Nuottiavain

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nuottiavain eli klaavi on merkki, jota käytetään nuottikirjoituksessa määrittämään eri sävelten asemat nuottiviivastossa.

Erilaisia nuottiavaimia on useita. Yleisimmät nuottiavaimet ovat G-, F- ja C-nuottiavaimet. Nuottiavain osoittaa samannimisen nuotin paikan nuottiviivastolla. Toisaalta sama nuottiavain voidaan sijoittaa viivastolle eri kohtiin. Yleensä G- eli diskanttiavain osoittaa yksiviivaisen g-sävelen (g1) paikan toiselle ja F-avain pienen f:n paikan neljännelle viivalle.

Nuottiavaimen yläpuolelle kirjoitettu numero 8 osoittaa, että nuotit soitetaan oktaavia korkeammalta. Mikäli nuottiavaimen alapuolella on numero 8, nuotit soitetaan oktaavia matalammalta. Merkintää käytetään yleensä G- ja F-nuottiavaimissa.

G-nuottiavain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskanttiavain.

G-nuottiavain osoittaa yksiviivaisen g-sävelen (g1) paikan nuottiviivastolla. Esimerkiksi diskanttiavain on g-nuottiavain. Diskanttiavain on yleisin nuottiavaimista ja sitä käytetään yleensä synonyymina G-nuottiavaimelle. Se on G-avain sijoitettuna siten, että G-sävel on viivaston toiseksi alimmalla viivalla. Useimmat puupuhaltimet käyttävät diskanttiavainta, samoin viulut, korkealle viritetyt vaskipuhaltimet ja lyömäsoittimet. Pianon oikean käden osuus on yleensä kirjoitettu diskanttiavaimelle. Kitaran ollessa kyseessä käytetään tämän avaimen varianttia, jossa saman symbolin alapuolella on numero 8. Se tarkoittaa, että sama diskanteimman kielen yksiviivainen e-sävel, joka pianolle kirjoitetussa g-avaimella varustetussa nuotissa sijaitsee alimmalla viivalla, sijaitsee kitaralle kirjoitetussa g-avaimella varustetussa nuotissa ylimmässä välissä. Kitaranuotti siis soitetaan oktaavia alempaa kuin samalla avaimella varustettu pianonuotti. Lisäksi on on olemassa toinen g-avain, ranskalainen viuluavain, jossa yksiviivainen g on sijoitettu ensimmäiselle viivalle.

F-nuottiavain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bassoavain.

F-nuottiavain osoittaa f-nuotin paikan (pieni f). Se on avaimen kahden pisteen välissä. F-nuottiavaimia ovat esimerkiksi bassoavain ja baritoniavain.

Bassoavain, usein epätäsmällisesti ilmaistuna pelkästään F-avain, on yleisesti käytetty nuottiavain. Bassoavain osoittaa pienen oktaavin f-sävelen olevan viivaston neljännellä viivalla. Useimmat matalalle viritetyt soittimet käyttävät tätä avainta. Pianon vasemman käden osuus on myös yleensä kirjoitettu bassoavaimelle.

Nuottikirjallisuudessa harvinainen F-baritoniavain osoittaa pienen f:n paikan kolmannelle viivalle. Toisaalta baritoniavain-nimitystä on käytetty myös C-nuottiavaimesta, jossa c1:n paikka on osoitettu viidennelle viivalle. Lisäksi on olemassa subbassoavain, joka osoittaa pienen f:n paikan 5. viivalle.

C-nuottiavain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C-avain, alttoavain.

C-avain osoittaa yksiviivaisen C-sävelen, c1:n eli (keski-C:n) paikan, joka on nuottiavaimen keskellä kahden C-kirjaimen välissä. Yleisimmät C-avaimista ovat alttoavain ja tenoriavain, mutta C-avaimella voidaan teoriassa osoittaa c1:n paikka mille tahansa viivalle. C-nuottiavain muistuttaa kahta ylösalaisin olevaa C-kirjainta, jotka ovat päällekkäin ja avaimen eteen liitetään kaksi viivaa, joista ensimmäinen on paksumpi.

Mikäli C-avainta käytetään tenoriavaimena, c1:n paikka nuottiviivastolla on 4:nnellä eli toiseksi ylimmällä viivalla. Kun C-avainta käytetään alttoavaimena, c1 sijoittuu kolmannelle eli keskimmäiselle viivalle. Muun muassa sellon, fagotin ja pasuunan nuoteissa käytetään tenoriavainta, alttoviulun nuoteissa alttoavainta. Vanhemmissa nuoteissa esiintyvä sopraanoavain (c1 alimmalla viivalla) on nuottikirjallisuudessa harvinaisempi. Mezzosopraano-C-avaimessa c1:n paikka osoitetaan toiselle viivalle ja baritoniavaimessa viidennelle eli ylimmäiselle viivalle.

Perkussioavain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perkussioavain

Perkussioavain osoittaa perkussio- eli rytmisoitinten soitettavat rytmit. Se merkitään kahdella pystypalkilla. Avainta ei tarvitse kuitenkaan aina sijoittaa nuottiviivastolle, vaan yksikin nuottiviiva riittää, sillä rytmisoitinta soittaessa sen sävelkorkeutta ei usein voida muuttaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuottikirjoitus
Nuotit: Etumerkit | Nuotti | Sävel | Tauko Bachs1a.gif
Nuottiviivasto: Al fine | Da capo | Dal segno | Dynamiikka | Kooda | Klaavi | Sävellaji | Tahti | Tahtilaji | Tempo
Keskeistä teoriaa: Harmonia | Intervalli | Isku | Melodia | Sävelasteikko | Sointu | Teema | Transponointi
Muuta: Mensuraalinotaatio | Musiikkitermejä | Nuotinnus | Partituuri | Tabulatuuri