The Final Cut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
The Final Cut
Pink Floyd
Studioalbumin The Final Cut kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  heinäkuu–joulukuu 1982
 Julkaistu 1983
 Tuottaja(t) Roger Waters, James Guthrie ja Michael Kamen
 Tyylilaji Progressiivinen rock
 Kesto 43.27
 Levy-yhtiö Harvest (UK)
Columbia, Capitol (US)
Pink Floydin muut julkaisut
The Wall
1979
The Final Cut
1983
A Momentary Lapse of Reason
1987

The Final Cut on vuonna 1983 julkaistu Pink Floyd -albumi. Kaikki laulut ovat Roger Watersin kirjoittamia, ja levy on hänen viimeinen levynsä Pink Floydin jäsenenä. The Final Cut on myös ainoa Pink Floyd -albumi, jolla Richard Wright ei soita.

Tausta ja teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumi sai innoituksensa Falklandin sodasta. Argentiina miehitti Britannialle kuuluvat Falklandinsaaret huhtikuussa 1982, ja Watersin inhoama Britannian pääministeri Margaret Thatcher vastasi miehitykseen lähettämällä paikalle heti brittiarmeijan. Syntyneessä sodassa kuoli yli tuhat brittiläistä ja argentiinalaista sotilasta. Waters vastusti sotilaallista ratkaisua ja muokkasi Pink Floydin edellisen albumin The Wallin aikana tekemästään materiaalista sodanvastaisen laulukokonaisuuden. Albumin toinen teema oli Watersin oman isän Eric Fletcher Watersin kuolema toisessa maailmansodassa.[1] Tekstit käsittelevät myös maailman polittista tilaa 1980-luvulla sekä ydinsodan uhkaa.[2]

Albumin tarina kerrotaan sotaveteraanin näkökulmasta. Hän on selvinnyt toisesta maailmansodasta ja työskentelee opettajana, pyrkien tukahduttamaan painajaisia yhä aiheuttavat rintamamuistonsa.[3]

Tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Final Cut äänitettiin kahdeksassa englantilaisessa studiossa vuoden 1982 viimeisten kuuden viikon aikana.[4] Levyllä käytettiin argentiinalaisen fysiologin Hugo Zuccarellin kehittämää "Holophonics"-tekniikkaa, joka jäljitteli nelikanavatoistoa mahdollistaen vaikutelman äänen nousemisesta kuulijan yläpuolelle. Levyllä käytetään uudelleen joitain samoja ääniefektejä kuin Pink Floydin aiemmilla levyillä.[5]

Waters suunnitteli itse levyn kannen. Kuvat siihen otti hänen lankonsa Willie Christie, joka oli Vogue-lehden valokuvaaja.[6]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levy nousi Britannian listan kärkeen ja USA:n listan sijalle kuusi.[7]

Albumi sai kaksijakoisen vastaanoton kriitikoilta. Rolling Stone antoi sille täydet viisi tähteä. Pink Floydin fanilehti The Amazing Puddingin toimittajat pitivät sitä yhtyeen parhaana levynä, mutta lukijat yhtyeen huonoimpana.[8] Waters itse on myöhemmin ollut tyytymätön omiin lauluosuuksiinsa, mutta on kuitenkin ylpeä levystä.[9] Pink Floydin kitaristi David Gilmour on kritisoinut albumia siitä, että Waters otti mukaan ylijäämälauluja, jotka eivät olleet riittävän hyviä The Wallille. Waters myös syrjäytti Gilmourin kokonaan levyn tuottamisessa ja salli Gilmouren laulaa vain yhdessä kappaleessa, "Not Now John". Gilmour ja Nick Mason jäivät pelkiksi taustamuusikoiksi lyömäsoittaja Ray Cooperin ja urkuri Andy Bownin seuraan.[10] Gilmourinkin mielestä levyllä on kuitenkin kolme "todella hienoa" kappaletta.[11]

Julkaisun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Final Cutia ei seurannut kiertue kuten aikaisempia Pink Floyd -albumeita, vaikka sitä suunniteltiinkin. Waters tuotti kuitenkin video-ep:n, jolla oli neljä videota.[12] Levyn julkaisun jälkeen Waters ei enää pitänyt paljon yhteyttä muihin jäseniin, ja hän ja Gilmour alkoivat työstää omia sooloprojektejaan. Waters ei enää tuntenut suurta kiinnostusta Pink Floydiin, mutta Gilmour suunnitteli jatkavansa yhtyeen kanssa.[13]

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "The Post War Dream" – 3:02
  2. "Your Possible Pasts" – 4:22
  3. "One of the Few" – 1:12
  4. "The Hero's Return" – 2:56
  5. "The Gunner's Dream" – 5:07
  6. "Paranoid Eyes" – 3:40
  7. "Get Your Filthy Hands Off My Desert" – 1:19
  8. "The Fletcher Memorial Home" – 4:11
  9. "Southampton Dock" – 2:13
  10. "The Final Cut" – 4:46
  11. "Not Now John" – 5:01
  12. "Two Suns in the Sunset" – 5:14

Uudelleenjulkaisu (2004)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "The Post War Dream" – 3:00
  2. "Your Possible Pasts" – 4:26
  3. "One of the Few" – 1:11
  4. "When the Tigers Broke Free" – 3:16 (Alun perin The Wall -elokuvan soundtrackilla)
  5. "The Hero's Return" – 2:43
  6. "The Gunner's Dream" – 5:18
  7. "Paranoid Eyes" – 3:41
  8. "Get Your Filthy Hands Off My Desert" – 1:17
  9. "The Fletcher Memorial Home" – 4:12
  10. "Southampton Dock" – 2:10
  11. "The Final Cut" – 4:45
  12. "Not Now John" – 4:56
  13. "Two Suns in the Sunset" – 5:23

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Schaffner, Nicholas: Pink Floydin odysseia. (Saucerful of Secrets: The Pink Floyd Odyssey, 1991/2005.) Jälkisanat: Michael Heatley. Suomentanut J. Pekka Mäkelä. Helsinki: Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31836-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schaffner 2006, s. 370–371.
  2. Schaffner 2006, s. 377.
  3. Schaffner 2006, s. 376–377.
  4. Schaffner 2006, s. 374.
  5. Schaffner 2006, s. 375–376.
  6. Schaffner 2006, s. 372.
  7. Schaffner 2006, s. 497.
  8. Schaffner 2006, s. 378–379.
  9. Schaffner 2006, s. 374.
  10. Schaffner 2006, s. 372–373.
  11. Schaffner 2006, s. 378.
  12. Schaffner 2006, s. 379–380.
  13. Schaffner 2006, s. 380–381.