Tempo
Tempo on musiikkitermi, joka määrittää kappaleen nopeuden. Sana tempo johtuu italian kielestä, jossa se tarkoittaa yleensä aikaa. Kappaleen ihanteellinen esitystempo merkitään nuotteihin tavallisesti käyttämällä vakiintuneita italialaisperäisiä ilmaisuja.
Tempo voidaan ilmaista myös täsmällisesti lukuna. Esimerkiksi tempo 120 tarkoittaa 120 iskua minuutissa. Tästä merkintätavasta käytetään toisinaan ilmaisua BPM, joka on epäselkeä termi, koska se voi viitata myös tahteihin minuutissa (bars per minute).[1]
Joitakin tempomerkintöjä hitaimmasta nopeimpaan summittaisessa järjestyksessä:
| Italiaksi | Suomeksi |
|---|---|
| Largo | leveästi |
| Lento | hitaasti |
| Grave | raskaasti |
| Adagio | hitaasti |
| Andante | käyden |
| Andantino | kepeästi käyden |
| Moderato | kohtalaisesti |
| Allegro | nopeasti |
| Allegro vivace | eloisan nopeasti |
| Presto | kiireisesti |
| Prestissimo | erittäin kiireisesti |
Sanalliset tempomerkinnät ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Haluttaessa ilmaista tempo täsmällisesti voidaan ilmoittaa iskujen määrä minuutissa (niin sanottu MM- eli Mälzelin metronominotaatio) tai määrättyjen (yleensä neljäsosa) nuottien määrä minuutissa. Joillakin 1900-luvun säveltäjillä, kuten Béla Bartókilla, on myös ollut tapana ilmoittaa kappaleen kokonaiskesto, joka auttaa arvioimaan oikeaa tempoa.
Tempon muutoksille on omat niin ikään italialaisperäiset ilmaisunsa. Näistä tyypillisimmät ovat accelerando (kiihdyttäen) ja ritardando (hidastaen). Halutun tempomuutoksen määrää voidaan vielä tarkentaa etuliitteillä molto (paljon) tai poco (vähän).
Temposanoja voi muuntaa diminutiivimuodoilla (adagietto "vähän hitaasti") tai superlatiiveilla (prestissimo "erittäin nopeasti") tai ilmaisulla ma non troppo ("muttei liikaa").
Harvinaisempia tempomerkintöjä [muokkaa]
| Italiaksi | Suomeksi |
|---|---|
| Amorevole tai Amoroso | rakastettavasti, hyväilevästi, viehättävästi |
| Animoso | vireästi, uljaasti |
| Apassionato | intohimoisesti |
| Appenato | tuskallisesti, kärsien |
| Giubiloso | riemuisasti |
| Piacevole | miellyttävästi |
Tempomerkintöjä muilla kielillä [muokkaa]
Monet säveltäjät ovat käyttäneet saksankielisiä tempomerkintöjä. Näitä ovat esimerkiksi:
- Langsam – hitaasti
- Mäßig – kohtalaisesti
- Lebhaft – eloisasti
- Rasch – nopeasti
- Schnell – nopeasti
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Aarre Joutsenvirta ja Jari Perkiömäki.: Musiikinteoria 1, Sibelius-akatemia (html) 2008. Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
- Laurila, Lepo: Musiikkisanasto. Helsinki: Musiikki Fazer, 1988.
- Laurila, Lepo: Musiikkisanasto. Helsinki: Musiikki Fazer, 1968.
| Nuottikirjoitus | ||
|---|---|---|
| Nuotit: | Etumerkit | Nuotti | Sävel | Tauko | |
| Nuottiviivasto: | Al fine | Da capo | Dal segno | Dynamiikka | Kooda | Klaavi | Sävellaji | Tahti | Tahtilaji | Tempo | |
| Keskeistä teoriaa: | Harmonia | Intervalli | Isku | Melodia | Sävelasteikko | Sointu | Teema | Transponointi | |
| Muuta: | Mensuraalinotaatio | Musiikkitermejä | Nuotinnus | Partituuri | Tabulatuuri | |
Sivulta puuttuu 