Theodor Reik

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muistolaatta Berliinissä.

Theodor Reik (12. toukokuuta 1888 Wien31. joulukuuta 1969 New York) oli itävaltalais-saksalainen kirjallisuustieteilijä ja psykoanalyytikko, niin kutsutun maallikkoanalyysin uranuurtaja.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theodor Reik syntyi Wienissä juutalaiseen virkamiesperheeseen. Hän opiskeli Wienin yliopistossa psykologiaa ja kirjallisuustiedettä. Opiskeluaikanaan hän tutustui Sigmund Freudin teokseen Unien tulkinta ja kiinnostui psykoanalyysista niin paljon, että päätti soveltaa sitä väitöskirjassaan erääseen Gustave Flaubertin kertomukseen. Väitöskirja kohtasi tiettyä vastustusta, ja se hyväksyttiin vasta vuonna 1912; kyseessä on ensimmäinen psykoanalyyttinen väitöskirja. Reik tutki myös Arthur Schnitzlerin ja Richard Beer-Hoffmannin tuotantoa.

Reik tapasi Freudin ensi kertaa vuonna 1910, ja hänet otettiin Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen jäseneksi seuraavana vuonna. Freud tuki Reikia usean vuoden ajan, kun tämä opiskeli psykoanalyytikoksi ja kävi Karl Abrahamin koulutusanalyysissa. Vuonna 1915 Reik julkaisi tutkimuksen Die Pubertätsriten der Wilden, jossa psykoanalyysia sovellettiin kansatieteeseen. Hän julkaisi tutkimuksia myös uskontopsykologiasta ja kriminologiasta. Hän esitteli tiedostumattoman tunnustamispakon ja rangaistuksenkaipuun käsitteet teoksessaan Geständniszwang und Strafbedürfnis: Probleme der Psychoanalyse und der Kriminologie (1925).

Osallistuttuaan ensimmäiseen maailmansotaan Reik työskenteli Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen kirjastonhoitajana ja piti psykoanalyyttista vastaanottoa. Koska hänellä ei ollut lääkärinkoulutusta, häneltä kiellettiin potilaiden hoitaminen vuonna 1925 Itävallan "puoskarointilain" nojalla. Reik valitti päätöksestä ja jatkoi vastaanottoaan. Vuoden 1926 keväällä häntä vastaan nostettiin rikossyyte puoskaroinnista eli oikeudettomasta lääkärintoimen harjoittamisesta. Freud asettui tukemaan Reikia ja maallikkoanalyysia (ei-lääkäreiden harjoittamaa psykoanalyysia) ja julkaisi kirjan Maallikkoanalyysin kysymys. Freudin myötämielinen kanta jäi kuitenkin vähemmistöön, sillä monet lääkäri-psykoanalyytikot vastustivat maallikoiden analyysitoimintaa. Vuoden 1927 keväällä syytteet hylättiin.

Reik siirtyi vuonna 1928 Berliiniin ja työskenteli opettajana psykoanalyyttisessa koulutuslaitoksessa. Vuonna 1933 hän joutui pakenemaan kansallissosialisteja Hollantiin ja vuonna 1938 edelleen Yhdysvaltoihin.

Yhdysvalloissa maallikkoanalyysiin suhtauduttiin erityisen kielteisesti, ja Reikin analyysitoiminta kohtasi jälleen vaikeuksia ja oikeusjuttuja. Hän perusti New Yorkiin uuden psykoanalyyttisen yhdistyksen National Psychological Association for Psychoanalysis, jossa analyytikkokoulutusta tarjottiin myös ei-lääkäreille. Hän julkaisi Yhdysvalloissa englanniksi kirjoja ja artikkeleita muun muassa rakkauden ja seksuaalisuhteiden psykologiasta, sadomasokismista, kirjallisuuden- ja musiikintutkimuksesta sekä psykoanalyysin metodologiasta.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Richard Beer-Hofmann. 1912.
  • Flaubert und seine „Versuchung des heiligen Antonius“: Ein Beitrag zur Künstlerpsychologie. 1912.
  • Arthur Schnitzler als Psycholog. 1913 (uusintapainos 1993).
  • Probleme der Religionspsychologie. I. Teil: Das Ritual. 1919.
  • Das Werk Richard Beer-Hoffmanns. 1919.
  • Über kollektives Vergessen. Internationale Zeitschrift für Psychoanalyse VI. 1920.
  • Der eigene und der fremde Gott. 1923 (uusintapainos 1975).
  • Geständniszwang und Strafbedürfnis: Probleme der Psychoanalyse und der Kriminologie. 1925.
  • Dogma und Zwangsidee: eine psychoanalyt. Studie zur Entwicklg der Religion. 1927 (uusintapainos 1973).
  • Wie man Psychologe wird. 1927.
  • Das Ritual : Psychoanalytische Studien. 1928.
  • Lust und Leid im Witz: 6 psychoanalytische Studien. 1929.
  • Der Schrecken und andere psychoanalytische Studien. 1929.
  • Freud als Kulturkritiker. 1930.
  • Warum verließ Goethe Friederike? Eine psychoanalytische Monographie. 1930 (uusintapainos 1990).
  • Gebetmantel und Gebetriemen der Juden. 1931.
  • Der unbekannte Mörder: Von der Tat zum Täter. 1932 (uusintapainos 1978).
  • Nachdenkliche Heiterkeit. 1933.
  • Der überraschte Psychologe: Über Erraten und Verstehen unbewusster Vorgänge. 1935.
  • Wir Freud-Schüler. 1936.
  • Aus Leiden Freuden. 1940
  • Masochism in Modern Man. 1941.
  • From Thirty Years with Freud. 1940.
  • A Psychologist Looks at Love. 1944.
  • Psychology of Sex Relations. 1945. (Suom. 1970 Sukupuolisuhteiden psykologiaa.)
  • Listening with the Third Ear: The Inner Experience of a Psychoanalyst. 1948.
  • Fragment of a Great Confession. 1949.
  • The Secret Self. 1952.
  • The Haunting Melody. 1953.
  • The Search Within. 1956.
  • Of Love and Lust. 1957.
  • Myth and Guilt. 1957.
  • Mystery on the Mountain. 1959.
  • The Creation of Woman. 1960.
  • Sex in Man and Woman. 1960.
  • The Temptation. 1961.
  • Jewish Wit. 1962.
  • The Need to be Loved. 1963.
  • Pagan Rites in Judaism: From sex initiation, magic, moon-cult, tattooing, mutilation and other primitive rituals to family loyalty and solidarity. 1964.
  • Voice from the Inaudible. 1964.
  • Curiosities of the Self. 1965.
  • The Many Faces of Sex. 1966.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander, Franz – Eisenstein, Samuel – Grotjahn, Martin (toim.): Psychoanalytic Pioneers. New York: Basic Books, 1966.
  • Fine, Reuben: The History of Psychoanalysis. New Expanded Edition. Northvale: Jason Aronson, 1990. ISBN 0-8264-0452-9.
  • Freeman, Erika: Insights: Conversations with Theodor Reik. Englewood Cliffs: Prentice-Hall, 1971.
  • Freud, Sigmund: Maallikkoanalyysin kysymys: Keskusteluja puolueettoman kanssa. (Die Frage der Laienanalyse: Unterredungen mit einem Unparteiischen, 1926.) Suomentanut Markus Lång. Alkusanat Rauno Juntumaa. Helsinki: Tutkijaliitto, 2010. ISBN 978-952-5169-73-7.
  • Mühlleitner, Elke: Biographisches Lexikon der Psychoanalyse: Die Mitglieder der Psychologischen Mittwoch-Gesellschaft und der Wiener Psychoanalytischen Vereinigung 1902–1938. Tübingen: Edition Diskord, 1992.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]