Johann Nepomuk Mälzel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johann Nepomuk Mälzel (15. elokuuta 177221. heinäkuuta 1838) oli saksalainen keksijä, insinööri ja viihdyttäjä. Hänet tunnetaan parhaiten metronomin valmistuksesta, useista musiikkikoneista sekä Turkkilaiseen kohdistuvasta tutkimuksestaan.

Elämä ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkikappaleen tempo voidaan ilmoittaa vaikka 100 M.M., joka tarkoittaa 100 (iskua minuutissa) Mälzelin metronomissa.

Mälzel syntyi Regensburgissa, Saksassa. Hänen isänsä rakensi urkuja työkseen. Mälzel hankki tutkinnon musiikista ja muutti Wieniin vuonna 1792. Sielä hän keksi panharmonikonin. Vuonna 1813 Mälzel tapasi Beethovenin ja taivutteli tämän kirjoittamaan hänelle sävellyksen. Miehet riitaantuivat myöhemmin sävellyksen takia. He kiistelivät siitä, kumpi omistaa kappaleen.

Mälzel rakensi myös itsestäänsoivan trumpetin ja puhuvan nuken, joka pystyi liikuttamaan silmiään.

Vuonna 1815 Mälzel rakensi ja patentoi kannettavan metronomin, joka tunnetaan nykyään Mälzelin metronomina. Mälzel käytti keksinnössään useita Dietrich Nikolaus Winkelin muutamaa vuotta aikaisemmin keksimää ideaa.

Shakkikone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turkkilainen

Wolfgang von Kempelenin kuoltua Mälzel osti itselleen tämän rakentaman näennäisesti shakkia pelaavan Turkkilaisen. Mälzel jatkoi esiintymisiä Turkkilaisen kanssa ja lisäsi siihen muutamia parannuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]