Tauno Salo
| Tauno Salo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. syyskuuta 1922 Hämeenlinna |
| Kuollut | 7. helmikuuta 2016 (93 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Ammatti | Arkkitehti |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
Tauno Ilmari Salo[1] (30. syyskuuta 1922 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 2016 Helsinki)[2] oli suomalainen arkkitehti, joka teki työuransa Keskus-Sato Oy:ssä ja omassa suunnittelutoimistossaan. Tasavallan presidentti myönsi hänelle yliarkkitehdin arvonimen.[2]
Salo kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1941 ja astui sotapalvelukseen saman vuoden kesällä. Hän palveli jatkosodassa jaosupseerina ja tulenjohtajana saaden luutnantin arvon ennen kotiuttamistaan. Salo osallistui taisteluihin muun muassa Valkeasaarella ja Viipurinlahdella. Vuonna 1968 hänet ylennettiin yliluutnantiksi.[1][2]
Arkkitehdiksi Salo valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1949. Työuransa hän aloitti Kulutusosuuskuntin Keskusliiton toimistoarkkitehtinä 1948–1952 ja siirtyi Keskus-Sato Oy:n palvelukseen 1953. Salo työskenteli aluksi toimistoarkkitehtinä 1953–1955, eteni sitten tekniseksi johtajaksi 1955–1981 ja yleni ennen eläköitymistään Keskus-Sato Oy:n toimitusjohtajaksi 1981–1985. Sivutoimenaan hän hoiti omaa suunnittelutoimistoaan 1960–1981.[1][2]
Työuransa ohessa Salolla oli useita luottamustoimia muun muassa kokoomuksen edustajana Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 1972–1985 ja Helsingin Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsenyys 1983–1988.[1][2]
Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asuintalo, Saunalahdentie 11, Helsinki 1955[3]
- Asuinkerrostalo, Adolf Lindforsin tie 1, Helsinki 1956 (yhdessä Sakari Nirosen kanssa)[4]
- Asuintalo, Riihitie 13–Kadetintie 14, Helsinki 1957 (yhdessä Eevi Ahon kanssa)[5]
- Asuin- ja liikerakennus, Wallininkatu 8–Kolmas linja 34, Helsinki 1967[6]
- Lutherin kirkko, Turku 1967 (yhdessä Olavi Heikkilän kanssa)
- Asuinkerrostalo, Alppikatu 13, Helsinki (yhdessä Mauri Karkulahden kanssa)[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000, s. 521. Osa 2. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto ja Tekniska Föreningen i Finland, 2000. ISBN 952-5005-37-2.
- ↑ a b c d e Brunila, Rea: Tauno Salo 1922–2016 (Muistokirjoitus tilaajille) Helsingin Sanomat. 19.3.2016. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Hackzell, Kaija: Munkkiniemi, kortteli 10 (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 30.4.1998. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Asunto Oy Adolf Lindforsintie 1 Pohjois-Haagan rakennusinventointi 2006. 2006. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Hackzell, Kaija: Munkkiniemi, kortteli 19 (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 10.6.1999. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Asunto Oy Wallininkatu 8 Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 29.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Manninen, Antti: Rakennusmestari Forstadius loi nikkarityyliä Alppikadulle (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 16.3.2003. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.9.2021.