Tämä on lupaava artikkeli.

Stavros Fasoulas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Stavros Fasoulas
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Helsinki [1]
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti pelisuunnittelija
Pelisuunnittelija
Aktiivisena 1984–1994
Tunnetuimmat työt Sanxion (1986)
Quedex (1987)
Pelitalot Terramarque

Stavros Fasoúlas (kreik. Σταυρός Φασουλάς, s. 1968 Helsinki[2]) on suomalainen videopelisuunnittelija, joka tuli tunnetuksi 1980-luvulla Commodore 64:n pelien Sanxion, Delta ja Quedex suunnittelijana ja toteuttajana. Brittiläisen Thalamus-yhtiön julkaisemat pelit menestyivät kansainvälisesti, ja Fasoulas sai paljon myönteistä huomiota suomalaisissa kotimikrolehdissä.[3] Suomen videopeliala henkilöityi 1980-luvulla häneen ja Jukka Tapanimäkeen.[4]

Vuonna 1993 Fasoulas perusti yhdessä Ilari Kuittisen kanssa Terramarque-nimisen pelitalon, joka oli Bloodhousen ohella ensimmäinen suomalainen videopelejä kehittävä yritys. Vuoden 1994 jälkeen Fasoulas jätti pelialan,[5] eikä hänen myöhemmistä vaiheistaan ole varmaa tietoa.[4]

Historia pelikehittäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stavros Fasoulasin tie tietokoneiden pariin alkoi vuonna 1982, kun hän opetteli BASIC-ohjelmointikielen alkeet koulussa. Konekielen hän opetteli ystävänsä Commodore VIC-20:llä, mutta varsinaiseksi työkalukseen hän hankki vuonna 1984 Commodore 64:n.[6] Fasoulas julkaisi ensimmäisen pelinsä, Kreikan mytologiasta ammentavan The Odysseyn ilmaisjakeluun vuonna 1984. Aiemmin samana vuonna hän oli jo ehtinyt koodata Pac-Man-kloonin VIC-20:lle, jonka ohjelmalistaus julkaistiin Mikrobitti 1/1984 -lehdessä. Fasoulasin ensimmäinen kaupallinen peli oli vuoden 1985 tasohyppely Joe the Whizz Kid. Suomesta ei kuitenkaan saanut kansainvälistä menestystä, ja Fasoulas lähti monen muun tapaan Britanniaan, joka oli noussut 1980-luvulla Euroopan videopeliteollisuuden kärkimaaksi[7]

Fasoulas hankkiutui itse vuonna 1986 brittiläiselle Thalamukselle töihin peliohjelmoijaksi Lontoon PCW-messuilla. Jo saman vuoden marraskuussa häneltä julkaistiin Sanxion, joka oli samalla ensimmäinen kansainvälisille markkinoille suunnattu suomalaispeli.[4] Peli sai hyvän vastaanoton, sillä se nousi Britannian myyntitilastojen kärkeen. Maan laajalevikkisimmän pelilehden Zzap!64:n lukijat äänestivät sen yhdeksi vuoden parhaimmista toimintapeleistä. Suomalainen alan lehdistö innostui menestyksestä, ja muun muassa Niko Nirvi kutsui Fasoulasia ”tietokonepelien Paavo Nurmeksi”. Sanxionin suosioon saattoi vaikuttaa myös pelissä käytetty musiikki, jonka oli säveltänyt aikansa tunnetuin videopelimuusikko Rob Hubbard.[3]

Fasoulas kehitti vielä kaksi muuta peliä Commodore 64:lle, R-Typeä muistuttavan avaruusräiskintä Deltan ja sokkelopeli Quedexin. Delta oli oman aikansa mittapuulla graafisesti komea räiskintäpeli. Quedex oli puolestaan idealtaan omaperäisempi peli, jossa pelaaja ohjasi palloa sokkeloissa.[4] Pelit vakiinnuttivat Fasoulasin aseman kansainvälisesti tunnetuimpana suomalaiskehittäjänä. Laajemmin tarkasteltuna kirjoittelu Fasoulaksesta ei ollut ainutlaatuista, sillä ulkomailla julkaistiin samaan aikaan paljon lehtijuttuja menestyvistä nuorista pelikehittäjistä.[3]

Quedexin jälkeen Fasoulas lopetti Commodore 64:lle kehittämisen, sillä seuraava tietokonesukupolvi oli tulossa, ja lähti suorittamaan asevelvollisuutta. Tehokkaampien koneiden myötä yksinäisten koodarien aikakausi oli ohi, ja tiimityön tulemisen myötä Fasoulas poistui vähitellen taka-alalle.[4] 1990-luvulla Fasoulas teki Amigalle hieman Bubble Bobblea muistuttavan pelin nimeltä Galactic, jolle ei kuitenkaan löytynyt julkaisijaa. Lopulta brittiläinen The One -pelilehti julkaisi sen joulunumeron 1993 kansilevykkeellä.[5]

Vuonna 1993 Fasoulas perusti yhdessä Ilari Kuittisen kanssa Terramarque-nimisen pelitalon Fasoulasin aloitteesta.[8] Terramarque julkaisi ainoaksi jääneen pelinsä, Elfmanian, vuonna 1994. Peli ei myynyt odotusten mukaisesti, ja sille suunniteltu lisälevyke peruutettiin. Pelit-lehti ei edes arvostellut sitä, koska pelitalo ei lähettänyt arvostelukappaletta. Terramarque alkoi seuraavaksi työstää Fasoulasin ideoimaa peliä P.I.D. (Private Investigator Dollarally), joka olisi muistuttanut Grand Theft Autoa. Amigan kehittäjän Commodoren mentyä konkurssiin vuonna 1994 projekti keskeytyi, ja Fasoulas päätti lopettaa pelien ohjelmoinnin. Myöhemmin vuonna 1995 Terramarque ja Bloodhouse yhdistyivät, ja muodostivat Housemarque-nimisen pelitalon.[5]

Fasoulasin myöhemmistä vaiheista ei ole tarkkaa tietoa. Alankomaalainen, 1980-luvulla itsekin pelinkehittäjänä toiminut Jacco Van 't Riet kertoi vuonna 2014 olleensa yhteydessä Fasoulasiin, joka hänen mukaansa asuu San Franciscossa vailla tietokonetta ja internet-yhteyttä.[9][4]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanxion oli tärkeä avaus suomalaiselle pelialalle, sillä Jukka Tapanimäen ohella se innosti muitakin harrastelijakoodaajia pelien kehittämiseen.[10] 1980-luvulla kansainväliset pelimarkkinat olivat haastavat. Yksittäiset menestyjät oli helppo esitellä nuorten suomalaisten koodarien esikuvina, vaikka tarinat kertoivat samalla myös merkittävistä takaiskuista. Toisaalta pienetkin menestykset pelialalla noteerattiin alan lehdissä. Fasoulas ja Tapanimäki ovat olleet vielä 2000-luvullakin rakentamassa ”lähes myyttistä kuvaa kotimaisten tietokoneharrastajien taidoista ja kyvyistä”.[11]

Kehitetyt pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Odyssey (1984)
  • Joe the Whizz Kid (1985)
  • Sanxion (1986)
  • Delta (1987)
  • Quedex (1987)
  • Galactic (1993)
    • Galactic The Vision Game (demo)(1992) - kahdeksan tason pelattava demoversio julkaistu The One -lehden kansidisketillä[12]
    • Galactic The X-Mas Edition (1993) - yksinomaan The One -lehden kansidisketillä julkaistu versio[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuorikoski, Juho: Sinivalkoinen pelikirja – Suomen pelialan kronikka 1984–2014. Saarijärvi: Fobos Kustannus, 2014. ISBN 978-952-67937-1-9.
  • Reunanen, Markku; Heinonen, Mikko & Pärssinen, Manu: Suomalaisen peliteollisuuden valtavirtaa ja sivupolkuja Pelitutkimuksen vuosikirja 2014. Viitattu 21.4.2015.
  • Saarikoski, Petri: Koneen lumo. Mikrotietokoneharrastus Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin. Saarijärvi: Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 83, Jyväskylän yliopisto, 2004. ISBN 951-39-1948-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b (en) Computer and Video Games, Future plc (ISSN 0261-3697, OCLC 224384257), s. 10View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ (PDF) Computer And Video Games, Helmikuu 1987, nro 64, s. 10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.7.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b c Saarikoski, s. 266
  4. ↑ a b c d e f Kuorikoski, s. 13
  5. ↑ a b c Kuorikoski s. 39.
  6. ↑ MikroBitti 1986 – Suomalainen teki listahitin MikroBitti. 9.10.2014. Arkistoitu 11.7.2015. Viitattu 10.7.2015.
  7. ↑ Reunanen et al., s.16
  8. ↑ Lappalainen, Elina: Pelien valtakunta. Miten suomalaiset peliyhtiöt valloittivat maailman, s. 34. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-116-9.
  9. ↑ https://web.archive.org/web/20141105213002/http://www.c64.com/articles/thalamus_history.html
  10. ↑ Antin, Niko: Sinivalkoisia pelimuistoja 28.7.2014. Yle. Viitattu 11.7.2015.
  11. ↑ Saarikoski, s. 272
  12. ↑ AMIGA GALACTIC THE VISION GAME 1992 STAVROS FASOULAS ELLHNASGAMEDEMO316DMS CDSoftware2000Volume1CD2 petsasjim1. Viitattu 11.1.2017.
  13. ↑ Pelataanpa: Suomi-Amigaa V2.fi. Viitattu 11.1.2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stavros_Fasoulas&oldid=22051266”