Tämä on lupaava artikkeli.

Sierra Leonen media

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Radiota kuunteleva mies Kailahunin piirikunnan maaseudulla.

Sierra Leonen mediakenttää hallitsee radio. Lehtien levikkiä hillitsee lukutaidottomuus, kun taas televisio on isolle osalle kansasta kallis. Radiota sen sijaan kuunnellaan laajasti sekä kaupungeissa että maaseudulla, jossa se on suosittua myös siksi, että radio-ohjelmia lähetetään kansankielellä. Merkittävin radio- ja televisioyritys on kansallinen Sierra Leone Broadcasting Corporation.

Perustuslaki takaa lehdistönvapauden, ja maan media on moniäänistä ja itsenäistä. Lehdistönvapaus ei kuitenkaan toteudu aina käytännössä, ja esimerkiksi Länsi-Afrikan ebolaepidemian aikana hallitus pyrki rajoittamaan lehdistön toimintavapautta.

Lehdistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sierra Leoneen perustettiin vuonna 1801 Länsi-Afrikan vanhin sanomalehti Sierra Leone Gazette. Vaikka Sierra Leonessa on pitkät sanomalehtiperinteet, lehdet eivät ole kovinkaan suosittuja kansalaisten heikon lukutaidon takia.[1] Sanomalehtien määrä on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla: vielä vuonna 2000 oli vain kymmenen sanomalehteä, kun rekisteröityjä lehtiä oli vuonna 2010 jo 58 (joista noin 40:llä oli aktiivista julkaisutoimintaa).[2]

Suurin osa sanomalehdistä on yksityisomistuksessa.[3] Lisäksi pääosa lehdistä on sitoutumattomia ja vain muutama lehti on poliittisesti sitoutunut. Lehdet ovat usein kriittisiä sekä hallitusta että oppositiota kohtaan.[4]

Sierraleonelaisia sanomalehtiä julkaistaan englanniksi, jota valtaosa Sierra Leonen lukutaitoisista ihmisista puhuu. Lukutaitoisten osuuden lisäksi sanomalehtien kieli onkin iso kynnystekijä, sillä vain noin neljännes aikuisista puhuu englantia.[2]

Sanomalehdet jakavat voimakkaasti maan kahtia. Miehistä sanomalehtiä lukee noin 51 prosenttia ja naisista vain 25 prosenttia. Kaupunkilaisista lehtiä lukee 82 prosenttia väestöstä ja maaseudulla vain 18 prosenttia. Kaikkiaan noin 13 prosenttia sierraleonelaisista lukee lehtiä.[2]

Radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sierraleonelainen radiotoimittaja ja -näyttelijä.
Sierraleonelaisen radion uutistenlukija työssään.

Radio on Sierra Leonen suosituin media ja noin puolet maan asukkaista kuuntelee radiota joka päivä.[5] Maan asukkaista 81 prosentilla on mahdollisuus kuunnella radiota.[6] Lisäksi sen kuuntelussa ei ole sukupuolten välisiä eroja, kuten on kaikissa muissa medioissa.[5] Radio saavuttaa muita medioita paremmin myös maaseudun: 77 prosenttia maaseudun asukkaista pystyy kuuntelemaan radiota, kun televisiota tai DVD:tä pystyy katselemaan vain 31 prosenttia maaseudun asukkaista.[6]

Radio tuli Sierra Leoneen jo varhain, sillä vuonna 1934 perustettu Sierra Leonean Broadcasting Service (SLBS) oli Länsi-Afrikan ensimmäinen englanninkielinen radioasema. Se oli Sierra Leonen ainoa radioasema aina 1990-luvun loppuun asti. SLBS on lähettänyt ohjelmaa myös muilla kielillä vuodesta 1952. Se onkin maaseudulla suosituin media, koska sitä lähetetään kansan kielellä.[7] Kansallinen yleisradioyhtiö Sierra Leone Broadcasting Corporation (SLBC) perustettiin vuonna 2010, kun SLBS yhdistettiin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) radioverkon kanssa.[1]

Uusia radioasemia on 2000-luvulla syntynyt useita. Vielä vuonna 2000 asemia oli vain kahdeksan, mutta vuoden 2015 mediatutkimuksen mukaan niitä oli jo noin 90. Monet uusista radioasemista ovat kuitenkin paikallisia.[6] SLBC ja African Young Voice ovat suosituimmat asemat, joita kuunnellaan maanlaajuisesti.[5]

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

45 prosentilla sierraleonelaisista on mahdollisuus katsella televisiota tai DVD-elokuvaa kotonaan tai sen ulkopuolella. Osalla kotitalouksista saattaa olla televisiovastaanotin DVD-levyjen katselua varten, muttei kuitenkaan yhteyttä televisioverkkoon.[8]

Televisiolähetykset alkoivat Sierra Leonessa vuonna 1963, kun valtiollinen SLBC avasi ensimmäisen kanavansa. BBC Media Actionin vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan Sierra Leonessa oli viisi televisioasemaa. Niistä SLBC, African Young Voice ja Star TV toimivat aktiivisesti. Satelliittitelevision kautta on yhteys ulkomaalaisiin kanaviin, joista katsotaan erityisesti ghanalaisia ja nigerialaisia kanavia.[8]

Sierra Leonen televisioalaa hallitsevat kansallinen SLBS ja kansainvälinen satelliittilähetyksiä tarjoava DStv. BBC Media Actionin mukaan vuonna 2013 vain yhdeksällä prosentilla sierraleonelaisista oli lautasantenni. Suurimmalla osalla väestöstä ei ole varaa satelliittikanaviin.[9]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Sierra Leonessa oli noin 160 000 Internet-käyttäjää. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 2–2,5 prosentilla sierraleonelaisista on Internet. Määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa, sillä vuonna 2010 Internet-käyttäjiä oli Sierra Leonessa vain noin 33 500, eli alle 0,5 prosenttia maan väestöstä.[10]

Puhelinverkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BBC Media Actionin vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan 53 prosenttia sierraleonelaisista omisti matkapuhelimen ja 83 prosentilla väestöstä oli mahdollisuus käyttää matkapuhelinta. Matkapuhelinten määrä on ollut 2010-luvulla selvässä nousussa, sillä maan tilastoviranomaisen mukaan vuonna 2008 matkapuhelimia oli 28 prosentilla väestöstä ja 2013 jo 55 prosentilla.[11] BBC Media Actionin mukaan 52 prosenttia puhelimista oli peruspuhelimia, joilla ei ollut mahdollisuutta päästä Internetiin.[12]

Kiinteän linjan kotipuhelimia oli vain noin 0,3 prosentilla väestöstä. Valtion omistama kiinteän linjan Sierratel on tullut mobiilimarkkinoille, jota se käyttää tarjotakseen langattomia laajakaistapalveluita. Sierratelilla oli lyhyen aikaa 3G-palvelujen monopoli ennen kuin muut operaattorit alkoivat tuoda markkinoille Sierra Leonessa omia palveluitaan, jotka perustuvat HSPA-teknologiaan. Verkko-operaattorit ovat alkaneet 2010-luvun puolivälissä investoimaan LTE-päivityksiin.[13]

Lehdistönvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sierra Leonen perustuslaki takaa sekä sanan- että lehdistönvapauden, vaikka se ei aina täysin toteudukaan.[4] Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Sierra Leonen media on moniäänistä ja itsenäistä, ja esimerkiksi laajalle levinneet yhteisöradiot saavat toimia ilman rajoituksia. Järjestön vuoden 2017 Lehdistönvapaus-indeksissä Sierra Leonen sijoitus oli 85. yhteensä 180 tarkkaillusta maasta. Vuotta aikaisemmin maa oli 83:s.[14][15]

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan vuoden 2014 Länsi-Afrikan ebolaepidemian myötä Sierra Leonen hallinnolle myönnetyt valtaoikeudet ovat heikentäneet ilmaisun- ja kokoontumisvapauden tilaa maassa. Hallinto on pyrkinyt muun muassa sensuroimaan tiedotusvälineitä ja estämään mielenosoitusten järjestämistä.[16]

Toimittajan työ voi olla Sierra Leonessa ajoittain vaarallista. Vuonna 2011 Ibrahim Foday puukotettiin kuoliaaksi, kun hän raportoi kahden Freetownin lähellä sijaitsevan kunnan välistä maakiistaa.[17] Vuonna 2009 mediassa uutisoitiin presidentti Ernest Bai Koromalla olleen avioliiton ulkopuolinen suhde. Uutisointiin osallistunutta freetownlaisen New People -lehden päätoimittajaa Umaru Sitta Turayta puukotettiin, mutta hän selviytyi hyökkäyksestä elossa. Toinen hänen puukottajistaan oli töissä presidentti Koromalle, ja toinen hallituspuolue Tunden kannattaja. Toisen uutisointiin osallistuneen sanomalehden, itsenäisen Awareness Todayn päätoimittaja Sylvia Blyden joutui puolestaan pakenemaan maan alle saatuaan tappouhkauksia. Hän ilmoittautui poliisille sen jälkeen, kun häntä vastaan oli nostettu syyte valheellisten tietojen levittämisestä.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Sierra Leone profile – Media 18.9.2014. BBC. Viitattu 26.3.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Wittels & Maybanks, s. 17.
  3. ↑ Ngovo, s. 1079.
  4. ↑ a b Sierra Leone Freedom House. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 6.5.2017. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Wittels & Maybanks, s. 9.
  6. ↑ a b c Wittels & Maybanks, s. 7.
  7. ↑ Ngovo, s. 1078.
  8. ↑ a b Wittels & Maybanks, s. 13.
  9. ↑ Wittels & Maybanks, s. 14.
  10. ↑ Sierra Leone Internet Users Internet Live Stats. Viitattu 24.2.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Wittels & Maybanks, s. 21.
  12. ↑ Wittels & Maybanks, s. 22.
  13. ↑ Sierra Leone – Telecoms, Mobile and Broadband – Statistics and Analyses BuddeComm. 2016. Viitattu 24.2.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Sierra Leone Toimittajat ilman rajoja. Viitattu 24.2.2017. (englanniksi)
  15. ↑ World Press Freedom Index 2017 (Arkistoitu – Internet Archive) Toimittajat ilman rajoja. Viitattu 5.5.2017.
  16. ↑ Sierra Leone: Ebola regulations and other laws must not be used to curtail freedom of expression and assembly Amnesty.org 4.5.2015. Viitattu 5.5.2017.
  17. ↑ Suspect arrested in murder of journalist Ibrahim Foday Toimittajat ilman rajoja. Ilmestynyt 22.5.2009, päivitetty 20.1.2016. Viitattu 5.5.2017.
  18. ↑ Newspaper publisher is victim of judicial extortion Toimittajat ilman rajoja. Ilmestynyt 22.5.2009, päivitetty 20.1.2016. Viitattu 5.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sierra_Leonen_media&oldid=20947951”