Toimi Yrjölä
| Toimi Yrjölä | |
|---|---|
 Toimi Yrjölä ja kiinan kielen opettaja vuonna 1933. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1909 |
| Kuollut | 1989 (79–80 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | lähetystyöntekijä |
| Puoliso | Anna Yrjölä |
| Muut tiedot | |
| Järjestö | Helluntaiherätys |
Toimi Leonard Yrjölä (1909–1989) oli suomalainen helluntailainen lähetystyöntekijä. Toimi Yrjölä aloitti lähetystyön yhdessä vaimonsa Annan ja viiden lapsensa kanssa Kiinassa vuonna 1930-luvulla ja oli Helsingin Saalem-seurakunnan ensimmäinen lähetystyöntekijä.[1]
Lähetysura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yrjölä aloitti vuonna 1926 Suomen Lähetysseuran lähetyskoulussa. Mentyään kasteelle vuonna 1929, Yrjölä erotettiin lähetyskoulusta ja liittyi helluntaiherätykseen. Yrjölä liittyi Helsingin Saalem-seurakuntaan. Samassa kokouksessa, jossa Yrjölän jäsenyys hyväksyttiin, päätettiin myös tämän lähettämisestä lähetyssaarnaajaksi. Muutaman kuukauden kuluttua Yrjölä lähetettiin Kiinaan lähetystyöhön ja Yrjölä oli vastaperustetun Saalem-seurakunnan ensimmäinen lähetystyöntekijä. Yrjölä saapui Shanghaihin 15. joulukuuta 1929. Ensin Yrjölä opiskeli kiinaa Pekingissä ja aloitti työn Dongfengissä, Mantšuriassa. Vuonna 1932 ensimmäiset kiinalaiset kastettiin Shanzengzenissa ja ensimmäinen seurakunta syntyi. Vuoden 1933 lopulla Yrjölä alkoi suunnitella rukoushuoneen rakentamista ja uusi temppeli vihittiin käyttöön 30. syyskuuta 1934. Vuonna 1935 Yrjölä kihlautui Kiinaan lähetystyöhön saapuneen Anna Walleniuksen kanssa.[2]
Vuonna 1935 Yrjölä saapui lomalle Suomeen ja piti lähetyskokouksia muun muassa Pohjanmaalla, erityisesti Pietarsaaressa. Yrjölän innostamisen vaikutuksesta alkoi ilmaantua uusia lähtijöitä ja Yrjölä kokosi lähetysoppilaita ensin raamattukoulun yhteyteen Helsinkiin ja myöhemmin Leppävaarassa pidetyille lähetyskursseille. Vuonna 1936 Saalem-seurakunta järjesti suuren lähtöjuhlan uusille läheteille. Yrjölä itse sairastui vakavasti lavantautiin, mutta parantui.[3]
Vuonna 1942 Yrjölä teki Kuopion veljespäivillä aloitteen lähetysorganisaation uudelleenjärjestämiseksi. Yrjölän esityksen pohjalta muodostettiin toimikunta, jonka tehtävänä oli saada aikaan koko maata käsittävä lähetyselin ja lähetyskassa. Yrjölä toimi myös Ristin Voiton kustantaman, lähetyslehti Pakanain Huudon päätoimittajana. Sodan aikana Toimi Yrjölä toimi Helsingin lähetyskotihankkeen johtajana. Yrjölä hankki Jaalantieltä Käpylästä lähetyskodin, jolle annettiin nimi Ebeneser. Lähetyskurssien pitäminen lähetyskodissa alkoi sodan loputtua elokuussa 1945.[4][5]
Vuonna 1953 Yrjölä ryhtyi Lähetyslaiva Ebeneserin rakentamiseen. Yrjölä hankki sodan aikana Yhdysvalloissa rakennetun miinanraivaajan, joka kunnostettiin lähetystyöhön soveltuvaksi. Syyskuussa 1983 Yrjölän johtama Ebeneser upposi Jaavanmerellä. Laivan miehistö saatiin turvaan pelastusveneestä 21 tunnin merellä ajelehtimisen jälkeen.[6]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jumalan ihmeitä Kiinassa, Saalem lähetys, 1940
- Jumalan teitä: kertomuksia, Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, 1946
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahonen, Lauri K.: Suomen helluntaiherätyksen historia. Vapaan teologisen seuran julkaisuja. Hämeenlinna: Päivä, 1994. ISBN 951-622-603-5.
- Hämäläinen, Arto & toimituskunta: Kaikkeen maailmaan. 60 vuotta helluntaiseurakuntien lähetystyötä 1929–1989. Vantaa: RV-Kirjat, 1989. ISBN 951-606-117-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
