintoinen keskustelu. ---raid5 (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 20.39 (EET)

Joo, ei siitä haittakaan musta ole. Tosin en tiedä, paljonko siitä hyötyäkään on, kun todennäköisesti suurin osa asiasta on sieltä jo artikkelissa. --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 23.31 (EET)

Pitäisikö kaikissa kirjaviitteissä mainita myös vuosiluku? Se on perusteltua, jos lähteenä olevasta kirjasta on käytössä useita painoksia. Toisaalta, jos muokkaaja viittaa eri painokseen, niin eikö samalla voi korjata kaikkiin viitteisiin vuosiluvun? Tämän keskustelun jälkeen olen lisännyt puuttuvia vuosilukuja. ---raid5 (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 17.04 (EET)

Lisäsin vuosiluvut kirjaviitteisiin, ilmeisesti näin on tapana tehdä. ---raid5 (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 18.07 (EET)

Mun mielestä tuo on tarpeellista vain, jos artikkelissa viitataan saman kirjailijan useampaan kirjaan, jolloin viitteestä ei voi päätellä, mihin kirjoista viitataan. Tässä tapauksessa lähdeluettelossa näkyy jo, että esimerkiksi Nikula on vuoden 2000 kirja. Sen toistaminen jokaisessa viitteessa ei musta tällaisessa artikkelimittaisessa kirjoitelmassa ole tarpeellista, koska tieto on helposti nähtävissä muutenkin. En kuitenkaan vastusta niiden lisäämistä, jos ne halutaan. --PtG (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 23.00 (EET)

Onneksi vuosiluvut saa helposti pois tekstieditorilla, jos haluaa. Tämä ei sinänsä ole mikään iso asia, mutta…  –Kommentin jätti Raid5 (keskustelu – muokkaukset)

Vuosilukujen maininta viitteissä on hyvä ottaa tavaksi, sillä artikkeleitahan muokataan usein myöhemmin lisää toisten kirjojen pohjalta, ja usein ne ovat samojen kirjoittajien kirjoittamia kuin aiemminkin käytetyt. Silloin vanhoissa viitteissä on hyvä olla vuosiluvut jo valmiiksi. --Savir (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 11.40 (EET)

Otan tavaksi oli hyvä tai ei. Edellisesssä kommentissani tarkoitin, että on useaa perusteltua muokkaustapaa, joka sekoittaa, tapojen muuttaminen on hidasta. (Jostain syystä minulta puuttui allekirjoitus edellisestä kommentistani). ---raid5 (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 16.03 (EET)

Piazza Fontanan pommi-isku

Päivämäärälaatikosta osui silmään tällainen asiantuntevan oloinen, hyvin kirjoitettu ja lähteistetty teksti. Artikkelin on kirjoittanut @Gramantieri:, joka on ilmeisesti lopettanut Wikipedian käytön ainakin väliaikaisesti. Mielestäni artikkeli on hyvin lähellä SS-tasoa. Salaliittoteorioista on sananen keskustelusivulla, artikkelissa ei mitään. Itse ajattelen, ettei väärää tietoa ehkä tarvitsekaan artikkelissa kovin laajasti esitellä, mutta voisi kuitenkin ehkä mainita, että salaliittoteorioita on esitetty eivätkä ne pidä paikkaansa. --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 19.26 (EET)

Ensimmäisenä osui lukematta yleisemmin silmään, että varsinainen teksti alkaa johdannon jälkeen suoraan tutkimuksista. Räjähdyksestä, uhreista ja muista vaurioista pitäisi kyllä varmaan aloittaa. --PtG (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 12.15 (EET)

Luettelot äärimmäisen uhanalaisista eläimistä

Arviointipyynnön tausta on se, että päätin kesällä tehdä ensimmäisen kunnon päivityksen yli kymmeneen vuoteen luetteloon Luettelo äärimmäisen uhanalaisista selkärankaisista. Sitä tehdessäni tuli mieleen, että tulevia päivityksiä helpottaisi huomattavasti, jos jokainen eläin olisi lähteistetty. Siitä projekti muuntuikin yhä suuruudenhulluummaksi ja teknisten rajoitusten vuoksi luettelo pitikin sitten jakaa osiin. Tässä muutamia yleisiä asioita ja alla olevissa osioissa luettelokohtaisesti.

• Mitä luetteloon voisi lisätä? Meneekö "oman tutkimuksen" puolelle lisätä tieto montako lajia luettelossa on? Entä menisikö oman tutkimuksen puolelle jos kertoisi montako lajia on misäkin maanosassa esim eurooppalaisten, afrikkalaisten jne määrä? Tämä voisi olla mielenkiintoinen tieto
• Kanta on, ellei toisin sanottu kokonaiskanta, ei sukukypsien yksilöiden kanta. Miten tämän ilmaisisi selkeästi luettelon johdannossa?
• Nämä on melko kattavasti kuvitettu. Halusin nimenomaan valokuvia luetteloon, eli jos jostain lajista on vain piirroskuva en käyttänyt sitä.
• Mitä tehdä tuolle emoluettelolle? Sivuhistorian säilyttämiseksi se on syytä pitää tallessa, mutta mille nimelle sen siirtäisi?

Kaiken kaikkiaan olen siis käynyt läpi vajaan 2000 eläimen uhanalaisuustiedot ja urakka ei ollut ihan pieni. Saisikohan näistä pienellä vaivalla suositeltuja luetteloita? --Nitraus ^(wikinät) 4. joulukuuta 2020 kello 18.27 (EET)

Kova ja arvostettava urakka ollut! Nämähän pitäisi taas päivittyä ensi viikolla, mutta nyt näihin pohjiin pitäisi olla varsin helppoa tehdä muutokset. --PtG (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 15.25 (EET)

Musta omaa tutkimusta ei ole laskea yhteen eri määrät, mutta toisaalta ei välttämättä tarvikaan. IUCN:lla on myös laajoja tilastoja. Sieltä saa kriittisesti uhanalaiset eläinryhmittäin ja maittain. Suositelluksi luetteloksi musta näihin tarvittaisiin nimenomaan jonkinlaista listan sanallistamista tuohon alkuun. Ja ehkä jonkinlaista historiatilastoa.--PtG (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 15.25 (EET)

@Nitraus: Siellä on tullut vuoden 2020 kolmosversio. --PtG (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 12.58 (EET)

Joo, niin on. Ajettelin päivittää näitä sitten, kun onsaatu eliöartikkelien luokitukset ajantasalle. Mulla on tuohon apuneuvoksi lista, jonka laitan alasivulleni jossain vaiheessa piakkoin. --Nitraus ^(wikinät) 12. joulukuuta 2020 kello 13.03 (EET)

, mutta

Luettelo äärimmäisen uhanalaisista kaloista

IUCN on luokitellut muutamia lajeja sp.nov-merkinnällä ja niiden taksonominen asema on kyseenalainen. En ottanut niitä mukaan luetteloon, mutta kokosin ne alasivulleni. Jos niin halutaan voin kyllä lisätä ne luetteloon. IUCN sanoo, että lajia Coregonus trybomi saatettaisiin tavata myös Suomesta ja Venäjältä, mutta päätin olla kuitenkin asiassa varovainen ja jättää ne pois levinneisyysalueesta. --Nitraus ^(wikinät) 4. joulukuuta 2020 kello 18.27 (EET)

En tiedä. Käsittääkseni Wikipedia perustuu lähteenmukaisuuteen, ei totuuteen. Jos on ristiriitaisia lähteitä, molemmat vaihtoehdot taitaa olla hyvä mainita. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 20.10 (EET)

IUCN:nkin mukaan eiintyminen Suomessa ja Venäjällä on epävarmaa. --Nitraus ^(wikinät) 4. joulukuuta 2020 kello 20.36 (EET)

Niin joo. Mielestäni siinä tapauksessa voisi mainita, että IUCN:n mukaan esiintyminen Suomessa ja Venäjällä on epävarmaa, mutta ottaa luetteloon. Ja toinen juttu on sitten että voitaneen myös luetella nämä ongelmatapaukset maininnalla taksonomisesta asemasta. Ja sit mitä tulee itse luetteloon, en yleensä huomauttele punalinkeistä, mutta tässä niitä on niin paljon, että lisää voisi sinistää, ei tietenkään välttämättä kaikkia, olis meinaan iso ja yksitoikkoinen työ, vaan esimerkkejä taksoneista, varsinkin niitä joitten nimet on suomennettu tai jos on jotain muuta erityisen kiinnostavaa. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 22.41 (EET)

Tarkoitus olisi, että ainakin niistä lajeista, joilla on suomenkielinen nimi tulisi artikkelit. Mutta, kun näitä luetteloja on useampia ja mulla on múseita muitakin artikkeliprojekteja menossa, siihen voi mennä jonkin verran aikaa... Jos muutkin haluavat osallistua, on se enemmän kuin tervetullutta. --Nitraus ^(wikinät) 6. joulukuuta 2020 kello 11.27 (EET)

Aloittelin varovasti. Parannukset tervetulleita. --Tappinen (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 15.35 (EET)

En tiedä onko järkevää edes ottaa tätä kysymystä esille, mutta tässä on se maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaiset eläimet. Oisiko Suomessa uhanalaiset olla tässä rinnalla? Tämähän on vain kieli- eikä maa- wikipedia. Siellä taisi jossain ollakin ainakin niistä jotka ovat olemasssa vain Suomessa. Mutta puhun periaatteesta. Ja toinen kysymys jonka haluan ottaa vakavasti esille on päivitys. Uskon, että Nitraus tämän hoitaa, mutta se on tieteosanakirjaa ajatellen karmea homma yhdelle käyttäjälle. Ja mitä tehdään sukupuuttoon kuolleille? Tuleeko niistä luettelon osa EX vai poistuvatko ne luettelosta? Toki on hyviä tapauksia jotka voidaan nostaa toiseen luokkaan. Ymmärtänette, että minun on vaikea tuoda tätä esiin. --Höyhens (keskustelu) 15. joulukuuta 2020 kello 20.22 (EET)

Sinänsähän nämä ovat laatutyötä. --Höyhens (keskustelu) 15. joulukuuta 2020 kello 20.26 (EET)

Luettelo äärimmäisen uhanalaisista linnuista

Parannusehdotuksia? --Nitraus ^(wikinät) 4. joulukuuta 2020 kello 18.27 (EET)

Luettelo äärimmäisen uhanalaisista matelijoista

Kommentteja? --Nitraus ^(wikinät) 4. joulukuuta 2020 kello 18.27 (EET)

Luettelo äärimmäisen uhanalaisista nisäkkäistä

Kysymyksiä? --Nitraus ^(wikinät) 4. joulukuuta 2020 kello 18.27 (EET)

Lukumäärien laskeminen alueittain olisi mielestäni mielenkiintoista; sopivaa aluejakoa (maanosittain? Aasia eri osiin ?) voi harkita. --Tappinen (keskustelu) 28. joulukuuta 2020 kello 23.53 (EET)

Luettelo äärimmäisen uhanalaisista sammakkoeläimistä

Sanottavaa? --Nitraus ^(wikinät) 4. joulukuuta 2020 kello 18.27 (EET)

Sammakoiden taksonomista hierarkiaa voisi vähän karsia, koska vakiintunutta luokittelua ei ole, ja monissa ryhmissä äärimmäisen uhanalaisia lajeja on vain vähän. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 15. joulukuuta 2020 kello 17.51 (EET)

Sosialismi

Pitkän linjan ongelma-artikkeli, jota yritin tänään laajentaa ja lähteistää. Artikkelin perusrunko perustuu nyt Encyclopaedia Britannicaan, joten rohkenin ottaa ison lähdepyyntölaatikon pois. Tekstissä on toki edelleen hirveä määrä lähteetöntä tietoa. Koska tämä on kuitenkin varsin keskeinen artikkeli, rupesin pohtimaan sellaista, olisiko Vickipedian käyttäjillä kiinnostusta pitää tämän suhteen jonkinlaiset lähdetalkoot, joissa kirjoitettaisiin lähteettömiä osioita uusiksi kunnon lähteiden pohjalta? Tässähän olisi tiedon puolesta varmaan edellytyksiä Hyväksi artikkeliksi, ja kyseessä on myös yksi Wikipedian luetuimmista artikkeleista. --Miihkali ^{(K • M)} 2. joulukuuta 2020 kello 16.18 (EET)

On kerennyt saada niin monenlaisia tulkintoja, että tehtävä on hurja. Jotensakin vallankumous rauhanomaisin keinoin saisi olla enemmän esillä, sitähän suurin osa sosialisteista haluaa. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 05.01 (EET)

Tai siis se kumous ei ole se juttu vaan sen jälkeinen aika, johon sosialistit yleensä pyrkivät; vallankumous on vain väline jota ilman ei sosialismiin siirtyminen ole mahdollista. Kansallissosialismin "sosialismi" on myös selitettävä eli siis se että esim. Saksan natsit katsoivat että valtion tehtävänä on tuottaa työvoimaa kotimaisille kapitalisteille sekä sotilaita uusien alueiden valtaamiseksi ja kansojen alistamiseksi.. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 05.06 (EET)

Viitaten edelliseen tulee mieleen että sosialismin (ja kommunismin) nimissä on tehty kaikenlaista mikä ei sovi inhimillsyyteen. On kyettävä selittämään, miksi se ei käytännössä toiminut ja miksi esimerkiksi Itä-Euroopan kommunistipuolueet eivät loppujen lopuksi toteuttaneet ees sosialismia vaan kapitalismiksi kääntynyttä hirmuvaltaa muutamia suojasäitä lukuunottamatta. Ja sit pitää muistaa sekin puoli että kaikesta huolimatta eläkeiät olivat alhaalla, peruselintarvikkeiden hinnat samoin, ja terveydenhuolto maksutonta. Kannattaa verrata länsimaihin. Ja on paljon muutakin, mutta toisen kerran, amerikkalaiset eivät ymmärrä tästä mitään, koska heillllä oli koko latinalainen Amerikka ryöstettvänään ja rotusorto. Eikä eurooppalaiset kun meillä oli Afrikka ym. täynnä toisen alimman luokan kansalaisia mutta tuottivat meille kaikkea mikä meni kaupaksi mutta mitä me ei tarvittu muuhun kuin osoittaaksemme ryssille että meillä on paremmin. Ja ne perkeleen pöljät uskoivat sen ja kuvttelivat vielä ettei Suomi pitänyt keskutysleirejä ja vastaavaa. Revi tästä, minen jaksa. sittenkin yst. ja hyvää itsenäisyyspäivää. --Höyhens (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 03.42 (EET)

Miksi alhainen eläkeikä on hyvä? Neuvostoliitossa/Venäjällä tosin kuolinikä on ollut alhainen (viina, tupakka), joten sinänsä hyvä että ehtii nauttia eläkepäivistä, mutta suomalaiset menevät toiseen työhön, jos pääsevät 55-vuotiaana eläkkeelle, jos sellaisia ammatteja vielä on. --Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 08.15 (EET)

Anteeksi purkaukseni tuossa yllä, mutta mielestäni sosialismi tai kommunismi ei vallitse sellaisissa paikoissa joissa senniminen puolue onm vallassa. Johtavan puolueen nimi ei ratkaise sitä yhteiskuntajärjestelmää, josssa eletääm. En ole ihan varma, mutta arvelen että jos maailmassa on tälä hetkellä jokin sosialisimia totettava maa, se on Kuuba. Siellä ei muuten edes tilastoida ihmisiä ihonvärin mukaan, mikä ei kuulu tähän, mutta voinee auttaa ymmärtämään, mitä sosialismi tarkoittaa. Ihmiset elävät miten elävät mutta toistaiseksi 60 vuoden kauppasaarto on aika raju juttu. Se jatkuu. --Höyhens (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 03.54 (EET)

Suomessakaan ei tilastoida ihonvärin mukaan, värittömyys ei siis ole sosialismia. Kielitilastoa pidetään, jotta kaikkia voidaan palvella omalla kielellä. Jos se on sosialismia, pidän siitä. --Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 08.15 (EET)

Sosialismi on talouden negaatio. Sosialistinen yhteiskunta syntyy, kun talous kielletään tai sitä säännöstellään tai "suunnitellaan". Sosialismi ja kommunismi ovat synonyymeja ja kaikissa muodoissa vain virheellisiin talousteorioihin perustuva yritys kumota normaalit talouden lainalaisuudet. Lopulta talouden lait (luonnonlait) aina voittavat ja yhteiskunta aloittaa tervehtymisen sosialismia seuraavan elintason jatkuvan laskun ja suoranaisen kaaoksen tai romahduksen jälkeen. Artikkeli on ongelmallinen, koska se käsittelee virheellisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia teorioita ilmaisematta selkeästi että kyseessä on menneisyyteen painunut pseudotieteen kaltainen uskomusjärjestelmä. Luin tämän kertaalleen läpi ja aikamoinen ideologinen sekasotku on kyseessä. Taitaa olla ikuinen ongelma-artikkeli kaikissa muissakin kieliversioissa. Kiitos Miihkalille suuresta parannuksesta, parannettavaa on vielä. jni (k) 6. joulukuuta 2020 kello 16.14 (EET)

Höpsistä silleen, että yksityisomaisuus on keinotekoinen luomus, joka luodaan lainsäädännöllä. Yksityisomaisuutta voi olla vain jos sitä väkivalloin puolustetaan. Toisekseen Yhdysvallat on ensimmäinen ideologinen valtio, joka perustettiin liberalismin pohjalle. Mitään luonnollisuutta ei ole yksityisomaisuudessa mutta ei liberalismissakaan. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 16.23 (EET)

Arvasin että Wikipedian omat teoreetikot Hartz-Höyhens -akselilla pääsevät tästä aiheesta käyntiin. Jopa Proudhon myöhemmin muutti mieltään yksityisomaisuuden luonteesta, kuten artikkelissaan kerrotaan. Hyödykkeitä kulutetaan, koska siitä on ihmisille hyötyä. Ihanko oikeasti jos keräät autiolta saarelta villejä marjoja ja syöt ne, kyseessä on "keinotekoinen luomus, joka luodaan lainsäädännöllä"? Minä sanoisin taloustieteen ja esineoikeuden termeillä, että marjat vallataan (occupatio saanto eli valtaus) luonnosta, joten ne muuttuvat omistetuksi hyödykkeeksi joka sitten välittömästi kulutetaan. Varsinkin jos marjoja viljellään, niin kenelle niiden pitäisi kuulua jos ei viljelijälle? jni (k) 6. joulukuuta 2020 kello 16.46 (EET)

Pohdipa maanomistusta, kun ei kaikkialla maailmassa ole jokamiehenoikeuksia. Ne maanomistajan maalla kasvavat marjat ovat maanomistajan omistamia marjoja, vaikka työntekijä taikka ohikulkija poimisikin ne. Autiot saaret ei siis päde. Toisekseen, ne poimitut marjat voidaan antaa naisten ja lasten syötäviksi. Ahkera ja ahne pohjattoman mahan mies ei siis myöskään päde, sillä hän poimii muiden edestä. Kaikenlaisissa sosialismeissa on siis keskeisempää, että on raskaana olevien naisten ja avuttomien pikkulasten muodostamia yhteiskunnallisia tarpeita kuin miesyksilöitä jotka ahmivat omiin pohjattomiin mahoihinsa. Ja sellaista sosialismia jossa ei vastattaisi juuri näihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ei ole olemassa. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 17.58 (EET)

Jni ja Hartz, tässä lienee tarkoitus keskustella sosialismista kertovan wikipediasivun laadusta ja ehdotella siihen parannuksia, ei keskustella sosialismin toimivuudesta. –Mamelukki (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 18.23 (EET)

Mao Zedong

Puolitoista vuosikymmentä roikkunut projekti, joka vihdoin ja viimein alkaa olla kelvollisessa kunnossa. Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä tästä hyvä artikkeli, mutta homma karkasi käsistä, ja rupesin miettimään, mahtaisiko tällä olla potentiaalia suositelluksi. Pitkästä marssista ja Yananin ajoista ajattelin kirjoittaa hiukan lisää. Voisi esimerkiksi mainita siitä, että Yananin hallinto tienasi huomattavan osan rahoistaan huumekaupalla. Muutoin olen aika tyytyväinen. Toki tästä puuttuu joitakin yksityiskohtia, mutta se on tietoinen valinta. Nytkin artikkelin pituus on jo mielestäni äärirajoilla. --Miihkali ^{(K • M)} 29. marraskuuta 2020 kello 22.20 (EET)

Joitakin juttuja vielä lisää artikkeliin: Yananin kausi, Kiinan ydinase, avaruusohjelma, uiminen. --Miihkali ^{(K • M)} 30. marraskuuta 2020 kello 15.17 (EET)

Perehdyn tähän artikkeliin myöhemmin tarkemmin. Toivottavasti artikkeli pidetään henkilöartikkelina. Yleisesti ottaen on lupaavaa, että Kiinaa koskevia artikkeleita kehitetään, sillä Kiinan ymmärtäminen on tulossa entistä tärkeämmäksi. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 19.54 (EET)

Nykyisestä Yksityiselämä-luvusta en tykkää. Se perustuu johonkin Tiede-lehden artikkeliin, jota en ole lukenut ja joka vaikuttaa aika yksipuolislta. Enkkuwikin Personal Life voisi toimia suomiwikin vastaavan pohjana. Lopullinen voisi olla ehkä vähän enkkuwikin vastaavaa laajempi, henkilökuvat ovat kuitenkin kiinnostavia. Täytyy vain selvittää, löytääkö noita kirjoja jostain, että pääsee tarkistamaan viitteet. Ainakin jotain on Archive.orgissa, missä niitä voi myös muutamaksi tunniksi lainata. Se riittänee viitemerkintöjen tarkastamiseen. Tuo englannin osaaminen on kiinnostava knoppi, mutta en tiedä, onko se suomalaisesta näkökulmasta erityisen kiinnostava. Pitäisi ehkä selvittää, mitä kieliä Mao yleisesti osasi. --Miihkali ^{(K • M)} 2. joulukuuta 2020 kello 20.56 (EET)

Archive.orgin kirjoja voi lainata yhden tunnin kerrallaan, mutta sen jälkeen lainauksen voi uusia välittömästi. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 21.01 (EET)

Archive.org on tosiaan täynnä elämäkertoja, laadukkaita ja suppeampia, ja olen itsekin viime aikoina hyödyntänyt niitä laajasti. --Savir (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 21.02 (EET)

Laajensin henkilökuvaa. Viitteet on lainattu enkkuwikistä ja tarkistettu erilaisten verkkotietokantojen kautta. --Miihkali ^{(K • M)} 3. joulukuuta 2020 kello 13.02 (EET)

Enkkuwikin käyttäminen lähteenä on ongelmallista. Sehän on anonyymien kirjoittama sekalainen teksti, eikä sitä ole valittu edes hyväksi saati suositelluksi. Silloinkin kun sinne kirjoitettu tieto löytyy myös ilmoitetusta lähteestä, ongelmaksi jää asioiden painotus ja poisjättäminen. Etenkin tämä aihe on sellainen, joka herättää enkkuwikin kirjoittajissa varmasti hyvin äärimmäisiä tunteita puolesta ja vastaan. Suositeltu artikkeli pitäisi kirjoittaa suoraan hyväksyttyjen lähteiden pohjalta, jolloin voimme uskoa painotusten olevan asiantuntijoiden määrittämiä. --Savir (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 15.00 (EET)

Joo, yritin tätä vähän huomioida enkä sokeasti vain kopsannut tietoa. Tuo enkkuwikin artikkelihan on todella tilkkutäkkimäinen ja polveileva. Tein kirjoittaessa niin, että silmäilin läpi relevantit luvut, mutta voi olla, ettei se riitä. Koetan ainakin selailla läpi nuo enkkuwikistä otetut lähdekirjat. Raportoin sitten täällä ja muokkaan artikkelia tarvittaessa. Tekstin runko perustuu joka tapauksessa sellaisiin lähteisiin, jotka olen itse lukenut tai vähintäänkin selaillut läpi. Noista uusista lähteistäkin otin jo mukaan sellaista juttua, mitä ei enkkuwikissä lue, ja toisaalta jätin turhaksi arvioimaani silpputietoa pois. --Miihkali ^{(K • M)} 3. joulukuuta 2020 kello 15.38 (EET)

"Henkilökuva"-osio alkaa nyt tekstillä, jonka tarkoitus näyttäisi olevan pelkkä Maon häpäiseminen. Saman kappaleen lopussa sitten todetaan että ylläoleva saattoikin olla pelkkää poliittisen vihamiehen pahaa puhetta. Mutta sitten nolaaminen taas jatkuu ja seksiseikkailuhin palataan useammankin kerran. Osion pitäisi olla neutraalimpi. --Savir (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 17.32 (EET)

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta täytyy kyllä sanoa, että länsimaissa nykyään julkaistaan aika harvoin Mao-elämäkertoja, joissa ei tuotaisi esiin hänen varsin hillittömiä elämäntapojaan. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että tuo Li-sitaatti on aika kankea aloitus henkilökuvalle, ja muutenkin liian pitkä. Lyhensin ja jäsentelin uudestaan. Yksi juttu vielä: Schram (joka muuten edustaa jokseenkin sympatisoivaa tulkintaa Maosta) kirjoittaa, että Mao peri maalaistaustastaan ”disregard for appearances”. Mikähän olisi tälle hyvä käännös. Tuo ”ei huolehtinut ulkonäöstään” on yksi tapa tulkita toteamus (ja varmaan sinänsä jossain määrin tottakin) mutta ei kuitenkaan ihan merkitykseltään yksi yhteen Schramin muotoilun kanssa. Sen verran totean kyllä, että seksiseikkailuihin palattiin aiemmassa versiossa kerran, ei useampaan kertaan. --Miihkali ^{(K • M)} 7. joulukuuta 2020 kello 17.45 (EET)

"Disregard for appearances" ei viittaa vain Maon omaan ulkonäköön, koska ilmaisu on monikossa. Se viittaa mielestäni yleisemmin siihen, että Mao ei välittänyt siitä, miltä asiat näyttivät ulkoisesti. --Savir (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 17.56 (EET)

Kyllä, tiedän tämän. Miten kääntäisit sen suomeksi? --Miihkali ^{(K • M)} 7. joulukuuta 2020 kello 18.02 (EET)

Lyhyin tapa sanoa olisi ehkä "ei piitannut asioiden ulkoasusta". Mutta appearance voi viitata myös muunlaisiin vaikutelmiin, esimerkiksi käyttäytymisen antamaan vaikutelmaan ihmisestä. --Savir (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 18.45 (EET)

Hmmm... Mietin tuota vähän. Vaihdoin siihen nyt väliaikaisesti vähän yleisemmän muotoilun, jota voi vielä tulevaisuudessa korjailla. Schram ei tuossa kohtaa avaa asiaa sen enempää, mutta hänen muun kirjoittelunsa perustella tulkitsisin sanavalinnan niin, että Mao ei piitannut muotoseikoista ja suhtautui sallivasti normien rikkomiseen. Ehkä sitä voisi karkeasti ottaen verrata soinilaiseen rempseyteen, joka poikkeaa tyypillisestä poliitikon esiintymisestä. Sekin on ilmeisesti kyllä totta, että Maon hygieniassa olisi ollut parantamisen varaa. Anteeksi muuten tuo eilinen, viestini olivat vähän happamia. Ihan asiallista palautettahan sinä annoit. Pohdin vielä tuota neutraaliutta. Suurin osa tutkijoista vaikuttaisi olevan melko yksimielisiä siitä, että Mao ei ainakaan viimeisinä vuosinaan ollut mikään erityisen miellyttävä seuralainen, joten henkilökuva väistämättä heijastaa tätä. Ei sekään mitään neutraaliutta ole, että etsimällä etsitään hyvää sanottavaa, jotta saadaan puntit tasan. Kaikkein poleemisimpia paljastuskirjoja (Chang & Halliday, Courtois) olen käyttänyt säästeliäästi ja lähinnä ns. objektiivisten faktojen lähteistämiseen. Kahden vaiheilla olen Lee Feigonin Mao: A Reinterpretationista, joka on nimeään myöten revisionistinen kunnianpalautusyritys. Jos haluaisi oikeasti keskusteluttaa tutkijoita keskenään, niin Chang & Halliday ja Feigon olisivat kaikesta päinvastaista mieltä, mutta siinä kävisi sitten niin, että teksti tukkeutuisi toisaalta–toisaalta-pallottelusta. Siksi rakensin elämäkerran rungon Britannican ja tuon suomalaisen historiateoksen varaan, koska ajattelin, että ne olisivat enemmän tai vähemmän keskitien yleisesityksiä. Schram on toki varsin Mao-myönteinen, mutta osaa myös kritisoida pahimpia ylilyöntejä. (Feigon sen sijaan on sitä mieltä, että kulttuurivallankumous oli suuri menestys, jonka puolueen byrokraatit tärvelivät, kun pelkäsivät menettävänsä oman valtansa.) Täydennän kuitenkin artikkelia vielä eri lähteiden pohjalta, ja ehkäpä myös lähdeviitteisiin voi tarvittaessa merkitä useamman tutkijan ikään kuin varmistuksena sille, että asiasta on jonkinmoinen konsensus. --Miihkali ^{(K • M)} 8. joulukuuta 2020 kello 11.06 (EET)

Olen nyt lueskellut näitä lähteitä läpi ja vaikutelmani on, ettei tuo henkilökuva ainakaan kovin pahasti ole pielessä. Jonkin verran voisin sitä muokkailla, kunhan jaksan ja ehdin. Samalla lisäilen elämäkertään tietoja Maon henkilökohtaisista vaiheista. Nyt tyydytään välillä kertaamaan Kiinan historiaa. Eniten mietityttää tuo Lee Feigon. Sehän on ilmeisen revisionistinen teos, jonka vastaanotto oli ristiriitainen. Ylipäätään se on tarkoitettu ehkä enemmän keskustelupuheenvuoroksi kuin varsinaiseksi historiantutkimukseksi. Sama toki pätee myös Changin & Hallidayn opukseen. Mielestäni näilläkin on paikkansa artikkelissa, koska ne havainnollistavat Maon herättämiä ristiriitoja. Ja toki molemmista kirjoista löytyy ns. objektiivisia faktoja siitä mitä Mao teki ja sanoi, jotka sellaisenaan voivat olla arvokas osa artikkelia. Lähinnä minua epäilyttää se, missä määrin tällaisia marginaalinäkemyksiä tulee tuoda artikkelissa esiin, kun esitetään tulkintoja Maon politiikasta. Esimerkiksi Feigon katsoo, että kulttuurivallankumous onnistui vähentämään puoluebyrokraattien valtaa Kiinassa ja siten mahdollisti myöhemmän avautumisen Deng Xiaopingista alkaen. Chang & Halliday taas esittävät asian niin, että kyseessä oli vain ja ainoastaan kyyninen henkilökohtainen kostoretki, joka oli yksinomaan Maon vastuulla. Pitäisikö tällaisia ristiriitaisia tulkintoja tuoda esiin, vai pysytäänkö valtavirran näkemyksissä? --Miihkali ^{(K • M)} 12. joulukuuta 2020 kello 11.08 (EET)

Lapuan liike

Kattava artikkeli, jossa on mielestäni ainesta suositelluksi artikkeliksi saakka. Puutteet ovat mielestäni hyvin pieniä: muutama lähteetön lause, virheellinen nimi ja muutama rakenteellinen yksityiskohta. Omasta mielestäni suurin kysymys on se, pitäisikö artikkelia lyhentää jakamalla osa sisällöstä erillisiksi artikkeleikseen ja tiivistämällä joitakin pääartikkelin kohtia. Onko se tarpeellista? Katsotaan mitä vertaisarviointi artikkelille tekee. Tämä on [keskeinen artikkeli] Suomen historiasta ja tonniartikkeli. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 13.34 (EET)

Palaan asiaan ajatuksella myöhemmin. Lähdeluettelosta pisti kuitenkin yksi asia silmään. Niinistön kirjaan viitataan joka kerta samalla viitteellä: ”Niinistö 2003, s. 10–137.” Aika haarukka noissa sivunumeroissa. --Miihkali ^{(K • M)} 26. lokakuuta 2020 kello 13.41 (EET)

Artikkelin keskustelusivulla lukee, että koko artikkeli on perustunut aiemmin tuohon kirjaan ja artikkeli ei ole siksi päässyt lupaavaksi tai hyväksi. Yksittäinen käyttäjä otti asiakseen parantaa artikkelia useampaan lähteeseen perustuen. Yksi projekti voisi olla poistaa Niinistön kirja lähdeluettelosta kokonaan, se kun on keskustelusivun perusteella ilmeisen kiistanalainen lähde. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 13.46 (EET)

Joo. Kyllähän noista viitteistäkin näkee, että Niinistön kirjaan osoittavat viitteet ovat samalla niitä kaikkein myönteisimpiä anekdootteja Lapuan liikkeen onnistumisista. Mikä viittaisi siihen, ettei tällaisia mainintoja ja tulkintoja välttämättä ole muista lähteistä löytynyt. Mutta en tunne asiaa sen tarkemmin, enkä ole lukenut Niinistön kirjaa, joten tuo edellinen on puhdasta spekulointia enkä ota asiaan sen tarkemmin kantaa. Tarkemmat sivunumerot pitäisi viitteisiin kuitenkin katsoa. --Miihkali ^{(K • M)} 26. lokakuuta 2020 kello 14.01 (EET)

Itse Jussi Niinistön kirjan lukeneena sanoisin sitä ehdottomasti propagandistiseksi ja kirjoittajansa aatemaailman värittämäksi, mutta artikkelin nykyversiossa sillä lähteistetyt yksittäiset kohdat eivät onneksi vaikuta ongelmallisilta osana isompaa kokonaisuutta. Teos sisältää joitain periaatteessa kiinnostavia tapahtumahistoriallisia detaljitietoja, joskin sen suurin ansio on runsas ja kiinnostava kuvitus, johon sen alaotsikkokin viittaa. Viittausten sivunumerot pitäisi kyllä korjata tarkemmiksi, nythän tuossa käytännössä viitataan joka kohdassa koko kirjaan ilman tarkennusta. Artikkelin viimeisessä osiossa referoitu historiantutkimuksen "uuspatrioottisen aallon" kritiikki viittaa muuten pääasiassa tähän Niinistön teokseen ja tuo sanasta sanaan lainattu pahamaineinen luonnehdinta muilutuksista (”juurevalla kansanhuumorilla ryyditettyä hevosenleikkiä”) on juuri tästä kirjasta lähtöisin ([1]). Artikkeli siis samanaikaisesti käyttää teosta lähteenä ja toisaalta lainaa sitä varoittavana esimerkkinä asenteellisesta historiantulkinnasta. --Risukarhi (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 23.35 (EET)

Sivumennen sanottuna artikkelin päälähteisiin kuuluu myös Mikko Uola, joka muistaakseni on hänkin yksi uudemman tutkimuksen (kuten Silvennoisen, Tikan & Roseliuksen teoksen) kritisoimista, 1930-luvun oikeistoradikalismia vähätelleistä ja kaunistelleista tutkijoista. Tosin tuo lähteenä oleva eduskunnan viralliseen historiateokseen sisältyvä Uolan osuus on muistaakseni ihan asiallinen ja tyyliltään neutraali Niinistön kirjaan verrattuna (ja olen tainnut itsekin käyttää sitä lähteenä jossain muussa Wikipedia-artikkelissa). --Risukarhi (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 23.50 (EET)

Pitäisikö artikkeli nimetä Lapuanliikkeeksi, sillä näköjään tekstissä on lähes kaikki siinä muodossa ? --AinScept (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 16.39 (EET) edit --AinScept (keskustelu) 2. joulukuuta 2020 kello 16.43 (EET)

Joo siis sehän ei kai olekaan sitten erisnimi eli pienellä kun ei ole lauseen alussa. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 05.10 (EET)

Artikkeli on asiallinen ja käy selkeästi läpi keskeisimmät tapahtumat, mutta tässä vielä erinäisiä parannusideoita:

• 1 Lausetta "Etelä-Pohjanmaalle julistettiin 5. kesäkuuta 1930 niin sanottu Lapuan laki" pitäisi tarkentaa. Kuka julisti?
• 2 Kommunistilakien sisältöä voisi tarkentaa, erityisesti siltä osin keiltä tarkalleen ottaen poistettiin äänioikeus ja miten. Samoin voisi selittää tarkemmin, miten "kommunisteiksi epäillyiltä henkilöiltä oli kielletty perustuslain mukainen oikeus osallistua vaaleihin" syksyllä 1930, siis ennen kommunistilakien säätämistä. Artikkeli Eduskuntavaalit 1930 muuten mainitsee, että kommunistit onnistuivat vielä asettamaan joitain ehdokkaita, mutta yksikään ei tullut valituksi. Ilmeisesti heidän kannattajiaan estettiin äänestämästä jollain laittomalla tavalla.
• 3 Talonpoikaismarssista puhuttaessa tulisi ehdottomasti mainita, että ylin valtiojohto ja kenraali Mannerheim ikään kuin tunnustivat Lapuan liikkeen vastaanottamalla marssin [ilmenee vain kuvatekstistä] ja että presidentti Relander kätteli julkisesti Vihtori Kosolaa (mikä on tahrannut Relanderin maineen myöhemmässä historiankirjoituksessa). Oleellista oli tietysti vielä se, että Mannerheim ja Svinhufvud olivat vuoden 1918 valkoisen armeijan ja hallituksen johtajat, joten heidän läsnäolonsa kruunasi tilanteen symboliikan.
• 4 Mäntsälän kapinaa käsittelevään osioon voisi lisätä joitain juttuja: hallituksen ero kapinallisten päävaatimuksena, Lapuan liikkeen johtajien siirtyminen Mäntsälään kapinan aikana, myöhempi oikeuskäsittely (Kosolan, Walleniuksen ym. lyhyet vankeustuomiot, rivimiesten jättäminen syyttämättä).
• 5 Artikkelissa ei mainita nimeltä J. E. Sunilaa, joka oli pääministerinä 1931–1932 ja jonka hallitusta Mäntsälän kapinalliset siis vaativat eroamaan. Miten Sunilan hallitus ja sen politiikka erosi lapualaisille mieluisasta Svinhufvudin hallituksesta?
• 6 Jos artikkelissa vielä on jokin neutraaliusongelma, niin ehkä se, että Lapuan liikkeen kussakin vaiheessa nauttiman kannatuksen laajuutta saatetaan arvioida vähän yläkanttiin. Kannattivatko Maalaisliitto ja vieläpä Edistyspuoluekin Lapuan liikettä tosiaan aina Ståhlbergin kyyditykseen saakka? Kaikki porvaripuolueet kannattivat kyllä kommunistilakien säätämistä, mutta se ei ole sama asia kuin itse liikkeen tukeminen vielä laittomuuksien aloittamisen jälkeenkin. Olisi hyvä selittää tarkemmin, minkäasteisesta tuesta tai kannatuksesta puhutaan.
• 7 Liikkeen kannattajien sosiaalista koostumusta ja poliittisia taustoja on artikkelissa käsiteltykin, mutta ne voisi ehkä vielä erottaa omaksi osiokseen kronologisesta historiasta erikseen. Mihin yhteiskuntaryhmiin kuuluneet ihmiset kannattivat liikettä tai esimerkiksi tekivät muilutuksia? Liikkeelle oli tärkeää korostaa mielikuvaa talonpoikaisesta kansanliikkeestä (rinnastaen itsensä vuoden 1918 valkoiseen talonpoikaisarmeijaan sekä vieläpä nuijasodan talonpoikaisjoukkoihin), mutta toisaalta sen taustalla vaikutti vuorineuvoksia, korkeita upseereita, ruotsinkielistä yläluokkaa jne. Liike myös hyötyi monien arvostettujen vaikuttajien ja kulttuurihenkilöiden avoimesti ilmaisemasta tuesta.
• 8 Puhuttaessa 1920-luvun punaisesta ja valkoisesta työmaaterrorista olisi kiva saada jotain faktaa siitä, kumpi näistä ilmiöistä oli oikeasti merkittävämpi (ay-liikkeen asema oli Suomessa tuolloin heikko ja työläisten järjestäytymisaste alhainen, joten on vaikea uskoa, että työpaikoilla olisivat oikeasti olleet niskan päällä kommunistit eikä työnantajat). Aihetta on varmasti tutkittu.
• 9 Vihtori Kosolan kutsuminen johdannossa liikkeen ideologiseksi johtajaksi on yllättävä luonnehdinta, sillä Kosolaa ei nyt suoranaisesti minään ideologisena pohdiskelijana tunneta ja hänen todellisesta vallastaan liikkeessä on muutenkin esitetty vaihtelevia näkemyksiä. "Tärkein johtaja" tai "keulakuva" saattaisi olla osuvampi nimitys. Toisaalta kun mahdollisen diktatuurin uhka mainitaan artikkelissa muutaman kerran, voisi mainita jotain myös tuohon aikaan liikkuneista sakeista huhuista, että Kosolasta puuhattiin Suomen Mussolinia tai jotain vastavaa. Vaikka kyse olisi ollut pelkästä spekulaatiosta, silläkin oli paljon merkitystä tilanteessa, jossa väkivaltainen liike piti koko Suomea pelon vallassa ja korosti johtajaansa. Myös Mannerheimista lapualaisten mahdollisena diktaattoriehdokkaana on spekuloitu varsinkin jälkeenpäin.
• 10 Kannattaa tsekata, mainitaanko tästä lohkaistuissa ala-artikkeleissa Lapuanliikkeen johto ja Lapuan liikkeen valtuuskunta joitain sellaisia tärkeitä nimiä, jotka pitäisi mainita myös pääartikkelissa.
• 11 Nimistä puheen ollen, kaikista kolmesta muilutusten yhteydessä murhatusta henkilöstä on omat artikkelit (Erik Mättö, Onni Happonen, Yrjö Holm), joten heidät voisi mainita tässäkin artikkelissa. Myös Minna Craucherin murhan voi haluttaessa mainita.
• 12 Silmääni pisti muotoilu, jonka mukaan K. J. Ståhlberg oli "perustuslaillisen hallintomuodon tärkeimpiä puolustajia Suomessa". Parempi ilmaisu olisi luultavasti "tasavaltaisen hallitusmuodon tärkeimpiä puolustajia" tms. Eivät kai oikeisto ja lapualaisetkaan sinällään vastustaneet perustuslaillisen hallinnon periaatetta, he vain eivät pitäneet Ståhlbergin johdolla laaditusta silloisesta hallitusmuodosta. --Risukarhi (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 01.59 (EET)

Onpa kiva, että jaksat käydä lävitse ajatuksella. Numeroin pointtisi, toivottavasti et loukkaannu. Tein pääosan artikkelin muutoksista aiemmalla nimimerkillä, jota en ole enää käyttänyt. Suurin osa epätarkkuuksista, joihin kiinnitit huomiota on peräisin Niinistön teoksesta. Lähtökohtani artikkelin uudistamisessa oli nimenomaan Niinistön teoksen minimointi lähteenä. Aiemmin se oli lähes ainoa lähde koko artikkelille. Artikkeliin jäi kuitenkin joitakin kohtia, joihin en löytänyt viitteitä käyttämistäni teoksista. Kirjoitit ylempänä Uolan teoksen käytöstä lähteenä. Käytin sitä nimenomaan Niinistön kuvateoksen näkemyksen korvaajana. Kirjassa on kolme kirjoittajaa ja eduskunnan virallisena historiikkina se on kokonaisuutena melko neutraali teos. Oma epäilykseni tästä artikkelista oli se, että se oli jo nyt liian pitkä ja yksityiskohtainen. Lisäksi pyrin jättämään mukaan myös aiempien kirjoittajien tekstiä, koska Wikipedia on kollaboratiivinen projekti. En yksinkertaisesti kehdannut poistaa kaikkea. Sitten pointteihin:

• 1 Todennäköisesti Niinistön kirjasta. En löytänyt tähän suoraa viitettä. Siltalan lähde mainitsee, että kyseisenä päivänä julkaistiin julkilausuma, jonka mukaan ”Maakunnassamme ei tulla enää julkaisemaan kommunistisia sanomalehtiä.” Sitä todennäköisesti jokin osa historiankirjoituksesta pitää hetkenä, jolloin lapuanliike ilmoitti olevansa lain yläpuolella. Faktisesti kappaleen sisältö on suurin piirtein oikein, mutta suoraa viitettä ei ole. Näyttää googlehaun perusteella, että alkuperäinen teksti olisi valittujen palojen artikkelista - tai valittujen palojen artikkeli wikipediasta. Patenttiratkaisuna voisi poistaa tuon päivämäärän ja todeta, että omavaltaisuutta ryhdyttiin kutsumaan liikkeen piirissä Lapuan laiksi.
• 2 Selkiytin tätä. Lisäsin kohdan Eduskunta kokoontuu äänestämään kommunistilaeistaja ja myöhemmin Perälän kirjasta tiedon, että kunnalliset vaalilautakunnat poistivat laittomasti äänestysrekisteristä 20.000 nimeä.
• 3 Tein nämä.
• 4-5 Karsin aiemmin nämä aiemmin, koska ajattelin että ne löytyvät pääartikkelista. Olet kuitenkin oikeassa. Koko osion painotusta voisi ehkä vähän muuttaa. Haluaisitko tehdä tämän? Tämä on kohtuullisen isotöinen muutos ja minulta loppui .
• 6 Joo. Pyrin neutraaliuteen, joten tuki liikkeelle voi olla jopa liioiteltua. Olen käyttänyt lähteistä löytämiäni tietoja. Voisin jossakin vaiheessa käydä tätä lävitse Perälän kirjan kanssa. Kirja käsittelee lapuanliikkeen tukea lehdistössä ja sisältää todennäköisesti pääpiirteissään vastauksen tähän.
• 7 Tätä vähän onkin kohdassa liikkeen taustaa (Eurooppalaiset esimerkit ja oikeiston maaseutujuuret). Mutta olet oikeassa, tämä voisi olla oma isompi osionsa. Hyvin vähälle huomiolle on yleensä jäänyt esimerkiksi se, että Jyväskylän/Viitasaaren alue ja Keski-Suomi oli erittäin vahvaa liikkeen kannatusaluetta. Liikkeen kannatus myös muuttui sen olemassaolon aikana. Alussa kyseessä oli laajempi kansanliike, joka syntyi lakonmurtajien jatkeena. Loppuvaiheessa liike muuttui yläluokkaisemmaksi, kannatus siirtyi enemmän pääkaupunkiseudulle ja kylvettiin siemen Isänmaalliselle kansanliikkeelle. Tämä on aika iso muutos, ja vaatii yhden illan työn.
• 8 Ammattiyhdistykset olivat kasvaneet yllättävän vahvoiksi, sillä erityisammattimiesten järjestäytymisaste oli korkea. ”Työmaaterroria” tapahtui varmasti molempiin suuntiin, eikä Siltalta tai eduskunnan historiikista löydy tietoa siitä, kumpi oli yleisempää. Lisäsin ilmiön mittakaavaa kuvatakseni hieman lukuja: Vuonna 1928 ammattiliittoihin kuului yli 90 000 ammattimiestä. Lakonmurtajiin kuului enimmillään yli 34 000 miestä. ”Anteeksipyyntöjä” julkaistiin ainakin satoja. En löytänyt tarkkoja lukuja lähteistäni, mutta Siltalan kirjassa mainitaan Vanhalan tutkimus, jossa oli tutkittu 482 tapausta, mutta nämä eivät ole kaikki. Kaikki lukemani lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että seurausten kannalta merkittävämpää oli porvarien ärsyyntyminen kokemastaan vasemmiston ”työmaaterrorista”.
• 9 Korjasin tämän. Vanhan version peruja. Mielestäni ilmaus ideologinen johtaja on täysin virheellinen.
• 10 -
• 11-12 Korjasin nämä.

EDIT 1,2,3,4,5: korjasin vastaustani, sillä tein jo osan muutoksista. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 18.15 (EET)