T-28
Sivulta puuttuu | T-28 | |
|---|---|
 T-28 Parolan panssarimuseossa |
|
| Pituus | |
| – pelkkä runko | 7,44 m |
| Leveys | 2,87 m |
| Korkeus | 2,82 m |
| Taistelupaino | 28 t |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 37 km/h |
| Toimintasäde | 220 km tiellä |
| Pääase | 76,2mm |
| Muu aseistus | 5x DT-pikakivääriä |
| Panssarointi | 20-30 mm |
| Moottori | 46L Mikulin M-17 500 hv 373 kW |
| Miehistö | 6 |
| Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
T-28 oli Neuvostoliiton ensimmäinen keskiraskas panssarivaunu. Se otettiin käyttöön vuonna 1931.
T-28 painoi 28,5 tonnia ja siinä oli yksi iso torni, jossa oli 76,2 mm tykki ja kaksi pienempää tornia, joissa 7,62 mm pikakiväärit. Miehistöä oli kuusi. Yhteensä 503 vaunua rakennettiin vuosina 1933–1940.
T-28:ia käytettiin talvisodassa ja japanilaisia vastaan vuonna 1939. Aluksi sitä käytettiin suomalaisten pesäkkeiden suoraan tuhoamiseen, jolloin panssarointi huomattiin riittämättömäksi. Etupanssari vahvistettiin 50 mm:stä 80 mm:iin ja sivuilla ja takana 40 mm paksuuteen. Tällä varustuksella panssarit mursivat suomalaisten Mannerheim-linjan. Suomalaiset tunsivat vaunun nimillä ”postivaunu” ja ”postijuna”; nimitys tiettävästi johtui eräästä sotasaaliiksi saadusta vaunusta löytyneistä neuvostoliittolaisten kenttäpostisäkeistä. Toinen selitys oli, että vaunun korkea profiili muistutti villin lännen postivaunuja. ”Juna”-nimitystä taas on selitetty sillä että vaunun pituus ja runsas pyörien määrä antoi junamaisen vaikutelman.
Puna-armeijan tilastojen mukaan talvisodassa tuhottiin 97 vaunua. Juuri käyttöön saatu Lahti L-39 -panssarintorjuntakivääri tehosi hyvin tähän vaunuun.lähde?
Suomessa oli käytössä kaksi talvisodan aikana vallattua ja viisi jatkosodan aikana vallattua vaunua.
Pian tuotanto ohjattiin uuteen keskiraskaaseen T-34-vaunuun ja loput T-28:t menetettiin saksalaisten hyökkäyksen ensimmäisen kahden kuukauden aikana.
Yksi T-28 ”Postijuna” on nähtävillä Parolan panssarimuseossa suomalaisin maastovärein maalattuna. Tämä vaunu oli Mannerheim-ristin ritari Albert Räsäsen komentovaununa Tuulosjoen läpimurtotaisteluissa. Tuulosjoen taistelun jälkeen Räsänen johti vaunujaan aina jalkautuen, mikä johtui T-28:n huonoista tähystysominaisuuksista.
Maailmassa on jäljellä viisi T-28-vaunua, joista neljä Suomessa ja yksi Moskovassa.lähde?
