DP (pikakivääri)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
DP-27
Machine gun DP MON.jpg
Tyyppi kaasumäntätoiminen pikakivääri
Valmistaja Kovrovin asetehdas
Valmistusmaa Neuvostoliitto
Valmistusvuodet 1928–1960-luku
Tekniset tiedot
Kaliiperi(t) 7.62 × 54R
Aseen pituus 1 290 mm
Piipun pituus 605 mm
Paino (tyhjänä) 9,3 kg
Lipas lautasmallinen rumpulipas
Kapasiteetti 47 patruunaa
Ammuksen lähtönopeus 850 m/s
Tehokas kantama m
Tulinopeus (laukausta/min) 500–600 l/min

Degtjarjova Pehotnyi tai lyhennettynä DP (ven. Ручной пулемет Дегтярева, пехотный (ДП), Rutšnoi pulemjot Degtjarjova, pehotnyi (DP)) on Vasili Degtjarjovin suunnittelema pikakivääri, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 1921. Puna-armeija otti aseen palveluskäyttöön vuonna 1928.[1] Uudistettu versio DPM tuli tuotantoon 1945. Aseella voi ampua ainoastaan sarjatulta. Piipun jäähdyttämiseksi DP toimii avoimelta lukolta; lukko jää taakse, kun liipasin vapautetaan. Aseen päällä oleva rumpulipas ei ole lialle herkkä.lähde?

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset saivat asetta talvi- ja jatkosodan aikana sotasaaliiksi niin suuria määriä (n. 9000 kpl), että se syrjäytti rintamakäytössä Lahti-Saloranta M/26 -pikakiväärin toimintavarmuutensa ansiosta. Ase säilyi puolustusvoimien käytössä 1990-luvulle asti.

Suomessa asetta nimitettiin Emmaksi 1930-luvun Emma-iskelmän ja äänilevyä muistuttavan rumpulippaan (jonka kansi pyörii ammuttaessa) synnyttämän mielleyhtymän vuoksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Markku Palokangas: Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918 – 1988. Suomen Asehistoriallinen Seura, 1991. ISBN 951-25-0508-8.
  • Smith, Graham (toim.): Sotilaskäsiaseet. Jyväskylä, Helsinki : Gummerus, 1995. ISBN 951-20-4750-0.