Selim III
Selim III (24. joulukuuta 1761 – 28. heinäkuuta 1808) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1789–1807. Hän oli sulttaani Mustafa III:n ja georgialaissyntyisen sulttaanitar Mihrisahin poika. Ennustajat väittivät, että hänestä tulisi maailmanvalloittaja, joten hänen isänsä järjesti hänen syntymänsä kunniaksi seitsenpäiväisen juhlan. Selim varttui palatsin rakastavassa ja sivistyneessä ilmapiirissä. Hän piti kirjallisuudesta ja taiteesta ja etenkin kalligrafiasta. Hän oli myös lahjakas runoilija, muusikko ja säveltäjä ja osasi puhua sujuvasti arabiaa ja persiaa.[1]
Mustafa III halusi pojasta seuraajansa, mutta hänen kuoltuaan sydänkohtaukseen 21. lokakuuta 1774 valtaistuimelle nousi Selimin eno Abd-ul-Hamid I. Abd-ul-Hamidin kuoltua viisitoista vuotta myöhemmin Selimistä tuli viimein sulttaani 28-vuotiaana 7. huhtikuuta 1789. Selim oli paitsi syvästi uskonnollinen ja isänmaallinen myös uudistusmielinen hallitsija, joka halusi modernisoida Osmanien valtakunnan. Kansa piti hänestä ja toivoi, että nuori sulttaani nostaisi valtakunnan entiseen loistoonsa.[1]
Selim syrjäytettiin vallasta 29. toukokuuta 1807 ja hänen tilalleen tuli Mustafa IV. Mustafan miehet tappoivat hänet vuotta myöhemmin valtakuntaa koetelleissa levottomuuksissa. Hänet haudattiin isänsä viereen Lalelin moskeijaan Konstantinopolissa.[1]
Lähteet [muokkaa]
- TheOttomans.org Art Biligisayar. Viitattu 11.8.2009.
Viitteet [muokkaa]
| Edeltäjä Abd-ul-Hamid I |
Osmanien sulttaani | Seuraaja Mustafa IV |
