Törnin–Männistön asekätkö
Törnin–Männistön asekätkö on kallionkolo Joensuun kaupungissa, entisessä Enon kunnassa Eno–Ahveninen–Kelvä-tien (seututie 518, kantatie 73:n oikotie)[1] varrella; se on merkitty tien varrella olevalla nähtävyys-liikennemerkillä. Asekätkö ei liity jatkosodan jälkeiseen Päämajan upseerien organisoimaan asekätkentään.
Mannerheim-ristin ritari, kapteeni Lauri Törni ja hänen komppaniansa asealiupseeri, alikersantti Arvo Männistö kätkivät lokakuussa 1944[1] Lieksan ja Joensuun välillä olevan tien varressa olleeseen kallionhalkeamaan erän aseita ja ammuksia siltä varalta, että Suomi olisi miehitetty Moskovan välirauhan solmimisen jälkeen.
Kätketyt aseet ja tarvikkeet olivat:
- pikakivääri Degtjarjov DP-27 (kal. 7,62 "Emma") ja siihen kahdeksan rumpulipasta,
- puoliautomaattikivääri (kal. 7,62 Tokarev) lippaineen,
- 5 konepistoolia (kal 9,00 Suomi) ja niihin 28 rumpulipasta,
- 3 sotilaskivääriä (kal. 7.62 Ukko-Pekka),
- 36 käsikranaattia, sekä
- lähes 2 000 patruunaa.
Törni siirtyi maanpetostuomion saatuaan pois maasta ja teki uuden sotilasuran Yhdysvaltain armeijassa, mutta Männistö valvoi kätköä säännöllisin tarkastuskäynnein. Vuonna 1991 Neuvostoliiton kaaduttua ja asian lopullisesti varmistuttua Männistö paljasti kätkön Puolustusvoimille. Aseet siirrettiin pois ja osin museoitiin, pääosan materiaalista päätyen Sotamuseon kokoelmiin vuonna 1993.
Presidentin pikakivääri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Männistö kertoi arvelevansa aseiden joukossa olevan myös tasavallan presidentti Mauno Koiviston pikakivääri. Aseen perästä löytyikin alun perin valkoinen ja siniraitainen nenäliina, jonka perusteella sotavuosina Törnin alaisena palvellut tasavallan presidentti Mauno Koivisto tunnisti aseen: nenäliina oli hänen ja hän itse oli käyttänyt tätä asetta sotatoimien aikana. Liina oli jo Koiviston sitä viimeksi käyttäessään niin pehmeäksi kulunut, että se sopi hyvin aseen ulkoiseen puhdistukseen. Ase on nähtävillä Sotamuseossa yhdessä nenäliinasta tehdyn piirroksen kanssa.
Kätköpaikan tiehaara merkittiin nähtävyyskilvellä, kallionkolo erillisellä nimikilvellä ja lähelle sijoitettiin koko asekätkentäprosessia ja tätä erillistapausta käsittelevä muistotaulu.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Selostustaulu kätköpaikalla
- Sotamuseossa näytteillä oleva kätkön pikakivääri selostuksineen
- Nuoren sotilaan sota Veteraanien perintö. Katsottu 16.6.2022
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Törnin-Männistön asekätkö Enon kunta, kopio Internet archivessa. Arkistoitu 18.1.2008. Viitattu 7.3.2008.