Sitruuna
| Sitruuna | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Citrus limon (L.) Burm.f. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Sitruuna (Citrus limon) on ruutakasveihin (Rutaceae) kuuluva sitruspuu. Sen hedelmää kutsutaan myös samalla nimellä. Sitruunan hedelmästä tavallisimmin käytetään siitä puristettu mehu, mutta myös hedelmälihaa ja kuoria käytetään mm. ruuanlaitossa ja juomasekoituksissa. Sitruunaa syödään harvoin sellaisenaan, sillä sen kirpeä maku ei miellytä kovin monia. Sitruunamehusta on noin 5 % sitruunahappoa, joka antaa sille kirpeän maun. Sitruunan itäminen siemenestä hedelmää tuottavaksi puuksi kestää noin 15 vuotta.
Sisällysluettelo |
Sitruunanviljelyn historiaa [muokkaa]
Sitruunoita on kasvatettu ilmeisesti sekä Kiinassa että Intiassa jo tuhansia vuosia sitten.[1] Eurooppaan kasvi tuotiin viimeistään ajanlaskumme alussa, ensimmäisenä Etelä-Italiaan. Amerikkaan se vietiin jo Kolumbuksen retkien mukana 1493. 1700-luvulla James Lind torjui merimiesten keripukkia happamien sitruunoiden sisältämän C-vitamiinin avulla.
Muita sitruunan makuisia tai tuoksuisia kasveja [muokkaa]
Sitruunan ominaista tuoksua aiheuttava aine on limoneeni-niminen eteerinen öljy.[2] Sama tuoksu on monissa muissakin kasveissa.
Tuoksupelargoni on koristekasvi, sitruunamelissa mauste. Sitruunaruoho Cymbopogon citratus tai C. flexuosus ovat aasialaisen ruoan mausteita, sitronellaheinä Cymbopogon nardus koristekasvi ja kosmetiikan raaka-aine.[3]
Ravintoarvot [muokkaa]
Ravintoarvot sataa grammaa kohden:[4]
- energiaa 150 kJ
- hiilihydraattia 2,2 g
- rasvaa 1,1 g
- proteiinia 0,6 g
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Citruspages
- ↑ Natur-produkt
- ↑ Rahola
- ↑ Sitruuna kuorittu Fineli.fi. Kansanterveyslaitos. Viitattu 19. helmikuuta 2008.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Sivulta puuttuu