Theodor Neovius
Theodor Fabian Neovius (2. syyskuuta 1833 Sortavala – 7. helmikuuta 1886 Kirkkonummi[1]) oli suomalainen metsänhoitaja, opettaja ja lehtimies.
Theodor Neoviuksen vanhemmat olivat Sortavalan kirkkoherra Johan Adolf Neovius ja tämän toinen puoliso Gustava Maria Charlotta Burgman. Hän sai yksityisopetusta ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1850. Neovius opiskeli Helsingin yliopistossa, josta hänet erotettiin Töölön juttuna tunnetun skandaalin takia vuonna 1855.[1] Päästyään takaisin yliopistoon Neovius joutui keskeyttämään opintonsa silmäsairauden takia vuonna 1857. Hän matkusti sen jälkeen Ruotsiin, Saksaan ja Sveitsiin,[2] opiskeli Aschaffenburgin metsänhoitoakatemiassa ja valmistui metsänhoitajaksi ja metsäkonduktööriksi vuonna 1859[1].
Neovius työskenteli Helsingin yksityislyseon matematiikanopettajana vuosina 1854–1855, teknillisen reaalikoulun matematiikan ja fysiikan opettajana vuosina 1856–1857 ja johti Baijerissa matemaattisia mittauksia. Palattuaan Suomeen hän työskenteli metsänhoitajana vuosina 1859–1863[1] ja sanomalehtimiehenä vuosina 1864–1865. Vuonna 1865 Neovius muutti Ruotsiin,[2] jonka kansalainen hänestä tuli vuonna 1871. Hän työskenteli Göteborgissa opettajana ja luennoitsijana vuodesta 1865, yksityisen poikakoulun johtajana vuodesta 1867 ja siihen yhdistetyn Göteborgin lyseon johtajana vuodesta 1870.[1]
Neovius palasi Suomeen vuonna 1875[2] ja otti samana vuonna maan kansalaisuuden. Hän työskenteli Tammisaaren seminaarin matematiikan ja luonnontieteiden lehtorina ja sai vakinaisen viran vuonna 1877.[1]
Neovius oli katsomuksiltaan liberaali. Hän toimi Åbo Underrättelserin Helsingin-kirjeenvaihtajana vuosina 1863–1864 sekä julkaisi ja toimitti Helsingfors Postenia vuosina 1864–1865. Hän toimitti Tammisaaren ensimmäistä sanomalehteä Vestra Nylandia vuosina 1881–1882.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lärobok i plana geometrin. Stockholm: Oscar Dickson, 1874.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Teodor Fabian Neovius Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Viitattu 16.2.2020.
- ↑ a b c Dödsfall. Nya Pressen, 9.2.1886, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suomen lehdistön historia 1: Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905, s. 304–306. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-220-0.
| ||||||||||
