Susanne Kujala
Susanne Kujala (s. 1976 Berliini) on saksalaissyntyinen, vuodesta 1998 Suomessa asunut urkuri ja harmonikkataiteilija.
Kujala ryhtyi soittamaan 7-vuotiaana harmonikkaa, 10-vuotiaana pianoa ja 13-vuotiaana urkuja. Hän aloitti muodolliset opintonsa Berliinin Hanns Eisler -musiikkiyliopistossa ja jatkoi harmonikan- sekä urkujensoiton opiskelemista Sibelius-Akatemiassa. Hän valmistui musiikin maisterin oppiarvolla vuonna 2006. Hän piti debyyttikonserttinsa Finlandia-talossa vuonna 2007 ja sai Vuoden nuoren urkurin tunnustukset Turun tuomiokirkosta (2006) sekä Turun Urkujuhlilta (2007). Kujala sai syksyllä 2013 musiikin tohtorin oppiarvon Sibelius-Akatemiasta keskityttyään urkuihin nykymusiikin soittimena.[1]
Yhteistyö säveltäjien kanssa on ollut keskeinen osa Kujalan musiikillista työskentelyä. Hän on kantaesittänyt kymmeniä uusia teoksia, myös konserttoja. Kantaesityksiä hän on pitänyt myös mikrotonaalisilla uruilla Amsterdamissa. Kujala on levyttänyt musiikkia muiden muassa Johann Sebastian Bachilta, Carl Philipp Emanuel Bachilta, Franz Lisztiltä, Juhani Nuorvalalta, Max Regeriltä ja mieheltään Veli Kujalalta. Kujala on myös improvisoinut ja esittänyt kamarimusiikkia muiden muassa Veli Kujalan ja Pip Eastopin kanssa.[1]
Kujala aloitti Sibelius-Akatemiassa opettamisen vuonna 2009. Hän toimi Organum-seuran puheenjohtajana vuosina 2014–2016, ja hänestä tuli vuonna 2016 American Guild of Organistsin Suomen-osaston dekaani.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
